Olen kaupan kassalla, ja on aika maksaa ostokset. Kun kortinlukija pyytää vahvistamaan maksun pin-koodilla, iskee täydellinen blackout: mikä koodi oikein olikaan? Paniikki alkaa nousta pintaan, kunnes numerosarja palaa yhtäkkiä mieleen.
Blackouteja tulee todennäköisesti välillä kaikille. Vaikka ilmiö on yleinen, blackouteihin liittyvä tutkimustieto on vähäistä, sillä jonkin asian yhtäkkistä unohtamista ei pysty tutkimusolosuhteissa toistamaan. Kognitiivisen psykologian pohjalta ihmisen muistin toimintaa ja unohteluja on kuitenkin mahdollista ymmärtää.
Blackout pankkikortin tunnuslukua näppäillessä voi tulla esimerkiksi siksi, että sitä ei tule välttämättä näpyteltyä joka päivä.
– Ihmisen muisti toimii niin, että jos jokin asia ei toistu usein, siihen liittyvä muisto alkaa rapautua, kertoo kognitiivisen ergonomian asiantuntija, tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
Myös tilanne, jossa unohtaminen tapahtuu, voi olla syypää blackoutiin.
– Ihminen ei ole kone. Pin-koodi voi unohtua esimerkiksi silloin, jos olo on kassajonossa hermostunut tai omat ajatukset ovat muualla.
On myös niin, että elämässä tulee koko ajan vastaan uusia asioita ja lisää muistettavaa. Uudet asiat häiritsevät vanhojen muistamista.
– Senkin takia jokin vanha, hyvin muistettu asia voi yhtäkkiä jossain tilanteessa unohtua, vaikka sen on aina ennen muistanut.
Jos unohtaa oman koiransa nimen, pitääkö siitä huolestua?
Vaikka pin-koodin unohtaminen voi olla kiusallista, sitäkin kiusallisempaa on, jos työkaverin nimeä ei yhtäkkiä muista tai jos lemmikin nimi unohtuu, kun se pitäisi esitellä uudelle naapurille.
Mistä blackout nimen kohdalla voi johtua?
– Työkaverin nimeä ei ehkä tule aktiivisesti ajatelleeksi, vaikka häntä tapaisi useinkin, Kalakoski kertoo yhdeksi selitykseksi.
Lemmikin – tai jopa oman lapsen nimi – puolestaan voi esittelytilanteessa unohtua, jos tilanne on hermostuttava tai itse on hyvin väsynyt.
– On normaalia, että ihminen voi hetkeksi unohtaa jonkin tärkeänkin asian. Siitä ei tarvitse olla huolissaan, jos asia kuitenkin pian palautuu mieleen.
Jos tärkeää nimeä ei muista koko päivänä eikä vielä seuraavanakaan, voi olla hyvä lähteä selvittämään tarkemmin, häiritseekö jokin aivojen toimintaa.
Työikäisillä muistisairaudet ovat kuitenkin harvinaisia. Todennäköisempää on, että muistioireet liittyvät esimerkiksi univajeeseen, stressiin, kiireeseen tai masennukseen.
– Jos blackouteja esiintyy usein, voi miettiä, onko elämässä kuormitusta, onko mieli maassa tai onko nukkunut viime aikoina huonosti. Asioita ei jaksa painaa samalla tavalla mieleen eikä muistella, jos jokin vaikeuttaa tiedonkäsittelyä.
Lue myös: Riko rutiinit, opettele uutta, lepää + 12 muuta tapaa, joilla suojaat muistia jo työikäisenä
Kun blackout iskee, pysähdy ja rauhoitu
Blackoutin iskiessä Kalakoski kehottaa pysähtymään ja rauhoittumaan. Jos unohduksesta hätääntyy, muisto voi kadota yhä kauemmas.
Asian mieleen palauttamisessa voi auttaa se, että muistelee kaikkea, mikä liittyy unohtuneeseen asiaan. Jos esimerkiksi tuttavan nimi on unohtunut, voi muistella sitä, missä hänet on viimeksi tavannut. Erilaisten muistivihjeiden aktivointi voi viedä unohtuneen asian äärelle.
Unohtuneen asian mieleen palauttamisessa voi joskus auttaa myös se, että miettii hetken jotain ihan muuta. Liika ajattelu voi sotkea motorista muistamista, joka liittyy usein numeroihin ja salasanoihin.
– Kun ajatukset on saanut nollattua, niin voi olla, että sormet löytävät taas oikeat numerot.
Joskus voi käydä myös niin, ettei ihminen ole oikeasti edes unohtunut pin-koodiaan tai salasanaansa, vaan näppäillyt sen ensimmäisellä kerralla väärin.
– Hätääntymisen sijaan kannattaakin kokeilla laittaa koodi huolellisesti vielä kerran uudestaan.
Näin voit ehkäistä unohtelua
Blackouteja voi ehkäistä huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan. Ihmisen muisti toimii parhaiten, kun yleiset terveysasiat ovat kunnossa. Unta, lepoa ja palautumista on riittävästi, ruokavalio on terveellinen ja elämään kuuluu liikuntaa.
Myös muistojen vahvistaminen voi auttaa ehkäisemään unohduksia. Jos blackoutit liittyvät usein esimerkiksi pin-koodiin tai tietokoneen salasanaan, niihin liittyviä muistoja voi yrittää rikastaa. Tunnuslukuun voi liittää esimerkiksi hokeman tai sävelen.
Numerosarjasta, kuten pin-koodista tai kännykän lukituskoodista, voi tulla helposti motorinen taito ja automaattinen liikerata. Se on tehokasta, mutta asialla on riskinsä.
– Välillä olisi hyvä tietoisesti kerrata, mikä numerosarja oikein olikaan, jotta hermostuttavassa tilanteessa tai väsyneenä on toinenkin tapa lähestyä asiaa kuin pelkkä liikemuisti.
Lue myös Kotilieden juttu: Onko sinulla huono kasvomuisti? Kyseessä voikin olla kasvosokeus – Psykologi neuvoo, miten asian voi testata
