Home » Haluatko korvata eläkkeesi sijoituksilla? Näin paljon rahaa tarvitset

Haluatko korvata eläkkeesi sijoituksilla? Näin paljon rahaa tarvitset

Eläkkeesi muutokset

Eläkejärjestelmää todennäköisesti säädetään lähivuosina. Järjestelmää on rukattu aiemminkin. Isot uudistukset tulivat voimaan vuosina 2005 ja 2017. Eläkeikä lähti nousemaan ikäluokittain ja ihmiset saivat liikkumavaraa vanhuuseläkkeelle jäämisen ikärajaan.

Toki ammateissa, joissa ennen pääsi melko aikaisin eläkkeelle, pitää nykyään jatkaa työntekoa. Ne olivat pääasiassa julkisen sektorin ammatteja. Kansalaisten eläkeikää on siis aiempaa enemmän yhtenäistetty.

Vuosittain tehtävät eläkkeiden indeksitarkastukset ovat viime vuosina inflaation takia korottaneet eläkkeitä.

Eläkkeisiin vaikuttava inflaatiosuoja on tärkeä. Ilman sitä jo parin prosentin inflaatio syö kertyneen eläkkeen ostovoiman 25 vuodessa 60 prosenttiin alkuperäisestä.

Kolmikanta päättää eläkkeesi

Meillä eläkejärjestelmä perustuu kolmikantaan: hallitus, työnantajat ja palkansaajat. Työnantajat maksavat pääosan eläkemaksuista ja työntekijät osan.

Työmarkkinajärjestöt siis neuvottelevat uudistukset ja kansanedustajat äänestävät niistä. Mikään muutos tuskin on silti läpihuutojuttu, sillä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on aiemminkin vaatinut lisäperusteluja uudistuksille.

Nyt hallitusohjelmassa on maininta, että jos kolmikanta ei pääse yksimielisyyteen eläkeuudistuksista, Orpon hallitus päättää niistä.

Eläkkeesi verotus on progressiivinen

Eläkkeiden verotus on muiden ansiotulojen tapaan progressiivinen. Lisäksi veroprosentin suuruuteen vaikuttaa se, missä kunnassa asut ja oletko kirkollisverovelvollinen.

Kaikissa seuraavissa esimerkeissä on oletus, että asuu Helsingissä ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Jos saa vuonna 2024 eläkettä kaikkiaan 16 000 euroa, veroa siitä menee 939 euroa. Jos saa 50 000 euroa eläkettä, maksaa 14 228 euroa veroa.

Lue lisää: Näin paljon hyödyt rahallisesti, kun jatkat työntekoa eläkeiän jälkeen

Eläkkeestä menee palkkaa enemmän veroa, koska työssäkäyville tulevat palkansaajan verovähennykset.

Jos 30 000 euron vuositulot saa palkkana, menee veroa 3140 euroa. Ja jos tulo on eläkettä, veroja menee 5851 euroa. Lisäksi palkkatulosta menee työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.

On silti ryhmä, joka maksaa vielä enemmän veroa kuin eläkeläiset. Etuuksien saaja maksaisi 30 000 eurosta veroa 6893 euroa.

Jos eläkkeesi on todella pieni, siitä ei tarvitse maksaa veroa

Tänä vuonna alle 1130 euron kuukausittaisesta eläkkeestä ei käytännössä makseta veroa.

Voiko eläkkeen korvata sijoituksilla?

© iStock

Syökö verotus eläkeläisen työssäkäynnin hyödyn?

Ei syö! Työnteko kannattaa rahan ja karttuvan lisäeläkkeen takia. Eläkeläinen tienaa lisää eläkettä työssäkäynnillään, kunnes koittaa eläkkeen karttumisen yläikäraja. Se on nykyään ikäluokasta riippuen 68–70 vuotta.

Jos saat 1500 euroa vanhuuseläkettä ja lisäksi palkkatuloa 700 euroa, menee koko summasta toki enemmän veroa kuin pelkästä eläketulostasi. Mutta palkkaa ansaitsevalle eläkeläiselle tulee jopa veroetu: sekä työssäkäyvän että eläkeläisen verovähennykset.

