Ali ja Nina pitävät pientä eläinlääkäriasemaa, jonne tulvii potilaita – tätä lemmikkien omistajat toivovat yhä kalliimmaksi käyvältä hoidolta

Kello on vasta vähän yli kahdeksan, mutta eläinlääkäri Ali Eklöfillä, 53, on jo toinen potilas. Ensimmäinen, vastasynnyttänyt kissaemo on jo päässyt kotiin.

– Aamuun tuli pari yllätyspotilasta, joten tulin tavallista aiemmin.

Vuorossa on 14-vuotias cockerspanieli Taco, jonka hampaita Ali on moneen otteeseen leikannut ja jonka vatsasta hän on poistanut koiran vahingossa nielaisemia esineitä.

Nyt hän rauhoittaa Tacon, jotta pääsee leikkaamaan tulehtuneen ylähuulen. Se ei ole parantunut antibiooteilla. Koiran nukahdettua hän leikkaa tulehduskohdasta karvat, puhdistaa ihon ja alkaa leikata.

Nikkilän Eläinlääkärit -aseman toinen eläinlääkäri Nina Rintaluoma, 48, saapuu ennen puolta yhdeksää, huikkaa ovelta hyvät huomenet ja alkaa poistaa toisessa hoitohuoneessa hammaskiveä Alin valmiiksi rauhoittamalta mäyräkoiralta.

Lue myös: Lemmikin lääkärikäynnin hinta voi olla omistajalle järkytys – koiraharrastaja Ari kertoo liki 1000 euron laskusta

Päivän aikana klinikalla käy kymmeniä eläimiä

Nina Rintaluoma ja Ali Eklöf ovat eläinlääkäripariskunta, joilla on ollut oma eläinlääkäriasema Sipoon Nikkilässä kahdeksan vuotta. Sitä ennen Nina toimi Sipoon kunnaneläinlääkärinä lähes kymmenen vuotta.

Ali taas on työskennellyt aiemmin yliopistollisen eläinsairaalan sisätautiosastolla, yksityisellä eläinklinikalla ja Sipoon kunnaneläinlääkärin sijaisena.

Oman klinikan perustamiseen ajoivat vapaudenkaipuu ja virkalääkärin työhön liittyvä byrokratia.

– Kunnaneläinlääkärin työ muuttui yhä byrokraattisemmaksi, ja halusin työskennellä enemmän eläinten kanssa, Nina sanoo.

Omalla klinikalla Ninan ja Alin työnjako on se, että Ali hoitaa leikkaukset ja Nina polikliinisia potilaita, jotka tulevat muun muassa hammaskivenpoistoihin, rokotuksiin, kastraatioon tai ihotulehdusten takia.

Päivän aikana Ninan hoitohuoneessa käy 20–30 eläintä. Ali tekee 4–6 leikkausta. Pääosa potilaista on kissoja ja koiria. Kaneja ja jyrsijöitä tuodaan harvakseltaan. Isompia ja eksoottisia eläimiä hoitavat alueen muut eläinlääkärit.

”Eläin piilottaa kivun loppuun asti”

Aulaan alkaa kertyä eläinten omistajia lemmikkeineen. Yksivuotias schäfer Juni työntyy ovesta Crista Kalekin edellä. Crista on tuonut koiran virallisiin luustokuvauksiin kasvattajan puolesta. Kuvat lähetetään Kennelliittoon lausuntoa varten, ja niiden tarkoituksena on estää rodulle tyypillisiä vikoja periytymästä edelleen.

Nina ohjaa tulokkaat hoitohuoneeseen ja antaa Junille rahoittavan pistoksen.

Crista, kuten suurin osa asiakkaista, on Ninalle ja Alille tuttu vuosien ajalta. Cristan koiria, kissoja ja kaneja on rokotettu, sirutettu, kuvattu ja hoidettu Nikkilässä. Ali ja Nina ovat käyneet myös Cristan kotona lopettamassa tämän koirat.

– Täällä on edulliset hinnat ja osaavat eläinlääkärit. On hyvä, että lääkärit ovat aina samat eivätkä vaihdu koko ajan.

Cristalla on ollut eläimiä lapsesta saakka, joten moni muukin eläinlääkäri on tullut tutuksi. Joitakin eläinlääkäriasemia Crista kertoo karttavansa huhujen ja kielteisen julkisuuden perusteella.

