Tanssija Ansku Bergström on kertonut julkisuudessa, että hänelle on vastikään tehty aikuisten nielurisaleikkaus. Instagram-postauksessaan hän paljastaa, ettei ole jännittänyt mitään toista asiaa elämässään niin paljon.
– Kaikki oli mulle nimittäin uutta: mun eka leikkaus, nukutus, vahvojen rauhoittavien syönti, hän kirjoittaa.
Postauksen kuvateksti viittaa siihen, että nielurisaleikkaus tehtiin hänelle sairastelukierteen vuoksi:
– Tästä alkaa mun UUSI JAKSO elämässä puhtaalta pöydältä! Vihdoin pääsen aloittaa kunnolla treenit tän sairastelun jälkeen. Nyt vielä pari viikkoa makoilua, jätskiä ja Maggien kanssa loikoilua sohvalla, hän kirjoittaa viitaten Maggiella hänen ja nyrkkeilijäpuoliso Elina Gustafssonin rescue-koiraan.
Instagramissa jakamassaan kuvassa Ansku nauttii sairaalasängyssä leikkauksen jälkeen mehujäätä:
Henkilön Tanssija, Koreografi, Valmentaja, SEIKKAILIJA😎 (@anskubergstrom) jakama julkaisu
Missä tilanteissa aikuisten nielurisaleikkaus tehdään?
Ansku ei ole ainoa, joka joutuu aikuisiällä nielurisaleikkaukseen. Eniten tätä yleistä kirurgista toimenpidettä tehdään lapsille, jotka kärsivät liian suurien nielurisojen aiheuttamasta kuorsauksesta tai toistuvista tulehduksista. Nielurisojen koko on suurimmillaan kuusivuotiaana, jonka jälkeen ne alkavat pikkuhiljaa pienentyä aikuisikää kohti.
Joissakin tapauksissa nielurisojen poisto on myös aikuisiällä paikallaan. Syyt ovat pitkälti samoja kuin lapsilla: toistuvat tulehdukset, krooninen tulehdus, kuorsaus tai epäily nielurisojen aiheuttamasta uniapneasta. Joskus syynä poistoon voi olla kurkkupaise tai kasvain.
– Leikkausta on syytä harkita, mikäli nielurisatulehduksia on vähintään neljä vuodessa tai kolme puolen vuoden sisällä. Pelkästään HUS:n alueella teemme aikuisten nielurisaleikkauksia satoja vuodessa, mainitsee korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri Johanna Wikstén HUS Pää- ja kaulakeskuksesta.
Kurkkupaiseen kohdalla leikkaus katsotaan aiheelliseksi, jos paise ei parane tyhjentämällä ja lääkehoidolla tai uusiutuu. Kuorsaus- ja uniapneatapauksissa leikkauspäätös tehdään tapauskohtaisesti.
Pelkästään toistuvien flunssien takia nielurisoja ei poisteta, vaan kyseessä on oltava nimenomaan nielurisatulehduskierre tai jatkuva kipu nielurisoissa. Infektioherkkyyteen nielurisojen poistolla ei ole todettu olevan vaikutusta, mutta nielurisatulehdukset luonnollisesti vähenevät leikkauksen myötä.
Aikuisten nielurisaleikkaus – toipuminen on usein kivuliasta
Kun aikuinen valmistautuu nielurisaleikkaukseen, Wikstén kehottaa varautumaan toipilasaikana kovaankin kipuun. Leikkaus tehdään nukutuksessa, mutta jälkikipu voi kestää kaksi viikkoa ja jopa yli.
– Toipuminen on kivuliaampaa moneen muuhun leikkaukseen verrattuna, ja meidän yksikössämme tehtävistä leikkauksista tämä on ehdottomasti kivuliain.
Kivuliaisuus tulee Wiksténin mukaan monille yllätyksenä.
Erityisen inhan kivusta tekee, ettei se välttämättä laannu edes maksimiannoksilla vahvojakaan kipulääkkeitä. Kova kipu johtuu siitä, että nielurisaleikkauksessa ei tehdä ompeleita, vaan poiston jäljiltä nieluun jää paljas haavapinta. Leikkaushaavan aluetta on myös mahdoton pitää paikoillaan, kuten vaikkapa leikattua raajaa, vaan nielu on niellessä jatkuvasti liikkeessä.
