Me nuoret aikuiset olemme ahdistuneita ja epävarmoja, mutta saamme jatkuvasti osaksemme vähättelyä. Vanhemmat sukupolvet väittävät ongelmiamme keksityiksi tai liioitelluiksi – ja jos haemmekin apua, sitä ei ole tarjolla. Näin kirjoittaa 26-vuotias Martta Haakana esseessään.