Jyväskyläläinen Ann-Maaret Heikkinen, 42, kärsi poikkeuksellisen voimakkaasta väsymyksestä vuoden 2023 alussa. Väsymys ei helpottanut nukkumalla.
– Olin saanut neljännen lapseni vajaa pari vuotta aiemmin, ja oli vaikea erottaa, johtuiko väsymys pikkulapsiarjesta vai jostain muusta. Raskauden aikana olin myös kärsinyt raudanpuutteesta, hän sanoo.
Väsymyksen lisäksi oli muitakin oireita: Hampaita pestessä ikenet vuotivat tavallista helpommin verta. Jano ja virtsaamisen tarve olivat kasvaneet.
Myös kainaloiden iho oireili kutisemalla ja punoittamalla. Jälkeenpäin Ann-Maaret on ymmärtänyt, että kyse oli diabeteksen aiheuttamasta hiivatulehduksesta. Toistuvat hiivatulehdukset suussa, limakalvoilla ja taipeissa kuuluvat joskus korkean verensokerin aiheuttamiin oireisiin.
– Kävin oireideni vuoksi useasti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, mutta käynneillä hoidettiin yksittäisiä oireita. Epäily diabeteksesta hiipi mieleeni vasta, kun puolisoltani löytyi sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä tyypin 2 diabetes.
Hoidon alkuvaihe oli rankka
Huhtikuussa 2023 Ann-Maaret pääsi verikokeisiin. Selvisi, että hänen sokeriarvonsa olivat korkeat: glukoosin paastoarvo oli 19,2 mmol/litra, kun terveellä se on alle 6,1 mmol/litra. Sokerihemoglobiinin viitearvot ovat 20–42 mmol/mol, mutta Ann-Maaretilla arvo oli 107 mmol/mol.
– Syytin itseäni, etten ollut aiemmin yhdistänyt oireitani diabetekseen – etenkin, kun olin kärsinyt raskausdiabeteksesta kolmessa raskaudessani. Tiesin kyllä, että raskausdiabetes lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, Ann-Maaret sanoo.
Tutkimuksissa selvisi myös, että veren kolesteroli-, munuais- ja maksa-arvoissa oli ongelmia.
Ann-Maaret Heikkinen on kärsinyt myös raskausdiabeteksesta.
© Tommi Anttonen
Munuaisten toiminnan häiriöt ovat diabetesta sairastavilla yleisiä. Syynä on pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri, joka vaikuttaa munuaisten toimintaan.
– Tuntui pahalta, että elimistöni oli päässyt niin huonoon kuntoon vain nelikymppisenä. Harmitti, etten ollut huolehtinut terveydestäni paremmin.
Lääkäri suositteli, että Ann-Maaret aloittaisi päivittäisen metformiini-tablettihoidon sekä muutaman viikon ajaksi myös insuliinipistokset verensokeria tasaamaan.
Tablettihoito aiheutti voimakkaita sivuoireita, kuten huonovointisuutta ja vatsaoireita. Se vaihdettiin pian toiseen valmisteeseen.
– Hoidon alkuvaihe oli rankka myös siksi, että koska keho oli tottunut korkeisiin verensokeriarvoihin, vointi tuntui heikolta, vaikka sokeriarvot olivat todellisuudessa edelleen koholla.
Syyskuussa verensokeriarvot näyttivät jo paremmilta: glukoosin paastoarvo oli 8,2 mmol/litra ja sokerihemoglobiiniarvo 44 mmol/mol. Maksa-arvot olivat normaalitasolla.
Tyypin 2 diabetes voi aiheuttaa sairastuneelle häpeää
Lääkehoidon lisäksi elintapamuutokset ovat keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja hyvä uni kuuluvat hoidon kulmakiviin.
Ann-Maaret on kamppaillut ylipainon kanssa teini-ikäisestä asti. Hän oli tavannut taltuttaa väsymystä herkuttelulla, ja annoskoot olivat vuosien mittaan kasvaneet turhan suuriksi.
– En juurikaan seurannut, mitä suuhuni laitan. Myös liikunta oli pikkulapsiarjessa jäänyt vähälle.
Diagnoosin saamisen jälkeen Ann-Maaret on onnistunut pudottamaan 18 kiloa painoa. Keskeinen muutos on ollut ateriarytmin säännöllistäminen, minkä seurauksena herkuttelu on vähentynyt. Tavoitteena on, etteivät ruokailuvälit venyisi yli kolmen tunnin pituisiksi.
– Pyrin huolehtimaan siitä, että terveellisiä välipaloja, kuten naposteluporkkanoita, raejuustoa tai pähkinöitä, olisi aina saatavilla. Jos nälkä kasvaa suureksi, on sokerinhimoa hankala hillitä.
Punaisen lihan ja leikkeleiden käytön määrä on vähentynyt, ja Ann-Maaret suosii ruokavaliossaan hyviä rasvoja, täysjyväviljatuotteita ja kasviksia.
Hyvät rasvat ja proteiinit nostavat verensokeria maltillisesti, koska elimistö joutuu pilkkomaan niitä enemmän kuin hiilihydraatteja. Myös kuidut hidastavat verensokerin nousua.
