Minna Kuukan kolumni: Itkusta tuli vahvan ihmisen merkki
Olin kaksi kertaa viikon sisällä ihailemassa perheen nuorison vanhojentansseja. Toisella kertaa katse etsi hulmahtavien helmojen joukosta sitä samppanjanväristä, toisella kertaa frakkipukuisten porukasta omaani. Molemmilla kerroilla silmät hulahtivat täyteen kyyneliä. Lopulta en oikeastaan tiedä, miksi – olihan sali täynnä iloa ja riehakkuutta. Nuoria, joilla ihan pian on kunnolla alkamaisillaan se, mitä me elämäksi kutsumme. Ehkä siinä...