Elämä jatkuu, vaikka sairastuu Alzheimerin tautiin. Se on aivoja rappeuttava muistisairaus, johon sairastuminen usein järkyttää sairastunutta ja läheisiä. Sairastuminen muuttaa elämää, mutta monesti luultua vähemmän, muistisairauksiin perehtynyt neurologian erikoislääkäri Merja Hallikainen sanoo. Hän toimii vierailevana tutkijana Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikössä.
– Jos sairaus todetaan varhain, elämässä tapahtuvat muutokset ovat pieniä ja vasta edessäpäin.
Muistin heikkeneminen ja uuden oppimisen vaikeus ovat Alzheimerin taudin tyypillisiä ensioireita. Alkuvaiheessa ne pikemminkin hidastavat kuin rajoittavat tekemisiä.
– Läheiset, muistin apuvälineet ja maltti huolehtivat, että arki rullaa. Asioita ehtii tehdä hitaammallakin tahdilla.
Kun raha-asioiden hoito ja liikkuminen paikasta toiseen eivät enää suju, avuntarve lisääntyy. Kun perustoiminnoista, kuten omasta hygieniasta ja vessatarpeista huolehtiminen ei enää onnistu, sairastunut tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa.
– Tulevaa on turha murehtia, mutta siihen kannattaa varautua käytännönläheisesti.
Ensin kannattaa hoitaa edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja testamentti pois päiväjärjestyksestä. Sen jälkeen voi keskittyä pitämään itsestä hyvää huolta.
– Kun Alzheimerin tauti todetaan varhain, sen etenemistä voidaan lieventää lääkkeillä. Elämänlaatu säilyy hyvänä aivoterveyttä ja toimintakykyä tukevilla elintavoilla.
Lääkkeillä vauhtia viestinkulkuun
Muistilääkkeitä kannattaa alkaa käyttää heti, kun Alzheimerin tauti on todettu. Lääkkeet ylläpitävät toimintakykyä ja voivat poistaa kokonaan tautiin liittyvät käytösoireet, kuten ahdistuksen ja harhaluulot.
”Lääkkeistä on hyötyä yhdeksälle potilaalle kymmenestä.”
– Lääkkeistä on hyötyä yhdeksälle potilaalle kymmenestä, ja hyöty selviää vain hoitokokeilulla, Hallikainen kertoo.
Alzheimerin tauti vaurioittaa hermoverkkoja, joissa viestit kulkevat hermosolusta toiseen asetyylikoliini-välittäjäaineen mukana. Ensimmäisinä käytettävät lääkkeet ovat juuri asetyylikoliini-välittäjäaineen hajoamista aivoissa estäviä AKE-lääkkeitä: donepetsiiliä, galantamiinia tai rivastigmiiniä.
Kun AKE-estäjän teho ajan mittaan alkaa hiipua, lääkitykseen liitetään memantiini. Se vaikuttaa aivoja kiihdyttävään välittäjäaine glutamaattiin.
Aktiivinen arki suojaa aivoja. Nyt jos koskaan kannattaa antaa aikaa ystäville ja harrastuksille.
Apuvälineillä arki voi helpottua yllättävän paljon
Muistia voi säästää tähdellisemmille asioille, kun ottaa apuvälineet käyttöön varhaisessa vaiheessa. Osa niistä on tuttuja työelämästä ja lapsiperhekiireistä. Puhelimen muistutusviestit, näkyvällä paikalla oleva kalenteri, viikko-ohjelma ja muistitaulu helpottavat asioiden muistamista ja ajanhallintaa.
– Tehdyt asiat voi yliviivata ja tarvittaessa palata tekemättömiin asioihin, Hallikainen vinkkaa.
Värikäs huomiolappu ulko-ovessa muistuttaa mukaan otettavasta puhelimesta, avaimesta ja oven lukitsemisesta. Eteisen kaapin ovessa se kertoo kauppakassin ja lompakon paikan. Apuvälineet tuovat myös turvaa, Hallikainen huomauttaa.
