Estonian uppoamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 29 vuotta.
Tutkijaryhmä kuvasi hylkyä ja merenpohjaa Estonian uppoamispaikalla 11 päivää. Nyt valmistuneessa väliraportissa julkistetaan johtopäätökset myös vedenalaisista kuvauksista.
Vedenalaisten tutkimusten tavoitteena oli selvittää erityisesti merenpohjan muuttumista ajan kuluessa. Lisäksi tutkijat arvioivat, että miten autolautan kylkeen on syntynyt nelimetrinen repeämä.
Estonian uppoamisen alkuperäinen loppuraportti valmistui vuonna 1997. Kyseisestä repeämästä ei ollut kyseisessä raportissa mainintaa.
Repeämä paljastui tv-dokumentissa
Laivan rungon repeämä nähtiin tiettävästi ensimmäistä kertaa vuonna 2020 esitetyssä tv-dokumentissa. Dokumentintekijät kuvasivat Estonian hylkyä vedenalaisilla robottikameroilla, joihin vaurio tallentui.
Uusien tietojen valossa Estonian uppoamisesta vaadittiin lisätutkimuksia.
Estonian hautarauhaa koskevaa lakia muutettiin väliaikaisesti, jotta aluksen uppoamissyytä kartoittavia viranomaisten tutkimussukelluksia voitaisiin tehdä hylyn luona.
Väliraportissa käsiteltäviä tutkimustuloksia on analysoitu viimeisen 1,5 vuoden ajan ja tutkimukset jatkuvat edelleen.
Alustavien arvioiden mukaan vauriot ovat voineet syntyä M/S Estonia -autolautan kontaktista kallioperään. Vahvistusta asialle odotetaan väliraportista.
Pelastunut suomalainen: "Se oli normaali myrsky"
Estonian uppoaminen oli Euroopan merihistorian pahin maailmansotien jälkeen. Laivaturmassa kuoli 852 ihmistä, joista suurin osa oli ruotsalaisia ja virolaisia. Suomalaisia menehtyi 10 ja ruotsinsuomalaisia 15.
Haverista pelastui 137 ihmistä, joista yksi oli suomalainen Petter Ehrnsten.
MTV Uutisten haastattelema Ehrnsten ei odota nyt julkistettavalta raportilta juurikaan uutta tietoa.
– Se oli normaali myrsky, jossa laiva kulki. Laiva oli rakennettu sen ajan tietämyksen mukaan. Se oli liian heikko niihin merivoimiin, Ehrnsten sanoo.
Korjaus: Korjattu suomenruotsalaiset uhrit ruotsinsuomalaisiksi uhreiksi.