Eläkkeesi suuruuden voit tarkistaa laskurista

Vanhuuseläkkeen saaja voi jäädä eläkkeelle ikäluokkansa alimmassa eläkeiässä ja sen jälkeen milloin vain eläkkeen karttumisen yläikärajaan asti, 68–70-vuotiaaksi. Ennen sitä työnantaja ei voi potkia ketään pois eläkeiän perusteella. Edes yläikärajan jälkeen ei ole pakko jäädä eläkkeelle, jos sopii niin työnantajan kanssa.

Vuonna 2024 alimman eläkeikänsä saavuttavat loppuvuodesta 1959 ja alkuvuodesta 1960 syntyneet. Näet eläkeikäsi laskurista eläkeyhtiösi sivulta tai työeläke.fi-sivustolta.

Jo ennen alinta eläkeikää eli noin 61-vuotiaasta lähtien voi nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, mutta sen nostaminen hieman alentaa kokoaikaista vanhuuseläkettäsi.

Vuonna 2022 eläkkeiden poikkeuksellisen suuren indeksikorotuksen takia kannatti aloittaa eläke. Nyt ei ole vastaavaa tilannetta eivätkä seuraavien vuosien mahdolliset indeksikorotukset todennäköisesti paljon vaikuta. Kannattaa ennemmin tarkastella, mikä on itselle sopiva aika.

Työuraa voi jatkaa eläkkeelle jäämisen jälkeen

Eläkkeeseen vaikuttaa kaksi asiaa, työura ja palkka. Hyväpalkkaisessa työssä vuosikymmeniä työskennellyt tienaa varsin hyvän eläkkeen. Jatkamalla työssä pitkään kuka tahansa kuroo eläkkeeseensä lisäeuroja. Eläkelaskurista näkee eron siinä, jääkö eläkkeelle alimmassa eläkeiässä vai myöhemmin.

Toki voi jäädä eläkkeelle ja jatkaa työskentelyä uudella työsopimuksella. Sotealalla ja muuallakin moni tekee näin.

Eläkkeesi korvaaminen sijoituksilla voi olla hankalaa

Moni yrittäjä ja muutkin ajattelevat voivansa. Sijoituksia pitää olla paljon! Eliniänodote on 65-vuotiailla suomalaisilla nyt liki 20 vuotta, nuoremmilla enemmän. On realismia ajatella elävänsä kauan.

Jo 25 vuotta eläkkeellä tarkoittaa 300 kuukautta. Esimerkiksi 3000 euron bruttotulo kuukaudessa vaatisi liki miljoonan euron säästöt.

Kannattaa toki yrittää säästää vanhuuden päiviin. Mutta on vaikeaa korvata kaikkea eläketuloa sijoituksilla ja pelkkien sijoitusten turvin voi olla vaikeaa varautua elämän kriiseihin kuten työkyvyttömyyteen. 

Tiesitkö…

• Vuonna 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyi yli 40 000 ihmistä. Suomessa lakisääteinen eläketurva kattaa jopa 94 prosenttia maksetuista eläkkeistä. Lisäturvana olevien yksityisten eläkevakuutusten merkitys onkin vähäinen.

• Suomessa mediaanieläke vuonna 2023 oli 1736 euroa kuukaudessa. Naisten eläkkeet ovat noin 20 prosenttia matalampia kuin miesten.

• Suomessa on osittain rahastoiva eläkejärjestelmä eli rahastoista tulee osa eläkevaroista ja osan maksaa työssä käyvä väestö. Eläkeläiset tekivät saman työvuosinaan. Syntyvyys on jo alentunut, joten maahanmuutto on tapa vaikuttaa siihen, että työssäkäyviä riittää. Eläkeasiantuntijat laskevat, että Suomessa maahanmuuton muuttovoiton, enemmän muuttajia kuin pois muuttajia, pitäisi olla vuosittain vähintään 15 000 henkeä. Jos määrä on 25 000, eläkemaksuja voitaisiin jopa vähän laskea.

Lähteet: Erityisasiantuntija Suvi Ritola, Eläketurvakeskus, johtava veroasiantuntija Kirsi Tuunala, Vero sekä Eläketietokirja (toim. Suvi Ritola ja Niko Väänänen) SKS. Juttu on julkaistu Vivan numerossa 10/2024.

Selaa ylöspäin