Eveliina ja Eero Heinäluoma selvisivät vaikeista ajoista – esikoispojan syntymä toi mieleen edesmenneen äidin tarinan hiekkalaatikolta

Iso mies ja vauva ovat aina yhtä liikuttava ja hauras yhdistelmä. Niin myös Hugo Niilo Olavi Immonen, 3 kk, ja isoisä, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, 69.

Olemme valokuvaajan studiolla, missä isoisä saa vauvan käsivarrelleen eikä uskalla enää juuri liikahtaa. Hänen pitäisi kuitenkin asettua istumaan korkealle jakkaralle ja jopa nostaa vauvaa käsivartensa varassa niin, että sen kasvot kääntyisivät kohti kameraa.

Onneksi vierellä on vauvan äiti ja Eeron tytär, kansanedustajan työstään äitiysvapaalla oleva Eveliina Heinäluoma, 36.

Hugo on Eeron ensimmäinen lapsenlapsi. Hän edustaa kokonaan uutta sukupolvea Heinäluoman perheessä. Tilanne on niin uusi, ettei Eero ole vielä edes pystynyt päättämään, miksi häntä isovanhempana kutsutaan, olisiko hän ukki, pappa vai jotakin muuta.

– Sitä pitää nyt pohtia, hän sanoo verkkaan.

Muuta verkkaista kuvienottohetkessä ei sitten olekaan. Studiolla käy aikamoinen kuhina. Kuvaajan, stylistin, meikkitaiteilijan ja toimittajan lisäksi paikalla ovat myös lapsen isä, it-alalla työskentelevä Tuomas Immonen ja Eeron vaimo Ayla Shakir-Heinäluoma.

Perheenjäsenten innostusta on ihana seurata. Kaikki hymyilevät koko ajan. Se kertoo, miten tärkeä ja rakas pieni Hugo on heille kaikille. Tuomas ja Ayla osallistuvat lapsen pukemiseen ja ottavat hänet syliinsä heti tarvittaessa.

Kun silittelen isänsä sylissä olevan pienen pojan paljaita varpaita, Tuomas miettii, että pikkuruiset kynnet pitäisi pian leikata, mutta se jännittää.

– Sormien kynsiä olemme jo lyhentäneet, hän sanoo.

Aylalla on kännykkäkamera koko ajan valmiina, ja jos hän ei kanna Hugoa, hän kuvaa tätä. Tunnelma on rento ja läheinen.

Lupaus sai Eeron puremaan huultaan

Asiat eivät ole aina olleet yhtä hyvin. Eeron ja Eveliinan väleissä oli selvää ki­reyttä, kun heitä lokakuussa kahdeksan vuotta sitten haastateltiin Annaan.

Heinäluomat elivät silloin raskasta aikaa. Eeron ensimmäinen vaimo, Eveliinan äiti Satu Siitonen-Heinäluoma oli kuollut nopeasti edenneeseen syöpään runsas vuosi aiemmin.

Lue lisää: Antti Lindtman muistaa yhä hetken, kun äiti muutti pois kotoa

Kuolinvuoteen äärellä äidille oli luvattu, että Eero ja Eveliina sekä tämän nuoremmat sisarukset Ida ja Risto-Matti tulevat aina pitämään toisistaan huolta.

Kun Eveliina äitinsä kuoleman jälkeen alkoi kipuilla ja kivahti isälleen, ettei tämä osannut kuunnella hänen surujaan, Eero puri huultaan.

– Ilman Sadulle annettua lupausta en olisi ollut yhtä pitkämielinen.

Siitä huolimatta isä ja esikoistytär hetken aikaa jopa välttelivät toisiaan. Nyt kumpikin osaa jo avata syitä välien kiristymiselle.

– Kävit yhtä aikaa läpi kahta kriisiä, äidin kuolemaa ja sen lisäksi parisuhteesi oli juuri päättynyt. Sinun oli myös vaikea löytää työpaikkaa. Olit pitkään työttömänä, Eero sanoo Eveliinalle.

Eveliina myötäilee. Hän oli tuolloin juuri valmistunut Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi.

– Työttömyys loi stressiä ja merkitsi sitä, että päivän aikana mikään ei vienyt ajatuksiani pois menetyksistä. Paha olo velloi ympärilläni, ja odotin ymmärrystä isältä. Näin jälkikäteen ajatellen se oli tietysti myös luottamuksen osoitus sinulle. Uskalsin purkaa tunteitani vain sinuun, koska luotin, että kestät sen.

Samoihin aikoihin Eero oli alkanut seurustella Aylan kanssa. Romanssista tuli nopeasti julkinen uutinen, ja sitä käsiteltiin paljon muun muassa lehdissä.