– Liesivahti varoittaa tulipalosta, GPS-paikannin auttaa omaisia löytämään kadonneen, turvarannekkeen avulla voi ottaa hätätilanteissa yhteyden auttajaan ja hälyttävä lääkeannostelija muistuttaa lääkkeiden otosta.
Jos käytössä on useita, useamman kerran päivässä otettavia lääkkeitä, kannattaa kysyä apteekissa annosjakelupalvelusta. Siinä lääkkeet toimitetaan kätevissä kerta-annospusseissa, joista jokaiseen on merkattu lääkkeenottoaika kellon tarkkuudella.
Liike bodaa aivoja
Liikkuminen saa hermosolut työskentelemään vilkkaasti, ja synnyttää niiden välille uusia yhteyksiä. Se vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen eli kykyyn toimia tarkoituksenmukaisesti ja itsenäisesti, eikä sen vaikutuksia tarvitse odottaa.
– Jo yksittäinen liikuntasuoritus parantaa suoriutumista muistia ja toiminnanohjausta mittaavissa testeissä, Hallikainen kertoo tuoreesta Itä-Suomen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksen osallistujat olivat kestävyysliikkujia, jotka kävelivät, sauvakävelivät tai pelasivat golfia. Muissa tutkimuksissa on saatu aikaan yhtä hyviä tuloksia voimaharjoittelulla ja tanssilla.
Tärkeintä kuitenkin on, että liikkuu – tavalla tai toisella.
– Hyvä olisi, jos ottaisi tavaksi käydä pari kertaa viikossa kuntosalilla. Lihakset surkastuvat käyttämättöminä ja toimintakyky seuraa perässä.
Tulevaisuuden toivot
1. Aivopesuri
eli FUS-laite on kokeellinen, lupaava hoito, joka voi parhaimmillaan parantaa Alzheimerin taudin. Sillä voidaan tehostaa aivojen kykyä poistaa niihin kertyneitä kuona-aineita ja avata veriaivoeste fokusoidun ultraäänen avulla. Veriaivoeste on suodatin, joka suojaa aivoja haitallista aineilta. Kun veriaivoeste on hetkellisesti auki, aivoihin voidaan annostella kerralla suuri määrä lääkettä.
2. Uudet lääkkeet
pyrkivät tuhoamaan aivoihin kertyviä proteiiniplakkeja. Donanemabia sisältävä, pistettävä lääke on tutkimuksissa hidastanut varhain todetun sairauden etenemistä jopa kolmanneksella. Vastaavan kaltaiset lääkkeet adukanumab ja lekanemab ovat saaneet myyntiluvan Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa lääkeviranomainen ei ole vielä antanut niille myyntilupaa.
3. Tekoäly
voi nopeuttaa diagnoosia, jolloin lääkehoito päästään aloittamaan varhaisessa vaiheessa. Se voidaan opettaa tunnistamaan aivojen kuvantamistutkimuksissa näkyviä, muistisairauteen liittyviä muutoksia ja yhdistämään ne potilaiden verikokeiden ja muistitestien tuloksiin. Diagnoosin työkalua kehitetään HUSissa ja Aalto-yliopistossa.
Monipuolista ruokaa muistille
Muistia ja aivoterveyttä tukeva ruokavalio sisältää paljon kasviksia, marjoja, täysjyväviljaa, hyvälaatuisia rasvoja, kalaa ja pähkinöitä. Jokaiselle aterialle kannattaa kattaa jokin proteiinin lähde: lihaa, kalaa, kasviproteiinia, munaa tai maitotuotteita.
– Niukka proteiininsaanti voi lisätä lihaskatoa. Kun lihakset surkastuvat, toimintakyky on vaarassa: säilykepurkkikaan ei aukea ilman lihasvoimaa.
Muistisairaus lisää vajaaravitsemuksen riskiä, ja vajaaravitsemus lisää muistisairauden oireita.
– Riittävä ravintoaineiden ja energian saanti voidaan turvata syömällä säännöllisesti, myös välipaloja.
