Excel-taulukkoon kirjoitettujen lajien määrä hengästyttää. Jousiammuntaa, ammuntaa, padelia, tennistä, sählyä, biljardia, pesäpalloa, frisbeegolfia, piirtämistä ja maalaamista…
Helsinkiläinen Annika Takaniemi, 51, kutsuu itseään sarjaharrastajaksi.
– Saan välillä sellaisia innostuskohtauksia, Annika sanoo.
Joitain vuosia sitten Annika innostui muistelemaan villasukan neulomista Youtuben avulla. Homma kosahti, kun kantapäästä tipahti silmukka.
Vuonna 2019 Annika kokeili jousiammuntaa. Ohjaaja kysyi, onko paikalla vasenkätisiä. Annika viittasi ja sai käteensä vasenkätisten jousen.
– Tajusin välittömästi, että ei, tällä kädellä tästä ei tule mitään. Jousen vetäminen vasemmalla kädellä tuntui todella epäluonnolliselta, Annika kertoo.
Samoin kävi, kun olisi pitänyt ampua ilmakiväärillä vasemmalla kädellä.
Annika ei oikeastaan ole täysin vasenkätinen. Hän käyttää kumpaakin kättä mutta eri asioihin.
Annika kirjoittaa, piirtää, maalaa, pesee hampaat sekä pelaa tennistä ja padelia vasemmalla kädellä.
Oikea käsi leikkaa saksilla, haravoi, lapioi, imuroi, käyttää tietokoneen hiirtä, heittää palloa sekä ohjaa sähly- ja pesäpallomailaa. Frisbeetä Annika heittää kummallakin kädellä. Ensisijainen biljardikäsi on vasen, mutta maila pysyy tarvittaessa myös oikeassa kädessä.
Oikean silmään Annika levittää ripsivärin ja piirtää rajaukset oikealla kädellä, vasempaan silmään vasemmalla kädellä.
Kuvaavampi termi voisi siis olla molempikätinen.
Annika Takaniemi käyttää eri käsiä eri tarkoituksiin. Koska hän kirjoittaa vasemmalla kädellä, hänelle lykättiin lapsena vasempaan käteen vasenkätisten sakset. – Olin ottanut sakset vasempaan käteen ja alkanut leikata itseäni kohti. Kun sakset vaihdettiin oikeakätisten saksiin, leikkaaminen alkoi sujua, Annika muistelee.
© Annika Takaniemi
Molempikätinen käyttää kumpaakin kättä
Noin 90 prosenttia ihmisistä on oikeakätisiä. Tyypillisesti loput on luokiteltu vasenkätisiksi, koska he kirjoittavat vasemmalla kädellä.
– Suurin osa vasenkätisistä on niin sanottuja ’umpivasureita’ eli henkilöitä, jotka tekevät vasemmalla kädellä melkein kaikki asiat, sanoo neurotieteen professori, tutkimusjohtaja Eero Castrén Helsingin yliopistosta.
Todellisuudessa jako ei ole mustavalkoinen. Väliin mahtuu joukko ihmisiä, jotka käyttävät osaan asioista oikeaa kättä ja osaan vasenta kättä.
– Ja sitten on olemassa hyvin pieni joukko molempikätisiä ihmisiä, jotka pystyvät kirjoittamaan ja tekemään asioita kummallakin kädellä – jopa yhtä aikaa, Castrén sanoo.
Esimerkiksi hän nostaa Coldplayn solisti Chris Martinin. Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuussa 2024 Suomessa vierailleen yhtyeen Youtube-videosta, jossa molempikätinen laulaja kirjoittaa keikan settilistaa ensin kynää kädestä toiseen vaihdellen, sitten kynät molemmissa käsissä.
Yhtä ketterästi kynä pysyy molemmissa käsissä harvalla, asiantuntija arvioi.
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, millä termillä Annikan kaltaisia ihmisiä, jotka käyttävät eri käsiä eri asioihin, tulisi kutsua. Kätisyydelle kun ei ole yksiselitteistä kriteeristöä tai määritelmää.
– Jos oikeakätinen tekee yhtään mitään mieluummin vasemmalla kuin oikealla kädellä, onko hän silloin oikeakätinen vai molempikätinen? Ja sama vasenkätiselle, Castrén sanoo.
Osa tutkijoista jakaa molempia käsiä käyttävät kahteen ryhmään. Ambidekstri on kumpaakin kättä lähes tasavahvasti asiaan kuin asiaan käyttävä ihminen. Mixed-handed, eli vapaasti suomennettuna sekakätinen, viittaa puolestaan Annikan kaltaisiin ihmisiin, jotka tekevät joitain asioita oikealla kädellä ja joitain asioita vasemmalla kädellä.
Termejä käytetään myös rinnakkain ja sekaisin. Suomessa kummastakin ryhmästä on puhuttu molempikätisinä.
– Voi myöskin olla, että ihmisellä on ikään kuin ’kaksi vasenta kättä’, kömpelyyttä molemmin puolin, Castrén sanoo.
”Koen itseni suorastaan onnekkaaksi”
Eero Castrén, 66, mieltää itsensä molempikätiseksi. Hän on aina käyttänyt kumpaakin kättä.
Vanhemmat huomasivat, että ruokailemaan opetteleva lapsi piti vasemmassa kädessään haarukkaa ja lusikkaa. Myöhemmin vasen käsi osoittautui kirjoittavaksi kädeksi.
Saksilla ja veitsellä leikkaa sekä kitaraa soittaa oikea käsi. Siksi Castrén ei ole tarvinnut vasenkätisille tarkoitettuja välineitä.