Lue lisää: Mikael Jungner erosi, kun Karoliina-tytär oli vuoden vanha: ”Avioeron aikaan näytti siltä, että kuolen hyvin pian”

– En ollut Aylalle mustasukkainen äidin tai itseni puolesta, mutta kaipasin aikaa ja omaa rauhaa tottua Eeron ja Aylan suhteeseen, Eveliina sanoo ja jatkaa:

– Julkisuuden rankkoihin puoliin kuuluu, että joskus hyvin henkilökohtaisella tasolla koskettaviin asioihin on totuteltava yhtä aikaa julkisuuden kanssa.

Lapsi oli Eveliinan ja Tuomaksen yhteinen haave

Istumme jo myöhäisellä lounaalla helsinkiläisravintolassa, jonne Ayla on tuonut meidät autolla. Tuomas on lähtenyt Hugon kanssa vaunulenkille kaupungin keskustaan.

Keskustelun lomassa Eero toteaa hyvin suoraan, että Tinderissä toisiinsa tutustuneiden Eveliinan ja Tuomaksen rakastuminen noin neljä vuotta sitten selkeytti Eveliinan elämää huomattavasti.

– Siitä lähtien olet ollut entistä levollisempi ja myönteisempi. On luonnollista, että aiemmin tunsit itsesi yksinäiseksi ja kaipasit kumppania rinnallesi, kun sekä minulla että sisaruksillasi oli puolisot.

Hugon syntymä on Eeron mielestä luonteva ja hieno jatkumo tarinalle, sillä Eveliina­ on aina ollut hyvin lapsirakas. Ei olisi ollut aivan mahdotonta, että hänestä olisi edesmenneen äitinsä tapaan tullut pienten lasten opettaja.

Eveliinan silmät loistavat, kun hän kertoo, miten oli joitakin kertoja äitinsä sijaisena opettamassa peruskoulun alaluokkalaisia.

– Lasten kanssa oli ihana touhuta ja keksiä tapoja, miten oppimista saattoi innostaa.

Tuomakselta Eveliina kysyi hyvin pian heidän tutustuttuaan, haluaako tämä lapsia.

– Olihan se siinä tilanteessa tärkeä kysymys, koska itse haaveilin lapsesta. Onneksi myös Tuomas osoittautui hyvin lapsirakkaaksi. Lapsi oli yhteinen haaveemme.

Välillä suru on muistuttanut itsestään

Hugon kanssa kaikki on sujunut alusta lähtien hyvin. Vauva nukkuu pitkiä yöunia, ja vanhemmat ovat uskaltaneet jättää hänet myös jo hoitoon.

Hugo ei ollut kuin pariviikkoinen, kun Eveliina ja Tuomas lähtivät Coldplayn konserttiin.

– Olin ostanut liput ennen kuin tiesin olevani raskaana, Eveliina sanoo.

Sillä kertaa vauvan otti hoivaansa Tuomaksen veljen lasten äiti. Myös Ayla on jo muutaman kerran jäänyt Hugon kanssa kahden.

Raskaana ollessaan Eveliinaa välillä jännitti, miltä hänestä tuntuu, kun lapsi syntyy, eikä Satu-äiti ole enää mukana jakamassa onnea. Tuoko se pintaan taas surun ja ikävän? Välillä suru onkin muistuttanut itsestään.

– Kokemus ei kuitenkaan ole ollut niin rankka kuin pelkäsin.

Enemmän kuin äitiä itseään Eveliina on huomannut ajattelevansa äidin jättämiä kauniita muistoja. Hän on muistellut Sadun tapaa olla äiti. Samalla hän on oivaltanut, että on paljon tunteita ja periaatteita, joita hän haluaa jatkaa kasvattajana. Näin äidin perintö siirtyy eteenpäin.

– Äiti oli määrätietoinen mutta rento kasvattaja. Hän muisteli usein, miten meidän sisarusten ollessa pieniä toiset äidit huolehtivat hiekkalaatikolla, etteivät lapset vain saisi suuhunsa mitään likaa. Äiti oli sitä mieltä, ettei pieni kissan pissa mitään haittaa. Vastustuskyky vain kasvaa.

Vauvan nimiäisjuhlaa vietettiin syyskuussa pienessä perhepiirissä. Hugon kummeiksi Eveliina ja Tuomas pyysivät hyvät ystävänsä, sillä näin lapsen lähipiiri kasvaa. On oletettavaa, että sukulaisista tulee lapselle läheisiä joka tapauksessa.

Nimiäispäivänä Tuomas kysyi Eveliinalta, haluaisiko tämä mennä Hugon kanssa käymään äidin haudalla.

– Se oli Tuomakselta ihana ajatus, mutta emme tehneet sitä. Päivä oli itsessään herkistävä. Pelkäsin, että Hugon esitteleminen äidille juuri sinä päivänä olisi nostanut surun pintaan.

Eerolla ei koskaan ollut isovanhempia

Hugon toinen nimi Niilo tulee Immosten suvusta. Olavi tulee Heinäluomilta.