Apteekissa myytävä, muistisairaille tarkoitettu ravintovalmistejuoma kannattaa ottaa päivittäiseen käyttöön varhaisessa ja lievässä Alzheimerin taudissa. Se tukee hermosolujen välisten yhteyksien muodostumista ja toimintaa.
– Vitamiinilisiä ei tarvitse tankata. D-vitamiinia lukuun ottamatta niitä käytetään vain verikokeilla todennettuun tarpeeseen.
Lasillinen viiniä viikonloppuaterialla ei kaada hyvää ruokavaliota, mutta päivittäiseksi tavaksi sitä ei parane ottaa.
– Pienikin annos alkoholia heikentää keskittymiskykyä ja asioiden mieleen painamista.
Enemmän aikaa ystäville
Aktiivinen arki suojaa aivoja. Neljän seinän sisään käpertyminen jouduttaa muistisairauden etenemistä. Nyt jos koskaan kannattaa antaa aikaa ystäville ja harrastuksille.
– Harrastukset ja ystävät tarjoavat aivoille niiden tarvitsemia haasteita. Aivot pysyvät virkeinä tekemisissä, joissa saa pikkaisen pohdiskella, Hallikainen kertoo.
Sairaudesta on hyvä kertoa ystäville heti alkuvaiheessa, sillä se muuttaa käyttäytymistä.
Omasta sairaudesta on hyvä kertoa ystäville heti alkuvaiheessa. Muistisairaus muuttaa käyttäytymistä, mikä voi johtaa ikäviin kahnauksiin. Kun sairautta ei salata, ystävät ymmärtävät, ettei sairastunut ole muuttunut kurjaksi tyypiksi, eikä kysele kiusallaan samaa asiaa moneen kertaan. He voivat tukea sairastuneen harrastuksen jatkamista esimerkiksi tarjoamalla tälle kyytejä harrastuspaikalle.
– Tutuissa ryhmissä ja harrastuksissa voi vapautua muistisairaan roolista ja olla mukana omana tuttuna itsenään.
Kun sairautta ei salata, ystävät ymmärtävät, että käytökselle on persoonasta riippumaton syy.
Unessa aivot puhdistuvat
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy beeta-amyloidiproteiinia plakeiksi samaan tapaan kuin ateroskleroosissa kertyy kolesterolia verisuonten seinämiin. Aivoilla on oma glymfaattinen järjestelmä, joka poistaa niistä kuona-aineita.
– Glymfaattinen järjestelmä aktivoituu syvän unen aikana. Saman univaiheen aikana valveilla opitut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin, Hallikainen kertoo.
Kun väsymys illalla painaa silmäluomia, ei kannata taistella vastaan. Muuten uni antaa odotuttaa itseään parikin tuntia ja jää usein lyhyeksi.
– Uni tulee vain väsyneelle. Aktiivinen arki ja liikkuminen helpottavat nukahtamista myös Alzheimerin tautiin sairastuneella.
Mukana muitakin sairauksia
Hoitamaton, heikentynyt kuulo saattaa altistaa muistisairaudelle ja pahentaa sen oireita. Kun ei kuule kunnolla, väsyy ja jättäytyy keskustelusta ja seurasta – aivoille ja muistille tarpeellisista virikkeistä.
– Kuulokoje kannattaa ottaa käyttöön ajoissa, kun vielä sopeutuu helposti sen käyttöön. Lipaston laatikossa siitä ei ole apua, Hallikainen sanoo.
Vähintään joka toisella muistisairauteen sairastuneella ikäihmisellä on jonkinasteinen sydän- ja verisuonisairaus, kuten kohonnut verenpaine tai valtimonkovettumatauti tai diabetes. Muistiongelmat voivat haitata sairauksien omahoitoa. Verenpaineen ja -sokerin mittaaminen tai insuliinin pistäminen eivät välttämättä enää onnistu omin voimin.
– Vastuu pitkäaikaissairauden hoidosta kannattaa siirtää kotihoidolle ja perheenjäsenille.
Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 10/2023.
