Kun Birgitta Bergström-Villa, 60, näki ensimmäisen kerran äitinsä ottavan tekohampaat suustaan ja pesevän ne, hän järkyttyi sydänjuuriaan myöten. Tuolloin hän päätti, että pitäisi hampaistaan hyvää huolta.
Birgitta alkoi omien sanojensa mukaan hoitaa hysteerisesti hampaitaan. Hän harjasi ne lähes aina, kun oli syönyt jotain, ja puhdisti hammasvälit tikuttamalla päivittäin.
– Ja aina jos vähänkin tunsin hampaissani jotain oireita, varasin ajan hammaslääkäriin. Siellä minulle todettiin joka kerta, että riittää, kun tulet kahden vuoden päästä uudestaan, Birgitta sanoo.
Viisi vuotta sitten Birgitan hampaita alkoi vihloa, ja pian ikenet alkoivat vuotaa verta. Hän pohti, oliko hän kenties pessyt hampaitaan liian rajusti. Myös syöminen takahampailla tuotti vaikeuksia, ja hän alkoi syödä ruokaa pelkästään etuhampaillaan.
Lue myös Kotiliesi.fi: Maijan, 44, hampaat alkoivat lohkeilla ja kiille kulua pois: ”Hampaiden eroosiosta puhutaan liian vähän”
Parodontiitti haurastutti hampaita
Hammaslääkärin diagnoosi iski Birgittaan rajusti: hänellä todettiin hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia ja aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita.
– Olin lukenut parodontiitista ja ajattelin, että luoja, kohta hampaani putoavat ja pahin pelkoni toteutuu. Olin aivan järkyttynyt.
Hammaslääkäri kuvasi Birgitan hampaat ja huomasi takahampaiden heiluvan. Hammas, jota vihloi kaikista eniten, kiskaistiin pois. Hammaslääkäri epäili, että hampaisiin oli tullut murtumia parodontiitista johtuvan haurastumisen vuoksi.
Birgitan ientaskut puhdistettiin hammaskivestä. Myöhemmin häneltä jouduttiin poistamaan vielä kaksi takahammasta.
– Niiden tilalle voisi laitattaa implantit, mutta se on kallista ja eläkkeeni on pieni. Pärjään onneksi ilmankin.
Hammaslääkärikäynnit alkoivat rytmittää Birgitan arkea. Niitä oli puolen vuoden välein. Käynneillä ientaskut puhdistettiin. Kotona hän jatkoi hampaiden ahkeraa pesemistä ja hammasvälien tikuttamista.
Mutta miten on mahdollista, että parodontiitti iski niin huolelliselle hampaiden hoitajalle? Birgitta on itse pohtinut, että siihen voi olla kaksikin syytä.
Miksi parodontiitti iski Birgitalle?
Kahdeksan vuotta sitten Birgitta tapasi puolisonsa Ramin. Birgitta kuuli, että mieheltä oli aiemmin vedetty suusta muutama hammas, joten hän passitti tämän hammaslääkäriin. Ramilla todettiin parodontiitti.
Kun Birgitta sai myöhemmin tietää sairastavansa itsekin parodontiittia, hän mietti, olisiko hän voinut saada sen puolisoltaan. Birgitta on myös pohtinut, olisiko hänen sairastamansa reuma, joka sekin on tulehdusperäinen sairaus, voinut altistaa iensairaudelle.
Valitettavasti parodontiitti itsessään altistaa vakaville sairauksille. Näin kävi luultavasti myös Birgitalle.
Birgitta on tyytyväinen kunnalliseen hammashoitoon. Hän on saanut hammaslääkäriajan aina pienelläkin varoitusajalla.
© Suvi Elo
Hammasperäiset bakteerit voivat vaikuttaa aivoinfarktin syntyyn
Hieman ennen parodontiittidiagnoosia Birgitta alkoi voida lomamatkallaan huonosti. Olo oli vetämätön, oksetti, eikä hän ei jaksanut liikkua. Sitten ilmaantui näköhäiriöitä.
Loman vuoksi Birgitta meni lääkäriin vasta kotiin palattuaan. Kävi ilmi, että kyseessä oli ollut aivoinfarkti. Birgitan epäonneksi aivoinfarkti uusiutui muutaman vuoden päästä – tällä kertaa Espanjan-reissulla.
Tuoreen suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan hammasperäiset bakteerit voivat vaikuttaa aivoinfarktin syntyyn, joskin tarkkaa mekanismia ei vielä tiedetä. Useasti on myös mahdotonta sanoa, johtuiko infarkti juuri hammasperäisistä bakteereista, sillä ihmisellä voi olla samaan aikaan muitakin infarktille altistavia tekijöitä.
Valitettavasti Birgitan sairastelu ei jäänyt tähän. Vuosi sen jälkeen, kun Birgitalla todettiin parodontiitti, hän alkoi saada rytmihäiriöitä. Birgitta oli lastenlastensa kanssa pulkkamäessä, kun sydän alkoi lepattaa epäsäännöllisesti.