– Hinnoittelussa ihmetyttää se, miten samasta toimenpiteestä laskutetaan eri paikoissa niin erilaiset summat.

Kuluttajaliiton kaksi vuotta sitten tekemässä selvityksessä eläinlääkäreiden hinnoissa oli suuria eroja. Joissain toimenpiteissä kalleimman hinta halvimpaan verrattuna oli moninkertainen. Lemmikin omistajan asemaa vaikeuttaa myös se, että hintoja on vaikea vertailla.

Crista sanoo, että hän kyllä maksaa mielellään enemmän, jos tietää eläinlääkärin olevan osaava.

– Jos leikkaus menee väärin, siitä on valtavasti kärsimystä eläimelle. Me ihmiset otamme kipulääkettä, mutta eläin piilottaa kivun loppuun asti.

Junin silmät alkavat lupsahdella kiinni. Se nojaa ensin Cristan jalkaan, istahtaa ja käy lopulta makuulle. Nina kantaa Cristan kanssa parikymmenkiloisen koiran röntgenhuoneen pöydälle.

Toisessa huoneessa Ali on saanut Taco-koiran suupielen tulehtuneen kudoksen poistettua ja haavan ommeltua. Hän tekee Tacolle myös silmän kosteutta mittaavan testin ja määrää antibioottien lisäksi silmätippoja, sillä koira kärsii myös kuivasilmäisyydestä.

Sitten on aika kuvata Juni.

Eläintenhoitaja Tipillä on kotona 15 eläintä

Kello yhdeksän töihin saapuu eläinlääkäriaseman kolmas työntekijä, eläintenhoitaja Tipi Koivula, 43. Hän on herännyt jo aamuviiden jälkeen hoitamaan omat kissansa, koiransa sekä mini- ja villapossunsa. Eläimiä on yhteensä 15.

Tipi tutkii hammashoitohuoneen lattialla olevia kuljetuslaatikoita ja niiden päälle liimattuja post it -lappuja, joissa lukee eläimen nimi, paino ja syy, jonka takia se on tuotu.

– Taitaa olla hammaskivenpoistojono, hän toteaa iloisesti.

Tipi tuli kahdeksan vuotta sitten Nikkilän eläinlääkäreille työkokeiluun, pääsi oppisopimuksella töihin ja on siitä lähtien kuulunut tiimiin. Yhteistyö kolmikon kesken sujuu kuin yhteisessä koreografiassa, vaikka kaikki hyörivät alati kolmen hoitohuoneen, sosiaalisten tilojen, vastaanottohuoneen ja eläinten välillä hakemassa tavaroita tai auttamassa toisiaan.

Nina on rauhoittanut Tipin ensimmäisen potilaan valmiiksi ja laittaa sen silmiin tippoja.

– Kissat nukahtavat silmät auki, ja jos niihin ei laita geeliä, niiden silmät voivat kuivua ja mennä haavoille.

Omistajia ei yleensä oteta mukaan pidempiin rauhoitusta vaativiin toimenpiteisiin, sillä oman lemmikin näkeminen rauhoitettuna voi olla järkyttävää.

– Se voi tuoda mieleen esimerkiksi raskaita muistoja aiemman eläimen lopettamisesta, Nina sanoo.

Tipi alkaa rapsuttaa hammaskiveä, ja Nina ottaa kissan tassusta verta, sillä omistaja haluaa tarkistaa sen veriarvot.

Lue myös Kotiliesi.fi: Ullan, 56, Lemmikkilanssi vie apua Savon syrjäseuduille – varauskalenteri täysin tukossa

Alan ketjuuntuminen  ja nousevat hinnat puhuttavat

Viisivuotias mäyräkoira Leo räpsyttelee pöllämystyneenä silmiään hoitohuoneen lattialla vällyjen alla. Tipi lepertelee sille ja johdattaa aulaan.

– Voi rakas, huudahtaa Minna Kalliokanerva ja nappaa koiran syliinsä.

Minna kertoo olevansa eläinlääkärissä mummin ominaisuudessa, sillä koiran omistaa hänen poikansa. Hänellä itselläänkin on kolme koiraa.

– Aika edullinen, ei paha, Minna kommentoi, kun näkee 180 euron laskun hammaskiven poistosta.

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu eläinten hoidon korkeiksi nousseista hinnoista ja alan ketjuuntumisesta, ja se puhuttaa lemmikin omistajia Nikkilässäkin.

