Kortisoni auttaa niin moneen erilaiseen vaivaan, että sitä voidaan sanoa jopa ihmelääkkeeksi. Kortisonia käytetään muun muassa erilaisten tulehduksellisten sairauksien, kuten nivelreuman, kihdin ja autoimmuunisairauksien hoidossa. Sillä hoidetaan myös astmaa ja keuhkoahtaumatautia sekä helpotetaan syöpäpotilaan oireita.
Lisäksi kortisoni rauhoittaa ihotulehduksia, kuten atooppista ihottumaa. Kortisonia on myös kyypakkauksessa, joten sitä voidaan käyttää ensihoitona käärmeen pureman tai ampiaisen piston aiheuttamassa tulehdusreaktiossa.
Mutta miten ihmeessä yhdellä lääkeaineella voi olla niin monta käyttötarkoitusta? Vastaus löytyy kortisonin vaikutuksesta elimistöön.
– Kortisoni vaikuttaa lähes kaikkiin soluihimme. Solujen sisällä on kortisonin vaikutuskohde, glukokortikoidireseptori, joka säätelee geenien luentaa, kertoo Helsingin yliopiston farmakologian professori Tomi Rantamäki.
Kortisoni muun muassa
vähentää solujen jakautumista, mikä on erityisen tärkeää tulehdusreaktiossa
edistää kudosten hajoamista ja aineenvaihdunnan kiihtymistä
estää tulehdusta ylläpitäviä soluja ja niistä vapautuvia tulehduksen välittäjäaineita
vähentää immuunijärjestämän aktiivisuutta, eli estää siten elimistön puolustusjärjestelmää hyökkäämästä omia solujaan vastaan autoimmuunisairauksissa
heikentää sidekudosta estämällä kollageenisynteesiä
vähentää verisuonten läpäisevyyttä, mikä auttaa vähentämään turvotusta ja tulehdusreaktiota
voi korvata elimistön omaan kortisonin tuotantoa lisämunuaisen vajaatoiminnassa (Addisonin tauti)
Mitä kortisoni on?
Kortisoni on yleisnimitys tietyille lisämunuaisen kuorikerroksen erittämille hormoneille. Ihmiselimistön tunnetuin kortisoni on kortisoli (hydrokortisoni), josta puhutaan usein myös stressihormonina. Kortisolin eritys kasvaa stressitilanteessa ja se valmistelee elimistöä toimimaan tiukoissa tilanteissa.
Hydrokortisoni, jota käytetään lääkevoiteissa, on samaa ainetta kuin elimistön tuottama kortisoli. Monet kortisonivalmisteet, kuten hengitettävät, pistettävät tai suun kautta otettavat kortisonilääkkeet muistuttavat rakenteeltaan kortisolia.
Hengitettävällä kortisonilla ja voiteilla on vain vähän haittavaikutuksia
Koska kortisoni vaikuttaa elimistöön niin monella tavalla, sillä on myös haittavaikutuksia – kuten kaikilla lääkkeillä.
– Haitat riippuvat paljolti siitä, kuinka vahvaa kortisoni on ja millä tavalla sitä annostellaan. Sillä on iso merkitys, päätyykö kortisonia systeemiseen verenkiertoon ja sitä kautta koko kroppaan vai pystytäänkö kortisonin annostelua rajaamaan sinne, missä vaiva on.
Esimerkiksi astman hoidossa käytettävällä hengitettävällä kortisonilla on pääsääntöisesti todella vähän haittavaikutuksia, joten sen käyttöä ei ole Rantamäen mukaan mitään syytä vältellä.
– Moni astmaatikko saattaa ajatella, että koska kortisonin vaikutukset eivät ole välittömiä, se ei tee hirveästi mitään ja sen sijaan käytetään pelkkää hengitystä avaavaa lääkettä, mutta se on väärin ymmärretty. Mieluummin avaavaa lääkettä ei tarvittaisi koskaan.
