Taloustilanteen vaikutus työllisyyteen on pakollinen paha, jotta inflaatio saadaan kuriin, sanoo OP:n pääanalyytikko Antti Saari.
LUKUISAT yritykset ovat viime viikkoina kertoneet aloittavansa muutosneuvottelut.
Muun muassa Kesko, Telia, Gigantti, ohjelmistoyhtiö Aiven, Valmet Automotive, Pihlajalinna, Stora Enso, UPM, Rauman telakkayhtiö RMC, Verkkokauppa.com, Kontiotuote, Kaleva Media, Swappie ja Fiskars ovat ilmoittaneet aloittavansa muutosneuvottelut.
”Pariin viime vuoteen ei ole kauheasti tullut ilmoituksia muutosneuvotteluista. Selkeä käännös on tapahtunut”, sanoo OP:n pääanalyytikko Antti Saari.
Saaren mukaan muutos kertoo ennen kaikkea talouden viilentymisestä ja siitä, että yhtiöillä on tarve reagoida tähän muutokseen. Kun kysyntä heikkenee ja tilauskirjoissa on vähemmän tilauksia, on yritysten reagoitava.
Muutosneuvottelujen suma ei koske juuri nyt mitään tiettyä alaa, huomauttaa Työn ja talouden tutkimus Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen. Osa muutosneuvottelut aloittaneista yrityksistä tekee hyvää tulosta, joten kyse ei välttämättä ole kaikkien yhtiöiden kohdalla taloudellisista haasteista.
Vuodenvaihde saattaa yrityksissä kytkeytyä siihen, että strategiaa päivitetään. Toimintojen uudelleenorganisoinnin vuoksi luvassa on muutosneuvotteluja.
SUOMEN talous on todennäköisesti vajoamassa taantumaan. Saaren mukaan jonkinlainen työllisyystilanteen heikentyminen on lähestulkoon vääjäämätöntä taantuman yhteydessä. Taantumaan lähdetään kuitenkin poikkeuksellisen hyvästä työllisyystilanteesta.
Marraskuussa työllisyysaste kohosi lähes ennätyksellisen korkealle 74,7 prosenttiin.
Taloustilanteen vaikutus työttömyyteen on ”pakollinen paha”.
”Tietyllä tapaa tämä on vääjäämätöntä, jotta saadaan talous viilentymään ja inflaatio rauhoittumaan. Tähän luultavasti [Euroopan keskuspankki] EKP:kin pyrkii. Se on lyhyen aikavälin tuskaa, mutta tapa saada inflaatio kuriin”, Saari toteaa.
TILANNE saattaa vaikuttaa ristiriitaiselta. Muutosneuvotteluaalto on käynnissä, mutta eri alojen osaajapulasta on uutisoitu toistuvasti. Kyse ei ole pelkästään kroonisesta hoitajapulasta, vaan pulaa on muun muassa ravintola-alan työntekijöistä, lastentarhaopettajista ja monista muista osaajista.
Joulun alla uutisoitiin myös, että teknologiateollisuutta vaivaa mittava työvoimapula ja että ala tarvitsee kymmeniätuhansia uusia työntekijöitä tällä vuosikymmenellä.
”Viime vuonna avainsana oli työvoimapula. Se oli laaja-alaista, ja oli vaikea saada työntekijöitä”, sanoo Kauhanen.
Osalla aloista työvoimapulaa on edelleen.
OSAAJAPULA useilla eri aloilla ja muutosneuvottelujen suma eivät sulje toisiaan pois, vaan ne voivat hyvin ilmetä samaan aikaan. Osaajapula on pidemmän ajan juttu, kun taas taantuma on ohimenevä ilmiö.
Pitkällä tähtäimellä osaajia eri aloille tarvitaan lisää, sillä väestö ikääntyy.
Saaren mukaan muutosneuvottelujen sumassa ja osaajapulassa ei varsinaisesti ole ristiriitaa myöskään toisesta syystä. Kyse on siitä, etteivät työmarkkinat aina kohtaa. Jos kuopiolaisella teollisuustyöntekijällä ei ole töitä, ei auta, että tarjoilijan paikka on avoinna Helsingissä.
TAANTUMASTA on ennakoitu lievää ja lyhyttä.
Kauhasen mukaan osaajapula saattaa näkyä siten, että taantumasta huolimatta hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Vaikka välillä yrityksillä menisi heikommin, ei osaavista työntekijöistä ole varaa päästää irti.
Kauhanen muistuttaa, että muutosneuvottelut eivät kaikkien yritysten kohdalla tarkoita välttämättä irtisanomisia. Kyse voi olla myös lomautuksista tai osa-aikaistamisista.
TAANTUMAN tulo ja muutosneuvottelujen aalto hillitsee todennäköisesti työntekijöiden halua vaihtaa työpaikkojaan, arvioi Saari.
Saaren mukaan moni pohtii hiipuvassa taloustilanteessa, että on turvallisempaa pysyä nykyisessä työpaikassa kuin vaihtaa uuteen.
”Useissa työpaikoissa on esimerkiksi koeajat. Jos tulee muutosneuvottelut, on iso riski, että on silloin ensimmäinen, joka lähtee”, Saari toteaa.