Muun muassa Toimihenkilöliitto Erto on ilmaissut olevansa huolissaan alan keskittymisestä liian vahvasti ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiön omistaman Evidensian käsiin. Se on Suomessa ylivoimainen markkinajohtaja, jolla on lähes 50 eläinlääkäriasemaa ja 1 600 työntekijää. Päivystävistä pieneläinsairaaloista lähes kaikki ovat Evidensian.

Erton mukaan eläinlääkäreiden palkat ovat laskeneet ketjuuntumisen myötä. Yle puolestaan uutisoi asiakashintojen nousseen. Pääomasijoitusyhtiötä kritisoidaan siitä, että sen kiinnostus eivät ole lemmikit vaan rahan tuottaminen.

– Kyllä hoidosta tulee helposti todella kallista, varsinkin, jos koira sairastuu, Minna sanoo.

Hänen koiransa ovat sekarotuisia, eikä niillä ole vakuutuksia. Eläinten hoito on hänen mielestään sekarotuisen koiran ostohintaan nähden melko kallista.

Minnalla oli aiemmin viisi koiraa, mutta kaksi piti hiljattain lopettaa. Toinen vanhuuden takia ja seitsemänvuotias Aatu siksi, että se satutti itsensä niin, etteivät takajalat enää toimineet.

– En lähtenyt kuvauttamaan ja leikkauttamaan koiraa. Ei minulla olisi ollut varaa sellaiseen.

Helmi-koiran silmäripsien leikkaus maksoi 1500 euroa

Juha Reima saapuu hakemaan shetlanninlammaskoiraansa Helmiä. Helmillekin on tehty hammaskivenpoisto ja kynsien leikkaus. Koira on vielä tokkurassa toimenpiteen jälkeen ja pääsee isäntänsä syliin paijattavaksi.

Juha on käynyt Ninan ja Alin luona hoidattamassa lemmikkejään 10 vuotta. Perheen molemmat kissat lopetettiin täällä.

– Pienen paikan etuna on se, että henkilökunta on aina sama ja tuntee meidät, ei tule tehdasmainen olo, kuten isoilla asemilla.

Hän sanoo arvostavansa lääkäreiden rehellistä mielipidettä siitä, mitä kulloinkin kannattaa tai ei enää kannata tehdä.

Reimojen koirilla on muutaman satasen vuodessa maksavat vakuutukset, mutta ne korvaavat vain hätätapaukset, eivät esimerkiksi hammaskivenpoistoa.

Kun Helmin silmäripset kasvoivat sisäänpäin, laserleikkaus silmiin erikoistuneella eläinlääkärillä maksoi 1 500 euroa, eikä vakuutus korvannut sitä, koska vaiva on yleinen shetlanninlammaskoirilla.

– Kerran jouduimme viemään kissamme viikonloppuna päivystykseen, ja kissa otettiin vuorokaudeksi tehoseurantaan. Hinta oli 1 000 euroa per yö. Se tuntuu aikamoiselta rahastukselta.

Hammaskivenpoiston hinnaksi tulee 173 euroa. Juha kyselee myös aikaa Helmin sterilisaatioon, sillä juoksut tuntuvat rasittavan koiraa. Se maksaa noin 500 euroa.

– Kyllähän lemmikkiin rahaa menee, mutta jos sellaisen ottaa, kyllä sen haluaa myös hoitaa. Mutta olisi se mukavaa, jos koirillakin olisi Kela-kortti.

Perushoitokin parantaa eläinten elämänlaatua merkittävästi

Nikkilän eläinlääkäreiden asiakkaat pitävät asemaa kohtuuhintaisena. Ali ja Nina sanovat pyrkivänsä siihen, että hinnat pysyisivätkin sellaisina, vaikka korotuspaineita on. Hinnoittelun perusteena on, että työntekijät saavat palkkaa ja tilojen ja tarvikkeiden kulut saadaan katettua. Lisäksi eläinlääkärit yrittävät miettiä, mitä kaikkea asiakkaille tarjotaan.

Pienellä klinikalla on perussairaudenhoitoon tarvittavat röntgen, hammasröntgen, ultra ja verinäyteanalysaattori, mutta potilaille ei tehdä automaattisesti verikokeita tai kuvauksia.

– Jokaisesta lisätutkimuksesta tulee helposti laskuun aina 100 euroa ja taas 100 euroa lisää, joten niistä puhutaan ensin asiakkaan kanssa, Nina sanoo.

