Yhdeksän vuotta sitten vantaalainen Hanna pesi työkseen satamassa merikontteja. Hän katseli ympärillään ahertavia ahtaajia ja mietti, miksei hänkin voisi ajaa konetta konttien pesemisen sijaan. Oivalluksen jälkeen hän haki koneahtaajan koulutukseen.
– Sillä tiellä ollaan, koska olin siinä hyvä.
Koneahtaajan työpäivä taittuu yksinkertaistettuna kontteja siirtäessä paikasta toiseen. Muualta Suomesta tulleiden junien kuormat puretaan joko varastoihin tai laitetaan kontteihin. Kontit siirretään niille tarkoitetuille vaihtoalueille lukeilla eli nosturiajoneuvoilla.
Hanna kipuaa päivittäin lukin ohjaksiin kymmenen metrin korkeuteen. Koneen sisällä seurataan tietokoneelta, mikä kontti kuuluu minnekin. Työ vaatii tekijältään hyvää ajotaitoa ja syvyysnäköä.
Juuri koneilla ajamisesta Hanna nauttii työssään eniten. Sitä kun voi tehdä itsenäisesti ja käyttää samalla päätään. Vaikka työ on pitkälle koneistettua, on fyysisestä kunnosta etua.
– Paljon on pihalla kävelyä, konttien sulkemista ja avaamista ja junan pressujen vetämistä.
Riuskan työkunnon ylläpitämisessä auttaa, että Hanna treenaa työpäivien päätteeksi kohti bikinifitness-kisojen kuningattaruutta.
Hanna työskentelee koneahtaajana satamaoperaattori Rauanheimolla Helsingin Vuosaaren satamassa. Työpäivät kuluvat lukin ohjaimissa.
© Hannan kotialbumi
Lue myös Kotiliesi.fi: Fitness-vaikuttaja Pernilla Böckerman eli kaksi vuotta suurten kipujen kanssa: ”Lääkärit epäilivät kaikkea reumasta syöpään”
Tavoitteena rasvaton kroppa
Innostus bikinifitnessiin heräsi, kun Hanna luki Anna-lehdestä bikinifitness-kisaaja Anna Virmajoen kansainvälisestä menestyksestä. Hän oli itse tuolloin vasta aloittanut saliharjoittelun. Kului muutama vuosi, kunnes hän uskalsi kokeilla kisaamista vuonna 2015.
– Eihän ne ensimmäiset kisat kauhean hyvin menneet, mutta nyt viimeisimmät ovat menneet huomattavasti paremmin, Hanna naurahtaa.
Vuosin treenaaminen on tuottanut tulosta ja siivittänyt Hannan kärkisijoille Suomen kisoissa. Ulkomaisia lavoja on tullut nähtyä Englannissa, Ruotsissa ja Hollannissa.
”Töistä pitää suoriutua hyvin, joten priorisoin lepoa.”
Bikinifitness-kisoihin valmistautuminen koostuu kuntosaliharjoittelusta, aerobisesta urheilusta ja tiukasta ruokavaliosta. Kisaan valmistautumisen aikana kroppa on saatava mahdollisimman lihaksikkaaksi 3–5 kuukaudessa.
Hanna kertoo käyvänsä salilla viisi kertaa viikossa. Jos työpäivät venyvät pitkiksi, salipäivät vähenevät kolmeen tai neljään.
– Minulla on sellainen mentaliteetti, että töistä pitää suoriutua hyvin, joten priorisoin lepoa.
Kisapäivän lähestyessä vähennellään kalorien määrää ruokavaliossa, jotta keho olisi mahdollisimman rasvaton lavalla. Kisakunto ei synny ilman päämäärätietoisuutta ja mielenlujuutta.
Miten rankan kisatreenin saa yhdistettyä fyysisesti raskaaseen vuorotyöhön?
– Minulle se on helppoa, koska tykkään työstäni. Jos työ olisi pakkopullaa, sittenhän se olisi paljon vaikeampaa.
Hannan harrastus haukkaa paljolti hänen vapaa-aikaansa. Kisapäivänä kaikki on kuitenkin sen arvoista.
– Lavalla olossa on sellainen oma juttunsa, mitä ei muualta saa.
Hanna valmistautuu parhaillaan huhtikuussa Ruotsissa järjestettäviin kisoihin. Bikinit on jo hankittuna, kahdessa eri värissä.
Bikinifitnessin Suomen mestaruuskisoissa Hanna on pokannut hopeasijan vuonna 2021 ja pronssisijan vuonna 2022.
© Hannan kotialbumi
Lue myös: Bikini fitnessiin hurahtanut Tiina Hervanto: Pidin lajia bimboiluna
Ammatinvalinta herättää kiinnostusta
Bikinifitness on huomiota herättävä harrastus, mutta ahtaajan ammatti on Hannan kokemuksen mukaan ihmettelyn aihe. Miesvaltaisella alalla nainen lukin ohjaimissa on harvinaisempi näky.
– Välillä ajaessa isoilla koneilla huomaa joidenkin rekkakuskien katsovan, että mitä ihmettä täällä tapahtuu, Hanna naurahtaa.
Myös siviilissä oman ammatin kertominen saa toisinaan vastapuolen kulmakarvat kohoamaan.
– Silloin vielä tarkennan, että niin, olen ahtaaja ja ajan koneita, enkä istu siellä toimistossa.
Hanna ei näe mitään syytä, miksi ahtaajan työ ei sopisi naiselle siinä missä miehellekin. Työpaikalla huumori voi olla välillä roisia, mutta se ei Hannaa häiritse.
Ahtaajien suomalaisten mediaanipalkkaa suurempi tilipussi herättää aina aika ajoin keskustelua mediassa, etenkin lakkojen yhteydessä. Hanna muistuttaa työn sisältävän todellisia riskejä.
– Jos teet ison virheen, niin henki voi oikeasti lähteä. Loukkaantumisriski on aina olemassa.
Hanna kertoo palkan suuruuden olevan täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon tekee ylitöitä. Lakkokeskusteluun hän ei halua ottaa kantaa.
Yhdeksi työn parhaimmista puolista Hanna mainitsee maisemat. Meren äärellä työskennellessä näkee kauniit auringonnousut- ja laskut.
– Ulkona työskennellessä saa talvisin nähdä aurinkoakin välillä. Ei tarvitse istua missään pimeässä toimistossa ja miettiä, onko päivä vai yö.
”Ahtaajan työssä pitää pystyä sietämään kylmyyttä”, Hanna kertoo.
© Hannan kotialbumi
Ahtaajat ovat lakkojen avainasemassa
Ahtaajat ovat vuodesta toiseen poliittisten lakkojen keskiössä, sillä ammattikunnan työllä on Suomen viennissä valtavat taloudelliset vaikutukset.
Viimeisin lakkoilmoitus koskee päivämääriä 11.– 25.3.2024.
Ahtaajan keskipalkka on Satamaoperaattorit ry:n mukaan noin 4000 euroa säännöllisestä työstä, työntekijäliitto AKT:n mukaan vähemmän.
Suomessa on 2000–2500 ahtaajaa, laskentatavasta riippuen.