Nielun kuivuminen usein pahentaa kipua. Siihen auttaa kurkun kasteleminen tiheästi juomalla vettä. Kylmät, nestemäiset tai kiisselimäiset ruoat, kuten vellit tai vaikkapa proteiinipirtelöt, ovat leikkauspotilaalle parasta ravintoa. Jäätelöä suositellaan leikkauksen jälkeen sekä lapsi- että aikuispotilaille.
– Joudumme joskus jopa hieman ”pelottelemaan” potilasta, joka ei ole ollut tietoinen jälkikivun mahdollisuudesta. Aikuiset tarvitsevat leikkauksen jälkeen yleensä vähintään kaksi viikkoa sairauslomaa ihan jo jälkikivun vuoksi.
Lue myös Kotiliesi.fi: Nielutulehdus vaivaa – mistä erottaa bakteerin ja viruksen aiheuttaman tulehduksen?
Aikuisten nielurisaleikkaus voi muuttaa ääntä pysyvästi.
© iStock
Tästä syystä lapset pääsevät vähemmällä kivulla
Wikstén kehottaa nielurisaleikkauspotilasta muistamaan säännöllisen kipulääkityksen toipilasaikana. Myös keskellä yötä kannattaa herätä ottamaan kipulääke ajallaan.
Verrattuna lasten leikkaukseen, aikuisten nielurisaleikkaus on huomattavasti kivuliaampi kokemus.
– Lapsilla kudokset ovat elastisempia ja risat lähtevät irti yleensä melkein vain vähän kuopaisemalla. Aikuisella sen sijaan joutuu käyttämään voimaa ja kunnolla irrottelemaan, varsinkin jos risat ovat tulehdusten vuoksi muuttuneet säikeisiksi, koviksi ja arpeutuneiksi.
Lisäksi lapsille tehdään aikuisia useammin risojen osapoisto eli typistys. Aikuisillekin osapoistoa voidaan harkita, jos leikkauksen syy on esimerkiksi epäily risojen aiheuttamasta uniapneasta. Tavallisimmin aikuisilta kuitenkin poistetaan nielurisat kokonaan.
Lue myös: Ääni käheänä tai kokonaan poissa? Tässä tapauksessa lääkäriin
Laulajat ja äänityöläiset huomio – ääni voi muuttua
Joillekin aikuispotilaille voi toipilasajan kivun lisäksi tulla yllätyksenä äänen muuttuminen leikkauksen myötä. Ääni voi joskus muuttua pysyvästi.
– Kun otetaan isot möykyt pois kaikukopasta, monella äänen sointi muuttuu. Monet sanovat, että esimerkiksi ranskalaisen r:n lausuminen muuttuu. Laulajien ja muiden äänityötä tekevien kannattaa ottaa tämä huomioon, Wikstén huomauttaa.
Kipua lukuun ottamatta toipuminen nielurisaleikkauksesta on aikuisillakin yleensä nopeaa ja ongelmatonta. Aikuisten nielurisaleikkaus on rutiinileikkaus, mutta jälkikomplikaatiot ovat mahdollisia. Yleisin ongelma leikkauksen jälkeen on jälkivuoto, jota todetaan jopa yhdellä kymmenestä aikuispotilaita.
Jälkivuoto voi olla joissakin tapauksissa runsasta ja vaatia sairaalahoitoa. Suurimmillaan jälkivuotoriski on noin viikko leikkauksen jälkeen, jolloin leikkausarven ruvet alkavat irrota ja voivat paljastaa vuotavan suonen.
– Päivystykseen tulee runsaasti yhteydenottoja potilailta, jotka säikähtävät jälkiverenvuotoa. Se voi joskus olla niin runsasta, että verta suorastaan suihkuaa suusta, Wikstèn kuvailee.
Jos vuoto ei laannu 15 minuutissa tai on hyvin runsasta, on hakeuduttava päivystykseen. Vuoto saadaan sairaalassa tyrehdytettyä adrenaliinilla ja tarvittaessa sähköpolttopinsetin avulla.
Lähteenä käytetty haastattelun lisäksi: duodecimlehti.fi