– Herkuttelen edelleen silloin tällöin, mutta punnitsen mielessäni, onko herkuttelusta saatava nautinto seurausten arvoista. Olen myös pyrkinyt pääsemään eroon tavastani lääkitä väsymystä makeaa syömällä.
Kun hoito saatiin kohdalleen, Ann-Maaretin elämänlaatu parani: olo virkistyi ja mieliala koheni.
Hyvää oloa antavat myös kevyt liikunta, perheen kanssa vietetty aika ja tyypin 2 diabeteksen vertaistukitoimintaan osallistuminen.
– Tyypin 2 diabetekseen liittyy häpeää, sillä sairautta pidetään usein itse aiheutettuna. Siksi omien tunteiden käsittely vertaistukiryhmässä ja mahdollisuus keskustella pätevän diabeteshoitajan kanssa on ollut tärkeää.
Tyypin 2 diabetes on usein oireeton
Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetesta sairastavia tiedetään olevan Suomessa yli 300 000. Lisäksi arviolta yli 100 000 suomalaista sairastaa sitä tietämättään.
Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiän mukaan tyypin 2 diabetes löydetään monesti sattumalta esimerkiksi työterveystarkastuksen yhteydessä. Tyypin 2 diabetes on usein oireeton ja saattaa kehittyä hitaasti vuosien kuluessa.
– On tyypillistä, että ihminen ohjataan esimerkiksi työterveyslääkärin vastaanotolla tai ikäkausitarkastuksessa verikokeisiin, joissa veren korkeat sokeriarvot huomataan.
Valitettavan usein tyypin 2 diabetes diagnosoidaan vasta siinä vaiheessa, kun se oireilee jo jonain toisena sairautena.
– Joka viidennellä ensioire on jokin diabeteksen aiheuttama liitännäissairaus, kuten munuaistauti, silmänpohjan muutokset tai sydänkohtaus.
Oireita voivat olla myös esimerkiksi tihentynyt virtsaamisen tarve, voimistunut janon tunne, laihtuminen, levottomat jalat tai näköhäiriöt. Sokeriarvojen ollessa koholla on tyypillistä, että ruokailun jälkeen tulee tarve mennä lepäämään.
Hakeudu tutkimuksiin, jos perheessä on diabetesta
Tyypin 2 diabetes on voimakkaasti perinnöllinen – itse asiassa jopa voimakkaammin kuin ykköstyypin diabetes. Jos toisella vanhemmista tai yhdellä sisaruksista on ollut kakkostyypin diabetes, olisi aikuisiällä hyvä hakeutua tutkimuksiin, vaikka oireita ei olisi.
– Jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes, on todennäköisempää sairastua kuin olla sairastumatta.
Diabeteksen hoidon tavoitteena on mahdollisimman terve ja laadukas elämä. Hoidolla pyritään myös ehkäisemään diabetekseen liittyviä liitännäissairauksia. Keskiössä ovat säännöllinen liikunta, painonhallinta, terveellinen ruokavalio ja tupakoimattomuus.
– Myös kohonneen verenpaineen sekä veren rasvahäiriöiden hoitaminen on tärkeää. Naisilla riski tyypin 2 diabetekselle kasvaa vaihdevuosien myötä, kun rasvaa alkaa hormonitasojen muutosten vuoksi kertyä herkästi keskivartaloon, Pimiä sanoo.
Kokonaisvaltaista hoitoa
Jos lääkkeettömät keinot eivät tuo toivottuja tuloksia, on lääkehoito tarpeen. Mikäli sokeriarvot ovat poikkeuksellisen koholla, lääkitys voidaan aloittaa heti diagnoosin vahvistuttua.
– Hoidon tavoitteena on alentaa verensokeri mahdollisimman lähelle normaalia, jolloin vointi paranee ja diabeteksen lisäsairauksien riski pienenee.
Tutkimusten perusteella on selvää, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivästyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin.
Ruokavalinnoissa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kuitupitoisten tuotteiden käyttöä. Hyviä kuidun lähteitä ovat muun muassa kokojyväleivät, -puurot ja muut vastaavat tuotteet.
– Nopeita hiilihydraatteja runsaasti sisältäviä ruokia, kuten pullaa tai suklaata, ei tulisi syödä päivittäin, sillä ne aiheuttavat elimistölle rasitusta.
Liikunta auttaa diabeteksen hoidossa, sillä se tukee painonhallintaa ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Liikunta myös lisää solujen insuliiniherkkyyttä, mikä alentaa verensokeria.
– Liikunnan määrän lisääminen vaikuttaa suotuisasti diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, vaikka paino ei putoaisikaan. Liikunta parantaa sydämen kuntoa ja elimistön kykyä hyödyntää tehokkaasti hiilihydraatteja lihaksissa, Elina Pimiä sanoo.
Artikkelin lähteenä on asiantuntijahaastattelun lisäksi käytetty Duodecim Terveyskirjastoa ja Diabetesliiton verkkosivuja.
