Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, joka tehdään etukäteen siltä varalta, että myöhemmin ei pysty itse hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutus kertoo kirjallisesti, kuka saa hoitaa omia asioita ja millä tavalla.
Juristi Anni Liukan mukaan edunvalvontavaltuutus on edunvalvojan määräämistä joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoitaminen tulevaisuutta varten. Valtakirjalla voi varmistaa, että oma tahto toteutuisi silloinkin, kun ei voi itse hoitaa asioitaan. Valtuutuksella voi itse päättää, kuka omia asioita hoitaa.
− Edunvalvontavaltakirja on vähän kuin ennakointi siihen hetkeen, kun joskus tarvitsee ehkä tukea. Se on asiakirja, joka on hyvä olla kaikilla ja josta toivoo, ettei sitä tarvitsisi koskaan käyttää, Liukka kiteyttää.
Lue myös: Leskeksi jääneellä Pirkolla on laatikko, jonka päällä lukee ”tärkeät paperit”. Se on pahinta varten.
Edunvalvontavaltakirja voi sisältää vaikka ohjeet lahjoihin
Edunvalvontavaltuutetulle voi Liukan mukaan antaa oikeuden hoitaa kaikkia taloudellisia asioitaan tai valtuuttaa hänet hoitamaan vain tiettyjä asioita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioita sekä omaisuuden myymistä ja ostamista.
−On hyvä huomioida, että edunvalvontavaltuutetulla ei ole automaattista oikeutta hoitaa kiinteistöasioitasi tai antaa puolestasi lahjoja, ellet mainitse niitä valtakirjassa erikseen, Liukka huomauttaa.
Valtakirjassa tulee kertoa tarkasti myös se, minkä arvoisia lahjoja valtuutettu voi antaa, kenelle ja millä perusteella. Edunvalvontavaltuutus voi esimerkiksi sisältää tarkan kirjauksen, että valtuutettu antaa lapsenlapsille syntymäpäivälahjaksi vuosittain tietyn arvoisen lahjan.
− Toimintaohjeita voi antaa myös varojen käyttöä tai omaisuuden myyntiä koskien. Voi esimerkiksi määrätä, että autot pitää myydä tiettyyn vähimmäishintaan, Liukka kertoo.
Edunvalvontavaltakirjassa voi ottaa kantaa myös siihen, saako valtuutettu hoitaa muita asioita, kuten henkilön hoitoon ja asumiseen liittyviä asioita. Valtuutetulle voi antaa oikeuden hoitaa kaikkia henkilöasioita tai vain osaa niistä.
− Edunvalvontavaltuutettu saa edustaa tällaisissa asioissa vain silloin, kun henkilö itse ei kykene ymmärtämään asian merkitystä ja edunvalvontavaltakirja on vahvistettu holhousviranomaisen toimesta, Liukka tarkentaa.
Edunvalvontavaltuutus on hyödyksi nuorellekin aikuisille. Vakava onnettomuus ei katso ikää.
Edunvalvontavaltakirja syntyy asiantuntijan avulla
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä itse, mutta Liukka suosittelee asiantuntijan apuun turvautumista. Valtuutukselle on olemassa tietyt laissa määritellyt muotoseikat, joten on tärkeä huolehtia, että siinä on huomioitu kaikki tarvittava.
− Harmillinen tilanne tulee, jos edunvalvontavaltakirja on tehty ja sille olisi tarvetta, mutta sitä ei voida laittaa voimaan jonkin muotovirheen vuoksi, Liukka sanoo.
Edunvalvontavaltuutettu on tyypillisesti henkilön puoliso, lapsi tai sisarus. Liukka kannustaa miettimään, ketkä ovat henkilöitä, joihin pystyy luottamaan. Valtuutukseen riittää yksi henkilö, mutta optimaalista on, jos pystyy nimeämään myös toissijaisen valtuutetun sekä varavaltuutetun.
− On hyvä jutella asiasta kyseisten henkilöiden kanssa ja pyytää suullinen suostumus tehtävään. Jos puoliso on valtuutettu ja pari eroaa, valtuutus kannattaa muuttaa, muistuttaa Liukka.
Edunvalvojalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon tehtävän suorittamisesta. Sen suuruuteen vaikuttavat tehtävän sisältö sekä päämiehen tulot ja varallisuus.
Edunvalvontavaltuutus voi raueta
Jos edunvalvontavaltuutusta ei tee ja joutuu tilanteeseen, jossa ei enää itse kykene hoitamaan asioitaan, Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin voi määrätä henkilölle edunvalvojan.
− Prosessi ei ole nopea, huomauttaa Liukka.
Edunvalvojan määräämistä voi pyytää itselleen tai toiselle henkilölle. Oma läheinen voi hakeutua edunvalvojaksi, mutta toisin kuin edunvalvontavaltuutuksessa, asiaa ei pääse määrittämään itse.
Liukka suositteleekin edunvalvontavaltakirjan tekemistä jokaiselle. Usein ihmiset kuitenkin mieluummin välttelevät ikävien skenaarioiden ajattelua ja niistä puhumista läheistensä kanssa. Monilla on myös tapana ajatella, ettei mitään ikävää voi sattua, kun ei ole ennenkään sattunut.
− Usein myös ajatellaan, että edunvalvontavaltakirja on sen varalle, jos tulee vanhuuden höppänäksi. Kuitenkin esimerkiksi onnettomuuteen voi joutua koska tahansa, Liukka sanoo.
Edunvalvontavaltuutus ei ole ikuinen. Jos joutuu esimerkiksi onnettomuuteen, josta toipuessaan on kykenemätön hoitamaan asioitaan, tilanne voi myöhemmin muuttua.
−Jos toipuu kuntoon, valtuutus lopetetaan ja voi taas itse hoitaa asiansa, Liukka kertoo.
Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen?
Paras aika edunvalvontavaltuutuksen teolle on Liukan mukaan juuri nyt. Sen voi tehdä, jos on täysi-ikäinen ja ymmärtää valtuutuksen sisällön ja merkityksen. Valtakirjan tekeminen voi Liukan mukaan olla mahdollista vielä esimerkiksi muistisairauden varhaisvaiheessa.
− Tällöin kannattaa vaikka pyytää valtakirjan liitteeksi lääkärinlausunto, joka osoittaa, että henkilö ymmärtää riittävän hyvin edunvalvontavaltuutuksen tekemisen merkityksen.
Voimaan edunvalvontavaltuutus astuu kuitenkin vasta silloin, kun ei itse enää pysty hoitamaan asioitaan. Tällöin valtuutetun tulee toimittaa asiakirja vahvistettavaksi holhousviranomaisella eli Digi- ja väestötietovirastossa.
