Mitä henkivakuutus käytännössä vakuuttaa, milloin vakuutuksen ottamista pitäisi harkita, ja onko henkivakuutuksessa yläikärajaa? Esitimme kahdeksan kysymystä henkivakuutuksesta Aktian myyntijohtaja Camilla Karlbergille sekä juristi Hanna-Kaisa Kemppaiselle.
1. Mitä henkivakuutus tarkoittaa?
Henkivakuutus on kuin kaikki muut vakuutukset. Yhtä lailla kuin tapana on turvata oma koti, auto tai lomamatka, vakuutuksen voi hankkia myös oman kuoleman varalle. Henkivakuutus turvaa puolison, lasten tai muiden läheisten toimeentulon silloin, jos itselle tapahtuu jotain.
– Kaikkien pitäisi mielestäni ajatella, miten perhe tai läheiseni pärjäävät, jos omat tuloni poistuvat kokonaan, huomauttaa Karlberg.
Henkivakuutus vaikuttaa myös perinnönjakoon, kertoo Kemppainen. Henkivakuutuksella korvaus voidaan maksaa edunsaajille ennen perunkirjoitusta.
– Henkivakuutus on tapa esimerkiksi varmistaa edunsaajien perintöverojen maksukyky tai järkevä perinnön jakaminen. Jos edunsaajina ovat lapset tai puoliso, he saavat korvauksen suoraan ilman perunkirjoituksen toimittamista ja perinnönjakoa. Varat tulevat näin nopeammin käyttöön, Kemppainen huomauttaa.
Mikä henkivakuutus minulle sopii?
Henkivakuutuksia on erilaisia. Vakuutustyyppi riippuu siitä, kattaako vakuutus tapaturmasta vai myös sairaudesta aiheutuneen kuoleman; ostaako henkivakuutuksen, vai säästääkö siihen itse; ja hankkiiko vakuutuksen yksin vai yhdessä avo- tai aviopuolison kanssa.
Sijoitus- eli säästövakuutus
Säästöhenkivakuutuksessa vakuutuksen ottaja laittaa sivuun haluamansa summan rahaa ja määrää summalle edunsaajan. Kuolintilanteessa edunsaajalle korvataan vakuutuksessa oleva summa mahdollisine tuottoineen.
Riskihenkivakuutus
Riskihenkivakuutuksessa vakuutuksesta maksetaan kuukausimaksua. Maksettava korvaus määritetään etukäteen. Edunsaajat saavat korvauksen tapaturmasta tai sairaudesta aiheutuneesta kuolemasta.
Pariturva
Pariturva on avio- tai avopuolisoille tarkoitettu yhteinen henkivakuutus, jossa pariskunta määrittää yhdessä edunsaajille korvattavan summan.
2. Milloin henkivakuutus tulisi hankkia?
Henkivakuutus tuo turvaa monenlaiseen tilanteeseen. Karlbergin mukaan henkivakuutus kannattaisi hankkia mahdollisimman nuorena. Hän itse harkitsisi henkivakuutuksen ottamista viimeistään perheen ensimmäistä kotia hankkiessa.
Henkivakuutus auttaa esimerkiksi asuntolainan ja muiden juoksevien kulujen maksamisessa, jos puoliso äkillisesti menehtyy. Henkivakuutuksesta saatava etu takaa toimeentulon myös tilanteessa, jossa perheen pääoma on kiinni vaikeasti realisoitavissa omaisuudessa, kuten kiinteistöissä.
– Ison asuntolainan kanssa on usein mietitty, että siihen tarvitaan kaksi palkkaa, jotta se saadaan maksettua. Jos toinen pariskunnasta menehtyy, henkivakuutuskorvaus on käytännössä käteistä rahaa tilille melko nopeasti kuolemantapauksen jälkeen, kertoo Karlberg.
3. Mitä tarkoitetaan henkivakuutuksen edunsaajalla?
Edunsaajalla tarkoitetaan tahoa, jolle henkivakuutuskorvaus maksetaan, jos menehdyt. Kemppaisen mukaan henkivakuutuksen edunsaajaksi voi valita lähtökohtaisesti kenet vain.
– Edunsaajien valinta riippuu oikeastaan perinnönjättäjän toiveesta ja perhetilanteesta.