Eläinten hoitaminen on kehittynyt paljon niiden runsaan 20 vuoden aikana, joina Nina ja Ali ovat olleet alalla. Periaatteessa eläimille voi nykyisin tehdä kaikki samat tutkimukset kuin ihmisillekin.

– Trendi on, että eläimiä hoidetaan yhä enemmän, mutta minun mielestäni se menee välillä liiallisuuksiin, Ali sanoo.

– Jos eläinlääkärinä tietää, etteivät tutkimukset ja hoito auta eläintä, vaan pikemminkin pidentävät kärsimystä, silloin niitä ei pitäisi tehdä. On myös monia sairauksia, joita voi diagnosoida ja hoitaa tekemättä kalleimpia tutkimuksia ja hoitoja.

Ninan mukaan perushoidollakin pystytään parantamaan eläimen elämänlaatua merkittävästi. Hänen mukaansa se näkyy vastaanotolla käyvien eläinten ikävuosissa. Koirat voivat olla 16-vuotiaita, kissat yli 20.

Päivään mahtuu iloisia ja surullisia hetkiä

Hoitohuoneessa tuoksuu hammaslääkäri. Suojatakkiin ja suusuojaan sonnustautunut Ali ottaa röntgenkuvan koiran hampaista. Hammaskirurgia vie noin 60–70 prosenttia hänen työajastaan.

Ali kertoo, että kissoilla ja koirilla on harvemmin kariesta, mutta ientaskut syvenevät samoin kuin ihmisillä vanhetessa, ja hampaat alkavat heilua ja tulehtua. Silloin ne on parempi poistaa.

Koiralta lähtee monta hammasta, mutta Alin mukaan se voi paljon paremmin ilman niitä kuin huonot hampaat suussa.

– Jos koiralla on ollut kipeä hammas, se alkaa yleensä syödä heti leikkauksen jälkeen paremmin.

Välioven takaa alkaa kuulua kova naukuna. Ninan vastaanotolle on saapunut cornish rex -kissaemo Hertta ja sen kolme yhdeksänviikkoista pentua, jotka saavat nyt rokotukset.

Pennut kurkkivat alas hoitopöydältä, ja yksi takertuu Tipin sylissä hänen kauluksiinsa.

Muun muassa tällaiset iloiset hetket ovat niitä, jotka auttavat eläinlääkäreitä jaksamaan pitkiä ja hektisiä päiviä.

– Ja tietysti se, että onnistuu auttamaan eläimiä ja parantamaan niiden elämänlaatua, Nina ja Tipi pohtivat.

Päiviin mahtuu myös surullisia hetkiä, kun eläimiä joudutaan lopettamaan. Tipi sanoo tuntevansa itsensä joskus näyttelijäksi, joka siirtyy näyttämöltä toiselle.

– Yhdessä huoneessa eläin saatetaan lopettaa, ja oven takana ovat tarkastuksessa juuri syntyneet pennut. Pieneen hetkeen mahtuu monenlaisia tunteita.

”Eläimet ovat työ ja vapaa-aika”

Päivä on jo reilusti iltapäivän puolella, mutta ruoka- tai kahvitauoista ei ole tietoakaan.

– Päivät tuppaavat olemaan sellaisia, että hyvä, jos nuudelipurkin ehtii syödä, Ali sanoo.

Asiakkaita on niin paljon, että aamun puhelinpäivystyskin on lopetettu.

– Ei siinä ollut järkeä, koska meillä ei kuitenkaan ollut aikaa vastata puhelimeen tai ottaa vastaan tänne soittavia.

Lisähenkilökunnan palkkaamista ei kuitenkaan mietitä.

– Jos meillä olisi enemmän henkilökuntaa, itseltä menisi taas enemmän aikaa paperitöihin. Haluamme tehdä töitä nimenomaan eläinten kanssa, Nina toteaa.

Päivän viimeinen potilas on merkitty Alille kello kuudeksi, jolloin klinikka sulkee. Silloin hän aloittaa tunnista kahteen kestävän leikkauksen.

Nina aikoo lopettaa kuudelta ja suunnata kotiin hoitamaan perheen omia koiria, kissoja ja kaneja. Pariskunnan lapset ovat jo sen ikäisiä, että hoitavat eläinten ruokkimisen ja ulkoilutuksen. Lasten ollessa nuorempia lähellä asuvista isovanhemmista oli suuri apu.

– Tämä on tällainen elämäntapa. Eläimet ovat työ ja vapaa-aika.