Emme olekaan sitä, mitä syömme, vaan sitä, mitä mikrobistomme syö. Painonnousu ei siis suoraviivaisesti johdu siitä, että on tullut ahmittua paljon sokeria tai rasvaa sisältävää ruokaa.
Tutkijoiden mukaan suolistomikrobeilla on selvä yhteys lihavuuteen. Lihavien ja normaalipainoisten ihmisten mikrobiston on havaittu eroavan toisistaan. Tutkimukset osoittavat myös, että kun lihavan yksilön mikrobisto siirretään normaalipainoiselle, se johtaa lihomiseen – ilman muutosta ruokavaliossa.
Ymmärrys mikrobiston merkityksestä auttaakin jatkossa ehkäisemään lihavuutta, josta on tullut länsimaissa niin suuri terveydellinen ongelma, että WHO on määritellyt sen jopa epidemiaksi.
Tietty mikrobisto kasvattaa elimistöön imeytyvää ja varastoituvaa energiaravintoa verrattuna toisenlaiseen mikrobistoon, lastentautiopin professori emerita Erika Isolauri selittää.
Äiti vaikuttaa lapsen mikrobistoon
Miten sitten voi muodostua mikrobisto, joka suurentaa lihomisen riskiä? Isolaurin mukaan puhutaan mikrobiston epätasapainosta, joka kasvattaa suoliston tulehdusvastetta. Mikrobistoon liittyen on kuitenkin paljon harhakäsityksiä, hän painottaa.
– Se on myytti, että meillä olisi jokin vakiomikrobisto. Elimistö reagoi koko ajan mikrobiston kanssa. Jos suomalainen matkustaa vaikka Intiaan tai New Yorkiin, mikrobisto muuttuu.
Tietty ympäristö ja siinä saatu ravinto vaikuttaakin merkittävästi.
Mikrobiston kehitys alkaa jo äidin kautta kohdussa, Isolauri kertoo. Äidin raskaudenajan terveys, painonkehitys ja ravitsemus ovatkin keskeisiä lapsen terveyden kannalta. Raskaana olevan runsas painonnousu muokkaa hänen mikrobistoaan suolistossa. Äiti siis voi siirtää mikrobiston tasapainon tai epätasapainon siemenen lapseensa.
Mikrobiston epätasapainon aiheuttajista tunnetuin on sektiosynnytys – jos lapsi syntyy alateitse, hän saa ensimmäiset bakteerinsa äidiltä synnytyksessä. Myös varhaisella antibioottien käytöllä on vaikutusta epäedulliseen lähtötilanteeseen. Syntymähetki ja ensimmäiset elinkuukaudet ovatkin merkittäviä myöhemmälle terveydellemme, Isolauri toteaa. Imetys on kuitenkin usein paikkaava tekijä.
– Imetyksen on todettu tieteellisissä tutkimuksissa ratkaisevaksi suojaksi näissä riskitilanteissa, hän huomauttaa.
Imetys on professorin mukaan mikrobiston kannalta suureksi eduksi: äidin ruokavalion kautta voidaan vaikuttaa lapsen mikrobistoon.
Suuri enemmistö suomalaisista syö liian vähän kuituja.
Miten mikrobistoa saa tasapainoon?
Aikuisena oman mikrobiston muokkausyritykset voivat ottaa aikaa, jos haluaa tehdä siitä rikkaamman ja tasapainoisemman. Tulehdus voi ylläpitää pitkään itseään. Ennaltaehkäisy onkin paljon helpompaa, eli ruokavalion huomioiminen.
– Kuitu on hyvää ravintoa. On tärkeää, ettei epätasapainoa ja tulehdustilaa muodostu. Epäterveellisen ruuan suuret annokset, jotka eivät heti tee kylläistä oloa, lisäävät tulehdusta aiheuttamalla suuremman energian varastoutumisen ja imeytymisen.
Kinkkistä on se, että elimistö alkaa tukea ylipainon kertymistä, kun epätasapaino on syntynyt. Se yrittää saada ravintoa imeytymään ja varastoitumaan kaikin keinoin lisää.
Isolauri kertoo, että hänen tutkimuksissaan on pyritty siihen, ettei mikrobistoa muuteta toiseksi vaan estetään tulehduksen jatkuminen. Tässä voivat auttaa myös probiootit, jotka vahvistavat suoliston limakalvon suojaa ja tiiviitä liitoksia.
– Ei ole kyse siitä, onko hyvä vai huono mikrobisto, vaan tasapaino on tärkeä.
Tieto mikrobiston ja lihavuuden kytköksistä antaa siis jatkossa keinoja lihavuuden hoidossa. Mikrobien roolin ymmärtäminen ei kuitenkaan mitätöi ruokavalion merkitystä, Isolauri korostaa.
