Maailmantilanne kiristyi vuonna 1939 ja marraskuussa Suomi joutui puolustussotaan itänaapuria vastaan. Gunnar Kotiranta lähetettiin rintamalle 19-vuotiaana heti asepalveluksen jälkeen. Gunnar Kotiranta ottaa vastaan kotonaan Ruskatalojen palveluyhdistys ry:n kerrostalossa Porin keskustan tuntumassa. Hän pukee kuvaan juhlatakkinsa, minkä rinnassa kiiltävät kaikki sotaveteraanin mitalit. Pakkaspäivän kunniaksi veteraani kohottaa pienen lasillisen konjakkia. Mies täyttää toisena joulupäivänä 103 vuotta. – Nyt kun summaa kaikkea, minulla on ollut kaikesta huolimatta hyvä elämä. Sodan kauheudet kesti nuoren pojan mielellä. Pahinta oli epävarmuus, kuoleeko huomenna, onko tämä viimeinen päivä. Kavereita kaatui viereltä tai vammautui pysyvästi, mutta siellä oli vain oltava ja selvittävä, Gunnar sanoo ja katsoo silmiin.