Kortisonivoiteisiin liittyvät haittavaikutukset ovat myös melko lieviä sekä vältettävissä voiteen käyttämisellä kuuriluontoisesti. Tyypillisiä kortisonivoiteisiin liittyviä haittavaikutuksia ovat ihon oheneminen erityisesti herkillä ihoalueilla, kuten kasvoissa.
Kortisoni voi myös saada ihon kuivumaan, hilseilemään ja kutisemaan. Erityisesti voiteen käytön lopetuksen jälkeen oireet voivat hetkeksi pahentua, kunnes ne yleensä lopulta hellittävät.
Astman hoidossa käytetään hengitettävää kortikosteroidia, joka rauhoittaa keuhkojen tulehdusta.
Entä mitä haittoja aiheuttaa suun kautta otettava ja pistettävä kortisoni?
Verenkiertoon päätyvillä kortisonivalmisteilla, eli suun kautta otettavilla ja pistoksin laskimoon sisäisesti annosteltavilla kortisonilääkkeillä mahdolliset haittavaikutukset ovat kaikista voimakkaimmat.
– Kortisoni vaimentaa immuunijärjestelmän toimintaa ja siksi lisää infektioriskiä. Se myös lisää osteoporoosiriskiä ja voi aiheuttaa lihasheikkoutta. Myös verensokeri ja verenpaine voivat nousta. Kortisoni voi myös aiheuttaa nesteen kertymistä ja turvotusta kehoon, ja sitä kautta aiheuttaa merkittävääkin painonnousua, Rantamäki listaa tyypillisimpiä haittoja.
Pitkäaikaisessa käytössä henkilölle voi myös tulla niin sanotut kuukasvot, sillä kortisoni voi aiheuttaa ihonalaisen rasvan kertymistä. Kuukasvot ovat pyöreät, ja niissä on runsaasti rasvaa muun muassa poskissa ja ohimoilla.
Jos haittavaikutusten lista on näin pitkä, kannattaako kortisonia silti käyttää?
– Yleissääntönä voidaan sanoa, että silloin kun hyödyt ylittävät haitat, käyttö on ok. Ei ole olemassa lääkeainetta, johon ei liity mitään ongelmia. Hyötyjä ja haittoja täytyy aina puntaroida.
Haittoihin vaikuttaa myös vahvasti se, kuinka paljon ja usein kortisonia käytetään. Esimerkiksi yksittäinen, harvoin niveleen annettu kortisonipistos ei aiheuta niin suurta osteoporoosiriskiä kuin vaikka tablettimuotoinen ja jatkuvasti käytössä oleva kortisonilääkitys.
Lue myös Kotiliesi.fi: Kun Mailis, 73, käveli kadulla, puolitutut eivät enää tunnistaneet – sairauden lääkitys muutti kasvojen piirteitä: ”Kukaan ei varoittanut”
Kaikille kortisoni ei sovi – biologiset lääkkeet korvaavat käyttöä
Tietyissä tilanteissa kortisoni ei välttämättä sovi hoitomuodoksi. Esimerkiksi vaikeaa diabetesta tai osteoporoosia sairastavalle erityisesti suun kautta otettava tablettimuotoinen kortisoni voi olla haitallista.
Myös silloin, jos kehossa jyllää jokin bakteeri tai esimerkiksi ihottuma johtuukin sieni-infektiosta, pelkkä kortisoni ei ole oikea ratkaisu. Se voi pahentaa infektiota tai peittää sen ilmiasua, jolloin oikeaa hoitoa ei osata antaa tai sen aloitus voi viivästyä.
Raskauden ja imetyksen aikana kortisonia tulee käyttää harkitusti. Esimerkiksi ihottuman hoitoon pyritään valitsemaan mahdollisimman mieto kortisonivoide.
Jos kortisonia ei voi syystä tai toisesta käyttää, vaihtoehtoinen hoito riippuu sairaudesta.
– Viime vuosina monia tulehduksellisia sairauksia on jo alettu hoitaa biologisilla täsmälääkkeillä, ja ne ovat jo korvanneet kortisonin käyttöä.
