Digitaaliset rajat koskevat esimerkiksi kumppanin puhelimeen vastaamista tai otetaanko puhelimia lainkaan makuuhuoneeseen. Pelisäännöt kannattaa luoda yhdessä, ja jokaisella parilla ne ovat omannäköiset.
Hyvin hoidettu parisuhde on kuitenkin tärkeämpää kuin mitkään kiellot, alleviivaa ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Heli Vaaranen. Hän toimii Väestöliitossa johtavana asiantuntijana.
Mitä nämä digitaaliset rajat sitten esimerkiksi voivat olla? Nostamme esiin neljä tyypillistä pelisääntöä.
1. Puhelimet makuuhuoneessa
– Jos parisuhde voi hyvin, kännykät laitetaan pois luonnostaan, sanoo Heli Vaaranen.
Siksi hän kyseenalaistaakin näin vahvan rajauksen, jossa yksi huone on kokonaan puhelimista vapaa alue. Vaaranen tietää, että monen mielestä on rentouttavaa illalla lukea vaikka puhelimelta uutisia tai kuunnella äänikirjoja sängyssä.
Makuuhuoneeseen hän suosittelee pariskunnille tyynypuhetta.
– Päät tyynyllä kasvot toista kohden jutellaan jotain positiivista esimerkiksi kuluneesta päivästä. Sellaiseen on hyvä lopettaa päivä, ei kieltoihin.
Samalla Vaaranen kuitenkin toteaa, että joillakin on kännykkäaddiktio, jolloin rajaukset tuntuvat tarpeellisilta ja niiden kautta etsitään apua puhelimesta irtautumiseen.
2. Kuinka paljon rakas näkyy toisen somessa
Eri ihmisillä on hyvin erilaiset käsitykset yksityisyydestä, Vaaranen korostaa. Siksi onkin tärkeää jutella etukäteen rakkaan kanssa myös siitä, miten hän haluaa tai ei halua näkyä sosiaalisessa mediassa.
– Yksityisyyden raja ylitetään, jos ilman lupaa julkaistaan vaikka kuva tai tarina.
Jos toinen karttaa somea ja toinen haluaisi jakaa vuolaasti siellä elämästään, kysytään kompromisseja puolin ja toisin. Identtistä tahtotilaa tuskin saavutetaan tässä asiassa, Vaaranen huomauttaa.
3. Takaraja viesteihin ja puheluihin vastaamiseen
Mikä on kohtuullinen aika olla vastaamatta toiselle? Digitaaliset rajat kattavat myös tämän kysymyksen. Osa ahdistuu siitä, että pitäisi jatkuvasti päivystää puhelimen päässä. Jotkut taas huolestuvat herkästi, jos kumppanista ei kuulu mitään.
– Toinen voi olla hädissään ja toinen taas voi kokea itsensä kontrolloiduksi, jos pitää koko ajan seurata kännykkää, vaikka töissä tai työmatkoilla.
”Kun ollaan erillään, voi sopia, että ennen nukkumaan menoa sanotaan hyvää yötä.”
Vastaamisajasta sopiessa Vaaranen kannustaa järjestelyyn, joka ei esimerkiksi häiritse toisen kokouksia tai harrastuksia – mikä sitten kunkin kohdalla on tilanne, jossa puhelin helposti jää huomiotta.
– Kun ollaan erillään, voi vaikka sopia, että ennen nukkumaan menoa tsekataan viestit ja sanotaan hyvää yötä.
Pariterapeutin työssä hän on myös havainnut, että kymmeniä viestejä päivässä lähettävät eivät lisää sitä kautta yhtään mielenrauhaansa. Jos kumppani on tarve saada jatkuvasti kiinni, on perusluottamus usein heikoissa kantimissa. Yksin ja yhdessä kannattaakin silloin pohtia, mistä se johtuu.
4. Tunnuksien jakaminen toiselle
Jotkut pariskunnat saattavat olla niin huolettomia keskenään, että jakavat keskenään toisen puhelimelle pääsyn, salasanoja ja jopa pankkitunnuksia. Toisille sellainen taas ei tule kysymykseenkään, Vaaranen toteaa. Jälleen yhteisen keskustelun kautta luodaan kummastakin hyvältä tuntuvat pelisäännöt.
Tärkeä huomio on myös se, ettei avoimuuden kulttuuri tunnuksien paljastamisessa aina kieli luottamuksesta.
– Toiseen voi olla luottamatta, vaikka olisi kaikki salasanat tiedossa.
Vaaranen korostaa, että toista tulee aina kunnioittaa niin, ettei lähde hänen viestejään ja yksityisiä asioitaan penkomaan, oli tunnuksia tai ei. Ennen vanhaan puhuttiin kirjesalaisuudesta, ja se kannattaa asiantuntijan mielestä ulottaa myös nykyisiin ”kirjeisiin”, eli sähköposteihin, viesteihin ja somesisältöihin.
Eikä sekään ole itsestäänselvyys, voiko toisen puhelimeen vastata.
– Siitäkin on hyvä sopia kumppanin kanssa, Vaaranen vinkkaa.