Eero Olavilla ei koskaan ollut isovanhempia. Hänen vanhempansa Aino ja Heimo sen sijaan olivat Eveliinan lapsuudessa hyvinkin perinteisen mallin mukaiset mummi ja pappa.

– Se oli sellaista lämmintä kanssakäymistä ja huolenpitoa. Ehkä siihen kuului jotain lastenhoitoon liittyvää viisauttakin, mutta eivät he neuvojaan tyrkyttäneet. Heillä oli aina hyvin kannustava ja myönteinen asenne lapsia kohtaan, Eero sanoo.

Lue lisää Kotiliesi.fi: M.A. Numminen epäonnistui nuorena ihastustensa kanssa – rakastui nykyiseen puolisoonsa ensisilmäyksellä

Eveliina muistaa, että isovanhempien kanssa oli aina hyvin turvallinen olo.

– Saimme olla lapsia. Vietimme heidän kanssaan paljon aikaa kesämökillä ja teimme asioita, joita omien vanhempien kanssa ei tehty. Heimo esimerkiksi vei meidät kalaan.

– Välillä riehuimme liikaa ja rikoimme muun muassa muurahaispesän. Siitä kyllä keskusteltiin vakavasti jälkeenpäin, mutta isovanhempien nuhtelu oli maltillista.

Eveliina kokee tärkeäksi myös isovanhemmilta kuulemansa kasvutarinat. Niillä on ollut hänelle perheen historiaa laajempi merkitys, sillä ne kuvaavat koko yhteiskunnan kehitystä.

– Heimo oli lapsena orvoksi jäänyt huutolaispoika, Eveliina sanoo ja Eero jatkaa:

– Kunta antoi hänet sijaislapseksi pieneen maalaistaloon Pohjanmaalla.

– Tarina huutolaisuudesta tulee lähelle ja avautuu ihan eri tavalla, kun se koskee omaa isoisää eikä ole vain luku historiankirjasta, Eveliina sanoo.

Aino on nykyisin 91- ja Heimo 95-vuotias. He asuvat palvelutalossa Itä-Helsingissä, missä Hugokin on jo vieraillut.

– On ihmeellistä, miten Heimo, jonka on muistisairauden takia jo vaikea ilmaista itseään, on reagoinut vauvaan. Kun Ayla kertoi Heimolle, että poika on syntynyt, tämä oli hymyillyt ja vastannut, että kyllä se vielä kyntensä näyttää, Eveliina sanoo.

Eero ja Eveliina Heinäluoma ovat poikkeuksellinen pari

Eveliina valittiin Sdp:n kansanedustajaksi ensimmäisen kerran keväällä 2019. Viime vuonna hän uusi paikkansa.

Vuodesta 2003 kansanedustajana vaikuttanut Eero puolestaan siirtyi europarlamenttiin vuoden 2019 vaaleissa. Hän jatkaa Brysselissä nyt toista kauttaan.

Eero pitää suurena asiana koko heidän perheelleen sitä, että Eveliina on lähtenyt tosissaan politiikkaan. Suomalaisessa huippupolitiikassa ei tällä hetkellä ole toista Heinäluomien kaltaista saman perheen vaikuttajaparia.

– Poliitikkojen lapset ehtivät usein kyllästyä politiikkaan jo ennen kuin heidän oma aikansa koittaa. Niin paljon ristiriitoja, voittoja ja häviöitä poliittiseen toimintaan liittyy, Eero sanoo.

Eveliinan kohdalla merkittävä käänne tapahtui, kun hän lähti opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa Lapin yliopistoon Rovaniemelle.

– En tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos olisin jäänyt Helsinkiin. Rovaniemellä sain tilaa itselleni. Siellä Eeron meriitit eivät tuntuneet yhtä isoilta kuin Helsingin näkökulmasta. Rovaniemellä ei kiinnitetty huomiota siihen, että olin Eero Heinäluoman tytär.

Rovaniemeltä Eveliina valittiin muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen, joka on toiminut pontimena monelle yhteiskunnalliselle vaikuttajalle.

Helsingin kaupunginvaltuustossa Eveliina istuu jo toista kautta, ja kesäkuussa Sdp:n piiri nimitti hänet Helsingin kuntavaalien pormestariehdokkaaksi. Uusi pormestari valitaan vaalien jälkeen ensi keväänä.

Eero on ylpeä isä.

– Eveliinalle lähetetään nykyisin paljon terveisiä, kun kierrän maakunnissa. Hänestä toivotaan milloin pormestaria, milloin ministeriä tai Sdp:n puheenjohtajaa. Välillä häntä ajatellaan jopa Tarja Halosen seuraajana. Huomaan, että minulle uusia tehtäviä kaavaillaan jo vähemmän, Eero sanoo ja hymyilee.