Edunsaajaksi voidaan halutessa merkitä myös kuolinpesä. Tämä tarkoittaa sitä, että edunsaajien sijaan henkivakuutuskorvaus ohjataan kuolinpesän kautta.
– Jos varallisuus tarvitaan kuolinpesään, korvaus voidaan ohjata kuolinpesän kautta. Perinnönjako voidaan sitten varmistaa testamentilla. Joskus on taas käytännöllisempää ohjata varat kuolinpesän ohi suoraan edunsaajille, Kemppainen huomauttaa.
4. Miten henkivakuutus vaikuttaa perintöveroon?
Henkivakuutuskorvaus on veronalaista tuloa. Juristin mukaan verotus riippuu siitä, onko edunsaajana lähiomainen vai ei. Muun muassa avopuolison henkivakuutuskorvaus ei kuulu perintöverotuksen piiriin.
– Jos edunsaajana on muu kuin lähiomainen, kuten avopuoliso, korvaus on pääomatuloveron alaista. Lähiomaiset puolestaan maksavat korvauksesta perintöveron riippumatta siitä, maksetaanko korvaus kuolinpesän kautta vai suoraan edunsaajalle.
Henkivakuutus vaikuttaa myös testamenttiin, muistuttaa juristi. – Testamentilla ei voida määrätä henkivakuutuskorvauksesta, jos lähiomainen on jo edunsaaja. Edunsaajan ollessa kuolinpesä, henkivakuutuskorvaus on testamentattavissa myös lähiomaiselle.
© iStock
5. Onko henkivakuutuksessa ikärajaa?
Säästövakuutuksessa iällä ei ole vaikutusta, mutta riskihenkivakuutukseen sen sijaan on. Henkivakuutusmaksu muun muassa kallistuu iän myötä. Yleensä vakuutusyhtiöt asettavat myös yläikärajan, jonka jälkeen riskihenkivakuutusta ei myönnetä. Ikäraja riippuu vakuutusyhtiöstä, mutta henkivakuutuksen hankkiminen on usein melko kallista yli 60-vuotiaana, Karlberg kertoo.
Iän ohella myös mahdolliset sairaudet saattavat vaikuttaa henkivakuutuksen saamiseen tai hintaan.
– Henkivakuutuksessa täytetään aina niin sanottu terveysselvitys. Jos henkilöllä löytyy erilaisia sairauksia, ne ovat poissulkevia ehtoja. Voi myös olla, ettei henkivakuutusta myönnetäkään tai henkivakuutus on paljon kalliimpi, Karlberg selventää.
Lue myös Kotiliesi.fi: Tiesitkö, että kotivakuutus ei välttämättä korvaa vahingoittunutta irtaimistoa tai kiinteistövaurioiden korjausta?
6. Mitä henkivakuutuksen suhteen on tärkeä muistaa?
Henkivakuutuksen kanssa on hyvä muistaa pari käytännön asiaa. Karlbergin mukaan yksi niistä on varmistaa, että vakuutettu summa on tarpeeksi kattava.
– Yleisin virhe on se, ettei henkivakuutusta ole, tai sitten se on todella pienelle summalle, ja pääoma vain laskee ja laskee. Luullaan, että henkivakuutus on hyvä, ja sitten kun jotain tapahtuu, se ei olekaan.
Pariturva tulisi puolestaan määrittää pariskunnan tulojen perusteella. Korvattavan määrän ei tarvitse olla molemmilla sama, vaan summa tulisi suhteuttaa sen mukaan, kumpi puolisoista tarvitsee isompaa korvausta. Vakuutuksen ehtona kannattaa lisäksi olla henkivakuutuksen jatkuminen, vaikka toinen puolisoista menehtyisi.
Karlberg ja Kemppainen kehottavatkin tarkistamaan henkivakuutuksen säännöllisesti ja päivittämään edunsaajamääräyksen ajan tasalle tarpeen mukaan. Päivittämisen syynä voi olla niin muutokset varallisuudessa kuin edunsaajissakin.
– Henkivakuutus on kuin kaikki muutkin perheoikeudelliset sopimukset. Ei kannata ajatella, että se riittää, jos on kerran tehnyt testamentin ja henkivakuutuksen. Tilanteet voivat muuttua, Karlberg muistuttaa.