Dyyni-tieteisromaanin uudelleenfilmatisoinnit maistuvat laajemmalle yleisölle kuin scifi-intoilijoille. Yhdysvalloissa se on ollut rahassa mitattuna alkuvuoden 2024 suurin leffahitti, arvostelut ovat olleet ylistäviä ja Suomessakin Dyyni-kuume on korkea. Tiesitkö nämä kymmenen hämmästyttävää faktaa Dyynistä?
1. Salvador Dalín ja Mick Jaggerin yhteinen Dyyni-historia
Sen toki tiesitkin, että Dyyni-leffat perustuvat Frank Herbertin 1965 kirjoittamaan tieteisfantasiaan. Leffantekijöiden keskuudessa vallitsi vuosikymmeniä yksimielisyys: näin runsasta romaania on mahdotonta filmatisoida. Rohkeita yrittäjiä on kuitenkin löytynyt.
Vuonna 1974 ranskalainen tuottaja Jean-Paul Gibbon hankki kirjan leffaoikeudet ja värväsi ohjaajaksi Alejandro Jodorovskyn, joka puolestaan puhui Pink Floyd -bändin tekemään musiikkia teokseen. Näyttelijöiksi hän onnistui värväämään Salvador Dalín ja Orson Wellesin, ja Rolling Stonesin nokkamies Mick Jaggerkin lupautui mukaan projektiin, joka kaatui kuitenkin sekä budjettisyihin että omaan mahtipontisuuteensa.
2. Sitten tulivat David Lynch ja Sting
Valmiiksi asti ensimmäinen Dyyni-filmatisointi saatiin 1984, jolloin puikoissa oli David Lynch. Tuossa vaiheessa Lynchin omalaatuinen kädenjälki tunnettiin suht pienissä piireissä, eikä hänen Dyyninsäkään saanut kansaa virtaamaan elokuvateattereihin.
Leffaa pidetiin niin vaikeaselkoisena, että teattereissa jaettiin varmuuden vuoksi esitteitä, jotka selvensivät juonta katsojille.
Vaikka Dyyni ei vielä nostanut Lynchiä kovin korkealle Hollywoodin tähtitaivaalle, tähtiä hänen filmatisoinnissaan kyllä vilisi: rooleissa nähtiin muun muassa Ingmar Bergmanin luottonäyttelijä Max von Sydow, Star Trek -mies Patrick Stewart, The Police -bändiä tuolloin luotsannut Sting ja nuori Kyle MacLachlan, jonka kanssa Lynch jatkoi yhteistyötä muun muassa Twin Peaksissa.
3. Dyyni toteutti teinipojan unelmat
Siirrytään 2020-luvulle ja Denis Villeneuven ohjaamiin Dyyneihin. Näidenkin leffojen juuret ovat kuitenkin paljon kauempana: Villeneuve löysi ensi kertaa Dyyni-romaanin lähikirjastostaan Quebecissa ollessaan 14-vuotias.
Hän lumoutui kirjan kansikuvasta, jossa kirkkaansinisilmäinen hahmo tuijotti aavikon keskeltä suoraan lukijaan. Romaanin luettuaan Villeneuve alkoi unelmoida sen ohjaamisesta elokuvaksi.
Kun tilaisuus unelman toteuttamiseen lähes neljä vuosikymmentä vuotta myöhemmin tuli, Villeneuve asetti ehdoksi sen, että hän saa tehdä Dyynistä kaksi elokuvaa. Hänen mielestään romaani oli liian runsas typistettäväksi yhteen leffaan – minkä David Lynchin kokeilu 1980-luvulla oli tavallaan todistanutkin.
Timothée Chalamet oli Dyynin jatko-osan ensi-illan aikaan 28-vuotias.
4. Kulisseissa puhuttiin ranskaa
Denis Villeneuve kertoo Empire-lehden haastattelussa, että Timothée Chalamet oli hänelle ainoa mahdollinen valinta leffan päärooliin, nuoreksi Paul Atreidesiksi. Chalamet’ta ei tarvinnut varsinaisesti suostutella, sillä hän tunnustautuu puolestaan Villeneuve-faniksi.
Parivaljakkoa yhdistää molemminpuolisen ihailun lisäksi myös yhteinen kielitausta: Villeneuve on kotoisin ranskankieliseltä alueelta Kanadan Quebecista, ja Chalamet taas on sekä Yhdysvaltain että Ranskan kansalainen. Dyyni-leffojen kuvauksissa he puhuivatkin keskenään ranskaa.
Kaksikko on kuvaillut ranskankielisiä keskustelujaan kuplaksi, johon he saattoivat vetäytyä keskellä kuvausten hektistä härdelliä.
5. Kyllä, suomellakin on jotain tekemistä Dyynin kanssa
Harkonnen mainitaan elokuvissa usein sen kuuluisien näyttelijöiden suulla.
Stellan Skarsgårdin näyttelemän pahisparoni Vladimir Harkonnenin sukuniemi kuulostaa näin suomalaisittain kovin tutulta. Ja kyllä vain, sehän on kuin onkin väännös sukunimestä Härkönen.