– Koen itseni suorastaan onnekkaaksi. Minulla kätisyys on mennyt pitkälti siltä osin niin kuin tässä yhteiskunnassa ’normaalisti’ toimitaan.
Poikkeus oli kansakoulussa pakollinen täytemustekynä. Vasen käsi pyyhki kirjoittaessa edeltävät kirjaimet ennen kuin muste ehti kuivua. Lopulta opettajalta heltisi lupa kirjoittaa kuulakärkikynällä.
Opiskeluaikoina Castrén ehdotti yliopistolla, että luentosalissa käytävän oikeanpuoleinen rivi varattaisiin vasenkätisille.
Syy oli käytännöllinen. Jos vasen- ja oikeakätiset istuivat vierekkäin, kyynärpäät hakkasivat käsin kirjoittaessa yhteen.
– Mutta sekin ehdotus on enemmän ollut vitsi.
Neurologian professori Eero Castrén työskentelee Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksessa tutkimusjohtajana.
© Juha Sarkkinen
Mistä molempikätisyys johtuu? Syy pimennossa
Kätisyys määrittyy ennen syntymää, kun sikiön aivot alkavat kehittyä. Syitä sille, miksi joistain ihmisistä tulee seka- tai molempikätisiä, ei tiedetä. Sekään ei ole selvää, miksi valtaosa ihmisistä on oikeakätisiä.
Aivoissa toiminnot ovat puolittuneet. Oikea aivopuolisko säätelee kehon vasemman puolen toimintaa, vasen aivopuolisko oikean puolen toimintaa. Lisäksi vasemmalla sijaitsee puhekeskus.
Näin aivot toimivat myös valtaosalla vasenkätisistä.
Kun Eero Castrén opiskeli lääketieteellisessä 1980-luvun alussa, lasten neurologit uskoivat, että vasenkätisillä lapsilla olisi enemmän neurologisia kehityshäiriöitä, esimerkiksi autisminkirjoa.
– Sittemmin on todettu, ettei asia näin ole – ainakaan ’umpivasureiden’ tapauksessa, Castrén sanoo.
Vuonna 2010 tutkijat esittivät, että molempikätisyys saattaisi altistaa ADHD:lle.
Castrénin mukaan ihmisillä, jotka kykenevät käyttämään kumpaakin kättä sattumanvaraisesti yhtä hyvin lähes jokaiseen asiaan, kätisyyden määräytyminen on jollain tavalla häiriintynyt. Siksi molempikätisyydellä saattaa olla yhteyksiä muihinkin hermoston kehityshäiriöihin.
Suoria johtopäätöksiä hän ei kuitenkaan lähtisi vetämään. Tutkimustietoa molempikätisyydestä on verrattain vähän, sillä valtaosa aivotutkimuksesta on tehty oikeakätisille.
Ensin pitäisi myös ratkaista se, miten kätisyys aivoissa ylipäätään vakiintuu.
– Onhan se nolo asia, että emme tiedä, minkä takia kätisyys määräytyy tällä tavalla kehityksen aikana ja mikä sitä ylläpitää, Castrén sanoo.
Molempikätisyys itsessään ei kuitenkaan ole sairaus eikä siitä ole osoitettu olevan haittaa ihmiselle, neurotieteen professori muistuttaa.
Lue myös Seura.fi: Aivojen oikea ja vasen puoli ajattelevat eri tavoin – Onko meillä kaikilla kaksi persoonallisuutta? Vai onko tietoisuutemme yksi ja yhtenäinen?
Molempikätisyys hyödyttää tietyissä ammateissa
Tietyissä urheilulajeissa ja ammateissa jonkinasteista molempikätisyyttä jopa kannatta opetella.
– Timpurille on etua ahtaissa paikoissa siitä, että hän pystyy naulaamaan tai ruuvaamaan kummallakin kädellä, Eero Castrén sanoo.
Periaatteessa kenestä tahansa voi tulla harjoittelemalla molempikätinen – historiakin sen kertoo.
Viime vuosituhannen alkupuolella asenteet vasenkätisiä kohtaan olivat kielteisiä. Ei ollut tavatonta, että kansakoulun opettaja pakotti vasenkätiset kirjoittamaan oikealla kädellä.
Eero Castrénin ja Annika Takaniemen kouluaikoina sillä, kummalla kädellä kynää piti, ei ollut enää merkitystä. Molemmat ovat kuitenkin opetelleet koulussa virkkaamaan oikealla kädellä, koska kummankaan opettaja ei osannut neuvoa vasenkätisiä.
– Virkkaaminen oli ihan hirveää. Puristin virkkuukoukkua niin paljon, että se meni ihan kaarelle, Annika sanoo.
Säilykkeet Annika on harjoitellut avaamaan oikealla kädellä, sillä tölkinavaajassa on avaamiseen käytettävä ”hain selkäevä” vain vasemmassa reunassa.
Hän uskoo, että harjoittelemalla myös kirjoittaminen oikealla kädellä voisi luonnistua. Lukiossa sitä tuli silloin tällöin omaksi iloksi kokeiltua tylsemmillä oppitunneilla.
– Mutta eihän siitä käsialasta mitään hirveän hyvää tullut. Tosin perheeni mielestä käsialani on muutenkin ihan kauheaa. Välttelen käsin kirjoittamista, koska se on hitaampaa, Annika sanoo ja nauraa.
Delete-näppäin tai Ctrl + C:n ja Ctrl + V:n kaltaiset näppäinkomennot kun eivät ole käsin kirjoittaessa käytössä.
Lue myös Kotiliesi.fi: Vasenkätinen, tuntuuko villasukkien neulominen vaikealta? Tällä ohjeella onnistut vihdoin – mukana vaihekuvat