– Lepatus meni ohi, ja ajattelin, että se nyt vain oli jotain, Birgitta muistelee.
Rytmihäiriöitä alkoi kuitenkin esiintyä päivittäin, ja ne alkoivat haitata Birgitan elämää. Hänelle tehtiin kuukausi sitten ablaatiohoito, ja hänellä on nykyään käytössään verenohennuslääkitys.
Lue myös: Mikään ei tepsi Annen, 60, rytmihäiriöihin – kivulias operaatio Kreikassa oli laiha lohtu
Birgitan parodontiitti on ollut viime aikoina oireeton.
© Suvi Elo
Tilanne hallinnassa
Parodontiitin ja muiden oireiden yhteyttä ei Birgitalla ole suoranaisesti todettu, mutta hän aikoo kysyä niiden mahdollista yhteyttä vielä jälkitarkastuksessa.
Jos parodontiitti oli Birgitalle sokki, sydänoireet ja aivoinfarktit olivat pysäyttäviä. Kaikeksi onneksi aivoinfarktit eivät jättäneet Birgittaan fyysisiä jälkiä, mutta niiden seurauksena hän kärsii järjettömästä väsymyksestä ja ajoittaisista muistihäiriöistä.
Birgitan positiivinen elämänasenne on kuitenkin auttanut häntä eteenpäin, samoin puoliso, tyttäret ja lapsenlapset.
– Elämässäni on tapahtunut niin monia järkyttäviä asioita, että enää en pienestä hätkähdä. Huumori on pitänyt minut pystyssä. Olen sellainen nauravainen tyyppi.
Kaikeksi onneksi Birgitan parodontiitti on ollut oireettomana useamman kuukauden.
Parodontiitti on piilevä terveysriski
Kun hampaiden pinnalle ja ikenien alle kertyy bakteeripeitettä ja hammaskiveä, suuhun alkaa kehittyä ientulehdus. Ikenien verenvuoto on yksi sen ensioireista, ja viimeistään verenvuotoa havaittaessa kannattaa alkaa kiinnittää huomiota hammashygieniaan. Myös paha maku suussa voi kieliä tulehduksesta.
Hoitamattomana ientulehdus voi johtaa hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin. Sen aiheuttama kiinnityskudosmenetys on palautumatonta ja voi edetessään johtaa hampaiden menetykseen.
Iensairaus on erittäin tärkeä diagnosoida ja hoitaa ajoissa, sillä sen aiheuttama matala-asteinen tulehdus altistaa monenlaisille komplikaatioille, kuten esimerkiksi erilaisille sydän- ja munuaissairauksille, nivelongelmille ja reumalle.
– Hoitamaton ja usein piilossa oleva iensairaus aiheuttaa ihmisen elimistölle tulehduskuorman. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä tärkeämpää on huolehtia suun terveydestä, toteaa Timo Sorsa , Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin parodontologian professori ja HUS:n koulutuksesta vastaava ylihammaslääkäri.
Sorsan mukaan lääkäreiden pitäisi aina kiinnittää huomiota myös potilaan hampaisiin ja suuhun. Muut tulehdussairaudet, kuten diabetes ja reuma, altistavat parodontiitille. Myös tupakointi edesauttaa iensairauden kehittymistä. Ja toisinpäin: hoitamaton parodontiitti vaikeuttaa muita olemassa olevia sairauksia ja niiden hoitoa.
– Tutkimusten mukaan hoitamaton parodontiitti nopeuttaa ja edesauttaa esimerkiksi minkä tahansa syövän etenemistä sekä syöpiin menehtymistä.
Entä onko mahdollista tartuttaa parodontiitti toiseen suutelemalla?
– Suutelussa syljen parodontiittibakteerit kyllä siirtyvät suusta toiseen, mutta taudin siirtymistä suutelun kautta ei ole osoitettu. Ei ole myöskään tarkkaa tutkimustietoa siitä, voivatko näin siirtyneet bakteerit aiheuttaa toiselle parodontiitin, Sorsa toteaa.
Kerran todettu parodontiitti on elinikäinen. Hyvä uutinen kuitenkin on se, että parodontiitin eteneminen voidaan pysäyttää hyvällä omahoidolla ja ammattilaisen tekemällä säännöllisellä hampaiden puhdistuksella.
Sorsan mukaan joka toinen suomalainen kärsii lieväasteisesta ientulehduksesta ja noin 15 prosentilla ientulehdus on kehittynyt parodontiitiksi.
Sorsa on kehittänyt aMMP8-suuneste-entsyymitestin, jonka avulla on mahdollista pikadiagnosoida iensairaus tai alkava parodontiitti, joka voi olla täysin oireeton. Testi on käytössä hammaslääkäriasemilla, ja se toimii samalla mekanismilla kuin tutut pika-covid- ja raskaustestit.