Tarinan mukaan kirjailija Frank Herbert oli poiminut nimen puhelinluettelosta todettuaan, että Härkönen kalskahtaa jollain tapaa venäläiseltä, ja muovaillut sitä hieman romaaniaan varten.
”Härkösen” nimi saa pohtimaan myös yhteyttä Dyynin näyttäviin härkäteemaisiin lavasteisiin ja repliikkeihin, mutta kyse on mitä ilmeisimmin sattumasta.
6. Stellan Skarsgårdin rankka reissu
Stellan Skarsgårdista puheen ollen: Dyyni sai hänet toden teolla uppoutumaan rooliinsa, monessakin mielessä. Skarsgårdin maskeeraaminen paroni Harkonneniksi vei seitsemän tuntia jokaisena hänen kuvauspäivänään.
Ja kun näemme Harkonnenin kylpemässä liejuisissa vesissä, näemme myös Skarsgårdin kylpemässä liejuisissa vesissä. Hän teki iljettävät kohtaukset itse, vaikka ne olisi tänä päivänä ollut mahdollista toteuttaa hieman miellyttävämmällä tavalla digiteknologialla.
7. Dyyniä pelipöytään
Valkokankaiden lisäksi Dyyniä on versioitu enemmän ja vähemmän onnekkaasti muillakin alustoilla. John Harrison ohjasi 2000 vähemmälle huomiolle jääneen minisarjan Frank Herbert’s Dune, jota tähdittivät William Hurt, Alec Newman ja Saskia Reeves. Suomessa sarja julkaistiin dvd:nä.
Pelejäkin Dyynin pohjalta on luotu. Videopeli julkaistiin vuonna 1992 ja ensimmäinen lautapeliversio jo 1979. Tuorein lautapelijulkaisu, 2020 ilmestynyt Dune: Imperium, on ymmärrettävästi saanut viime vuosina nostetta myös suomalaisten pelaajien keskuudessa.
8. Uusi Dyyni nosti naiset esiin
Denis Villeneuve kertoo Wired-lehden haastattelussa sanoneensa heti Dyyni-projektin alkumetreillä käsikirjoittaja Eric Rothille, että hänelle tärkeintä on tuoda naiset elokuvan keskiöön. Villeneuve halusi korostaa Paul Atreidesin äidin Lady Jessican (Rebecca Ferguson) roolia tarinassa ja vaihtoi yhden hahmon sukupuolen: romaanissa Liet Kynes on mies, Villeneuven maailmassa nainen, jotta näytteli ensimmäisessä leffassa Sharon Duncan-Brewster.
”Meillä oli jo kolme vahvaa naishahmoa: Lady Jessica, Charlotte Ramplingin esittämä keisarin totuudenpuhuja ja Zendayan näyttelemä Chani. Minusta tuntui kuitenkin, että tarvitsin lisää. Saimme käsikirjoittajakollegani Jon Spaihtsin kanssa idean Liet Kynesin muutoksesta. Se oli toimiva ratkaisu, ja luulen, että näin Frank Herbertkin ajattelisi, jos hän kirjoittaisi romaaniaan tänään”, Villeneuve kertoo leffojen luomisvaiheesta.
Dyynin naiskaartiin lukeutuu myös valovoimainen Florence Pugh.
9. Salaisuuksia rooliasuissa
Dyynin pukusuunnittelija Jacqueline West paljastaa Screen Dailyn haastattelussa, että hänellä on tapana kätkeä rooliasuihin salaisia yksityiskohtia piiloon katsojien silmiltä. Ensimmäisessä Dyynissä West piilotti Timothée Chalamet’n asuun puuvillaisen huivin, jottei puvun kaulaus hankaisi tämän kaulaa. Huivin aavikkohiirikuosissa on suora viittaus Dyynin maailmaan. Jälkimmäisessä leffassa West puolestaan kätki Zendayan asuun salaisen amuletin.
West kertoo samassa haastattelussa, että pukujen mukavuus oli hänelle Dyynissä kaiken A ja O. Tämän vuoksi kankeisiin, peittäviin asuihin tehtiin aukkoja, joista ilma pääsi vaihtumaan. Näyttelijöiden tukalaa oloa helpotettiin myös pikkuruisilla tuulettimilla, joita laitettiin näihin aukkoihin kuivattamaan hikeä heidän iholtaan.
Arrakis-planeetalla asuu isoja hiekkamatoja – tosielämän Arrakis Planitialla tiettävästi ei.
10. Dyynin planeetat ovat oikeasti olemassa – tavallaan
Saturnuksen suurimman kuun Titanin pinnalta 2000-luvun alussa löydetyt tasangot on nimetty Dyynin planeettojen mukaan. Nimettyjä tasankoja on yhteensä kymmenen, ja niiden joukosta löytyy muun muassa Dyyni-universumin keskeisen planeetan mukaan nimetty Arrakis Planitia.
