Asumusero voi olla hyvä tapa hengähtää epäselvässä suhdetilanteessa ja ottaa hieman etäisyyttä asioihin. On syytä olla tietoinen, millä tavoin asumusero vaikuttaa elatusvelvollisuuteen, avioeron myöntämiseen ja muihin käytännön seikkoihin.
1. Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan
Aviopuolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Puolisoiden tulee kykynsä mukaan osallistua perheen yhteiseen talouteen sekä puolisonsa elatukseen.
Asumusero ei poista elatusvelvollisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että varakkaampi puoliso on edelleen elatusvastuussa toisesta puolisosta ja voi joutua kustantamaan tälle tarpeellisia menoja asumuseron aikanakin.
− Elatusvelvollisuus ei pääty asumuseroon. Niin kauan kuin ollaan avioliitossa, aviopuolisot ovat elatusvelvollisia toisiaan kohtaan – myös siis koko avioeron harkinta-ajan, täsmentää asianajaja Marja Välilä.
2. Asumusero ja lasten elatus
Jos pariskunnalla on lapsia, asumusero ei muuta vanhempien vastuuta lasten elatuksesta elatuskykynsä mukaisessa suhteessa. Mikäli lapset jäävät asumuserossa toisen vanhemman luo, tulee toisen osallistua elatukseen esimerkiksi elatusmaksuilla.
Erityisesti riitaisassa tilanteessa voi olla hyvä käydä lastenvalvojan vastaanotolla tekemässä elatussopimus, jotta lapset saavat varmasti tarvitsemansa elatuksen.
− Vanhemmat voivat siis hyvin olla vielä avioliitossa, mutta jos he asuvat erillään, se, jolla on parempi elatuskyky, voi joutua maksamaan elatusapua lapsille, Välilä sanoo.
Lasten kanssa asuva vanhempi on myös oikeutettu Kelan maksamaan lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, vaikka olisikin vielä avioliitossa. Kelan verkkosivujen mukaan Kela katsoo aviopuolisot eronneiksi, jos he asuvat parisuhteen päättymisen takia jatkuvasti erillään, eikä heillä ole yhteistä taloutta. Tämä ei edellytä avioeroa.
3. Entä jos toinen osapuoli kuolee?
Puolisoiden varallisuusoikeudellinen suhde päättyy avioeroon tai kuolemaan, jolloin edessä on ositus tai omaisuuden erottelu. Tähän ei asumusero vaikuta, joten jos pariskunnalla ei ole avioehtoa, aviopuolisolla on edelleen avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen.
Jos puoliso kuolee, kun avioeroa on jo haettu mutta ositusta ei ole tehty, ositusperuste on Välilän mukaan syntynyt avioeron hakemisen ajankohtana.
− Tässä on taustalla se, että ajankohta, jolloin eroa haetaan, osoittaa puolisoiden tahdon päättää myös varallisuusoikeudellinen suhteensa. Pelkkä asumusero ei tällaista nykylainsäädännön mukaan indikoi.
Puolisolla voi siis olla avio-oikeus myös siihen omaisuuteen, jonka toinen osapuoli on kerännyt asumuseron aikana, jos avioerohakemusta ei ole tehty.
Pitkä asumusero vaikuttaa avioeron myöntämiseen
Tavallisesti avioeroa haetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäistä hakemusta seuraa puolen vuoden harkinta-aika, jonka jälkeen pariskunta voi tehdä toisen vaiheen erohakemuksen ja saada näin avioeron. Asumusero saattaa kuitenkin mitätöidä toisen vaiheen hakemuksen tarpeen.
− Puolisot voivat saada avioeron suoraan yhdellä hakemuksella, jos ovat asuneet keskeytyksettä erillään vähintään kaksi vuotta. Tällöin kuuden kuukauden harkinta-aikaa ei ole, sanoo Välilä.
Asumusero voi antaa hengähdystauon
Marja Välilän mukaan asumusero voi olla hyvä hetki rauhoittaa tilanne ja selvittää omat oikeudet sekä velvollisuudet. Jos asumusero uhkaa päättyä avioeroon, sen aikana kannattaa panostaa eron hoitamiseen siististi ja mahdollisuuksien mukaan jopa yhdessä puolison kanssa.
− Asiat kannattaa selvittää ja sopia esimerkiksi sovittelussa, lastenvalvojalla tai asianajajan kanssa jo asumuseron aikana. Erossa on hyvä myös muistaa pitää vanhempien välinen suhde ja lasten asiat erillään, Välilä painottaa.
Lue myös:
Parisuhteessa ero on aina yksi vaihtoehto – mistä tietää koska pitäisi erota?
