Stand up -koomikko Krisse Salminen tekee itselleen näyttävän meikin aina ennen keikkaa.
– Esiintymismeikkini on vahva, jotta se erottuu, kun olen lavalla. Keikka-asuissani enemmän on enemmän, ja sen vuoksi meikissänikin on paljon kimallusta, hän kertoo.
Toisinaan Krissen lavameikki on hänen 14-vuotiaan tyttärensä tekemä.
– Tyttäreni on hyvin perillä meikkitrendeistä ja käyttää tuotteita paljon taitavammin kuin minä. Itse en osaa käyttää esimerkiksi korostusvärejä. Nyt neuvottelemme siitä, mikä on riittävä korvaus esiintymismeikin tekemisestä. Ilmaiseksi hän ei enää minua meikkaa.
Millainen on ihonhoitorutiinisi?
En voi mennä nukkumaan meikit kasvoillani. Äitini, näyttelijä Kaarina Turunen, pesi aina iltaisin teatterimaskin huolellisesti pois, ja olen oppinut tekemään samoin.
Lyhyet ja sekaisin olevat hiukset olivat osa parikymppisen Krissen tyyliä.
Hoidan ihoani kasvonaamioilla. Saatan käyttää samaa kuitunaamiota kaksikin kertaa: laitan illalla käyttämäni maskin yöksi jääkaappiin ja otan sen taas aamulla käyttööni. Käyn myös säännöllisesti kasvohoidossa. Minulla on onneksi helppohoitoinen iho, josta voin kiittää geenejäni.
Miten meikkaat?
Yhdistän vahvan meikin työhöni, joten arkisin kuljen usein ilman meikkiä. Vapaa-ajalla ihoni kaipaa kosteutusta sekä taukoa pakkelista. Jos meikkaan arkena, käytän bb-voidetta, ripsiväriä, aurinkopuuteria ja huulikiiltoa. Pidän siitä, että ihoni näyttää kuulaalta.
Mitkä ovat ulkoisen ja sisäisen hyvinvointisi kulmakivet?
Minulle on tärkeää, että saan riittävästi unta. En noudata mitään ruokavaliota vaan syön sitä, mitä on tarjolla ja mitä tekee mieli. Pidän huolen siitä, että juon päivittäin paljon vettä.
Vuonna 1997 Krissellä oli permanentti. Vapun kunniaksi hän oli viimeistellyt meikin irtoripsillä.
Harrastan tanssia, padelia ja avantouintia. Seuraava tavoitteeni on alkaa käydä säännöllisesti kuntosalilla, sillä haluaisin kasvattaa lihasvoimaani. Nyt käyn salilla vain silloin, kun ystäväni Heli Sutela raahaa minut sinne.
Ystävät ovat minulle tärkeitä, ja saan energiaa muijatreffeistä.
Miten suhtauduit ulkonäköösi nuorempana, entä nyt?
Olen syntynyt 1970-luvulla, ja lapsuuteni kesti hyvin pitkään. Ulkonäköni ei ollut ensimmäisenä mielessäni. Yläasteella aloin vähän meikata. Teinien tavoin olin tietysti kriittinen ulkonäköäni kohtaan. Sen ikäisenä ei ymmärrä, että nuori ihminen on aina kaunis.
Lavapersoonani hokee olevansa maailman kaunein, ja luulen, että parinkymmenen vuoden aikana aivoni ovat alkaneet uskoa tämän tosiasiaksi. Nykyisin, kun näen kotona oman peilikuvani, suustani pääsee huudahdus: ”Siis apua, miten upee.”
Miten hiustyylisi on vaihdellut?
Yläasteella otin permanentin. Kaikilla muillakin oli silloin samanlaiset koppuraiset kiharat. Kerran olin hiusmallina, ja tukkani leikattiin lyhyeksi ja värjättiin oranssiksi. Suurimman osan elämästäni minulla on kuitenkin ollut sama vaalea puolipitkä hiustyyli.
Tällä hetkellä hiukseni ovat samanlaiset kuin vuonna 1995, jolloin valmistuin ylioppilaaksi. Se luo harhan, että kyseisistä juhlista olisi vain pari vuotta.
Ylioppilas vuosimallia 1995. Hiukset olivat pitkät ja suorat.
