MTV:n Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa Jenni hämmästytti puolisonsa Jyrkin esittelemällä hänelle kodistaan löytyvän erityisen kaapin. Jenni nimittää kaappiaan Tšernobyliksi.
Eteisessä sijaitsevan liukuovikaapin uumenista löytyy siistiin järjestykseen laitettuja erilaisia kodin arjen tuotteita, kuten tahranpoistoainetta, pyykinpesuainetta, kosteuspyyhkeitä, saippuaa, deodoranttia, hammastahnaa, hajuvettä, kauramaitoa ja kahvia.
Jos Tšernobyl-kaapin jostain hyllystä löytyy rako, Jenni toivoo, että tyhjä paikka täydennetään. Jenni kertoo ohjelmassa Jyrkille, että hänelle on tärkeää, ettei mikään lopu.
Jennin kysyy jaksossa Jyrkiltä, onko hänellä kotonaan samanlaista kaappia, johon Jyrki vastaa lyhyesti ”Ei”. Tähän järjestelmällinen Jenni vastaa iloisesti, että ”No nyt on!”.
Jenni esittelee Tšernobyliksi nimeämänsä kaapin Jyrkille ohjelmasarjan viidennessä jaksossa. Kuva on kuvakaappaus mtv.fi-sivuston Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta.
© MTV
Varautuminen auttaa selviytymään arjesta häiriötilanteessa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) varautumisen asiantuntija Essi Kulju pitää hyvänä sitä, että Jenni on miettinyt arjen sujuvuutta varautumalla etukäteen.
”Ohjelmasta ei käynyt ilmi, miksi Jenni on varautunut kyseisellä tavalla, mutta on hienoa, että hän on järjestänyt tavarat selkeästi yhteen kaappiin, josta muutkin löytävät ne tarvittaessa hänen lisäkseen.”
Emme päässeet kysymään kaapista Jenniltä, sillä kauden aikana osallistujat eivät anna haastatteluja.
”Varautumisen perusideana on pystyä huolehtimaan omista ja perheenjäsenten perustarpeista tilanteessa kuin tilanteessa, että pystytään syömään ja juomaan ja pysytään lämpiminä”, Kulju sanoo.
Ihanteellista olisi, jos kaikissa kodeissa varauduttaisiin kotivaralla, joka riittää kolmeksi vuorokaudeksi.
”Jennillä näyttää olevan kaapissaan myös esimerkiksi hammastahnaa ja muita vastaavia tuotteita, jotka riittävät pidemmäksikin aikaa. Jos omien tarvikkeiden määrä on kattava, pitkittyneessä häiriötilanteessa voi tällöin auttaa muita ihmisiä antamalla tai lainaamalla heille niitä.”
Viisi tarviketta tulisi löytyä joka kodin varautumispaketista
Kaikista tärkeintä on, että varautumistarvikkeisiin lukeutuu mukaan pullovettä.
”Vettä tulisi varata noin viisi litraa henkilölle, jotta sitä riittää kaikille juotavaksi kolmeksi päiväksi.”
Kulju mainitsee, että Jennin kaapista ei näytä löytyvän hyvin säilyvää ruokaa, mutta sitä saattaa löytyä Jennin keittiön kaapista. Huoneenlämmössä säilyvä ruoka, jota ei tarvitse kuumentaa, on Kuljun mukaan toinen tärkeä osa varautumisarsenaalia.
Kolmas tärkeä varautumistarvike on pattereilla toimiva radio. Sähkökatkon aikana puhelin ja netti eivät välttämättä toimi.
”Pitkän häiriötilanteen aikana radion avulla saa tietoa siitä, kuinka kauan tilanne kestää tai milloin se voisi päättyä.”
Varautumistarvikkeiden joukosta tulisi löytyä taskulamppu tai otsalamppu sekä pieni summa käteistä, jotta voi tehdä kaupassa välttämättömiä ostoksia, mikäli maksukortit eivät toimi.
”Jennin kaapissa näyttää olevan lääkepurkkien tapaisia purnukoita. Omia lääkkeitä ja särkylääkkeitä on hyvä pitää varastossa, jos niitä ei saa apteekista saatavuushäiriöiden vuoksi.”
Vettä tulisi löytyä jokaisen kodin varautumispaketista.
© Mirva Kakko/Otavamedia
Lue myös Kotiliesi.fi: Tiedätkö, miten sähkökatkoon kannattaa varautua – ja mitä katkon aikana ei missään nimessä tule tehdä? Nämä asiat jokaisen pitäisi tietää, jos sähköt menevät
Varautuminen on taitoa ja tietoa, ei pelkästään tarvikkeiden ostamista
Jenni toivoo ohjelmassa, että kauppalistaan kirjata ylös loppumassa oleva kodin tuote. Kulju pitää tapaa hyvänä.
”SPEKissä kannustetaan ihmisiä juuri tällaiseen varautumiseen, jossa ostetaan uusi tuote sellaisen tilalle, joka uhkaa loppua omasta varastosta.”
Kulju painottaa, että varautuminen ei ole pelkästään tarvikkeiden ostamista. Se on taitoa toimia oikealla tavalla häiriötilanteen yllättäessä.
Esimerkiksi siitä on paljon apua, jos tietää, miten kotona pysyy lämpimänä lämpöpatterien lakatessa toimimasta tai miten retkikeittimellä voi valmistaa ruokaa pitkittyneen sähkökatkon aikana.
”Varautuminen on myös ymmärrystä siitä, mitä häiriötilanteessa voi tapahtua ja miten se voi vaikuttaa arkielämään.”
Kuljun mukaan varautumiselle ei ole suosituksissa ylärajaa, kukin voi varautua niin paljon kuin kokee itse merkitykselliseksi.
”Jos varautuminen hallitsee koko elämää ja ajattelu pyörii vain varautumisen ympärillä, silloin on omasta mielestäni ehkä menty liiallisuuksiin”, Kulju pohtii.
