Allekirjoitus on ollut tapana kirjoittaa kaunokirjoituksella, jossa kirjaimet liittyvät sulavasti toisiinsa. Kaunolla kirjoittaessa kynää ei nosteta jokaisen kirjaimen välissä paperista kuten tekstauksessa, joten oman nimikirjoituksensa saa kaunolla tehtyä nopeasti. Omalla käsialalla tehdyt koukerot myös muodostavat yksilöllisen allekirjoituksen.
Kaunoa ei kuitenkaan enää opeteta kouluissa, sillä se poistettiin opetussuunnitelmasta vuonna 2018. Nykykoululaisille opetetaan tekstaus, jonka jälkeen pian siirrytäänkin tietokoneella kirjoittamiseen.
Ylen artikkelissa nuoret kertovat, ettei heillä edes ole vakiintunutta ja tunnistettavaa allekirjoitusta. Olisiko kuitenkin syytä olla?
– Kyllä, olisi hyvä, jos jokaisella olisi oma vakiintunut allekirjoituksensa. Kun allekirjoitus on vaikeasti väärennettävissä, se turvaa allekirjoittajan asemaa. Jos kyseessä on sopimus, se antaa myös suojaa toiselle osapuolelle, että henkilö on aiemminkin sitoutunut sopimuksiin samalla allekirjoituksella, toteaa yksityisoikeuden professori Ville Pönkä Helsingin yliopistolta.
Velvollisuutta allekirjoituksen kirjoittamiseen tietyllä tavalla ei kuitenkaan ole. Allekirjoitukselle ei ole asetettu muotovaatimuksia, joten mikä tahansa tuherrus periaatteessa kelpaa.
– Jos ajatellaan normaalia elämää, allekirjoitus ei ole joka kerta symmetrinen. Kiireessä tehty allekirjoitus paperiin, jota ei ehkä pidä hirveän tärkeänä, voi myös olla hieman erilainen kuin virallisemmassa yhteydessä tehty allekirjoitus.
Allekirjoitustaan saa myös halutessaan muuttaa. Se ei kuitenkaan välttämättä ole järkevää, sillä joskus voidaan päätyä riitelemään allekirjoituksen oikeaperäisyydestä. Esimerkkinä toimii perintö- ja testamenttiriita liittyen Marimekon pitkäaikaisen omistajan Kirsti Paakkasen testamenttiin, jota epäillään väärennökseksi muuttuneen allekirjoituksen takia.
– Väärennösväitteet eivät ole mitenkään täysin poikkeuksellisia. Helpottaa siis paljon, jos oman allekirjoituksensa ottaa vakavasti.
Tekstitetyt allekirjoitukset voivat olla yleistymässä. Allekirjoitus voi periaatteessa olla millainen vain, mutta mitä yksilöllisempi se on, sitä vaikeampi sitä on väärentää.
Syrjäyttääkö sähköinen allekirjoitus perinteisen nimikirjoituksen?
Allekirjoitus on keino osoittaa sitoutumista ja omaa tahtoa. Allekirjoituksella vahvistetaan tyypillisesti erilaisia sopimuksia, ja laki vaatii myös nimikirjoituksen passiin ja henkilökorttiin.
Yhä useammin perinteisen allekirjoituksen sijaan käytetään sähköistä allekirjoitusta. Usein se tarkoittaa sitä, että sopimus vahvistetaan vahvalla tunnistautumisella eli verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
– Jos sähköinen allekirjoitus on toteutettu luotettavalla tavalla eli jotain salausmenetelmää käyttäen, silloin se rinnastuu perinteiseen allekirjoitukseen. Digi- ja väestötietovirasto esimerkiksi tarjoaa sähköistä hyväksyttyä allekirjoitusvarmennetta, joka on todella luotettava, Pönkä kertoo.
Vaikka sähköinen allekirjoitus on yleistynyt, käsin kirjoitettu nimikirjoitus ei vielä suinkaan ole jäänyt kokonaan pois käytöstä.
– Esimerkiksi kiinteistökaupassa käytetään vielä usein fyysistä, konkreettista allekirjoitusta.
Käsin allekirjoitetaan myös muun muassa testamentti ja avioehtosopimus.
