Kauneusalan yrittäjä Juri Silvennoinen, 51, oppi käyttämään rahaa jo nuorena aloitettuaan mallintyöt 16-vuotiaana.
– Töitä alkoi sadella, ja lukioiässä minulla oli täysi vauhti päällä. Moniin ikätovereihin verrattuna tienasin aika nuorena sen verran, että olisin melkein pärjännyt omillani. Joku voisi sanoa, että se oli siihen aikaan helppoa rahaa, mutta ei se sitä ollut.
Nuorena tienaamaan ryhtynyt Juri joutui opettelemaan rahankäyttämistä kantapään kautta.
– Kulutin todella huolettomasti. Joskus tili oli tyhjä melkein saman tien, kun palkka oli tullut. Rahat olisi varmasti voinut käyttää fiksummin, mutta harvemmin kaduin rahankäyttöäni jälkikäteen.
Lapsuudenkodin oppina tuli oivallus, että pienemmälläkin pärjää. Sen ansiosta Juri ei ole elänyt yli varojensa.
– Minulla on ollut sen verran tolkkua, etten ole elänyt velaksi. Jos minulla ei ole varaa johonkin, en osta sitä. Rahan hankkiminen ei ole ollut elämäni tarkoitus.
Raha ei ole aiheuttanut riitoja Jurin parisuhteessa: se maksaa, kumpi on ensimmäisenä kassajonossa.
– Oma kulutuskäyttäytymiseni on vähän ristiriidassa sen kanssa, että juonnan kauppakeskusten tarjouskampanjoita. En kiertele alennusmyynneissä juuri koskaan. Toki jos kahvipaketti maksaa euron, voin lähteä ostoksille pitkänkin matkan päähän.
”Yrittäjänä on koko ajan vähän varpaillaan”
Säästämään Juri Silvennoinen opetteli oivallettuaan, ettei pysty muuten toteuttamaan haaveitaan. Yksi unelmista oli oma kesäpaikka maalla.
– Ymmärsin, että jos en pistä rahaa sukanvarteen, toivomani asiat eivät tipahda taivaaltakaan. Haaveilimme pitkään vapaa-ajanpaikasta ja muutama vuosi sitten toteutimme haaveen.
Säästöjä olisi vuosien varrella voinut kertynyt enemmänkin.
– Toisaalta on ihanaa nauttia elämästä, jos siihen on mahdollisuus.
Juri on pyörittänyt parinkymmenen vuoden ajan meikkaajia ja kampaajia välittävää toimistoaan. Yrittäjänä hän on tottunut siihen, ettei palkka ole tilillä kuun viimeisenä päivänä. Tulot muovautuvat sen mukaan, mitä milloinkin tekee.
– Yrittäjänä on koko ajan vähän varpaillaan. Olen oppinut siihen, että pyrin olemaan talousasioissa aina askeleen edellä. Joskus laskuja ei ole saanut maksettua ajallaan, jos ei ole ollut tarpeeksi töitä.
Juri toivoo, että olisi nuorempana perehtynyt eläkeasioihin suunnitelmallisemmin.
– Havahduin yrittäjän eläkekiemuroihin melkein keski-iässä, enkä voi syyttää siitä muuta kuin omaa tietämättömyyttäni ja holtittomuuttani.
Lue myös: Riihikuivaa rahaa vai mielenrauhaa – Miten nainen voi vaurastua?
”Voi olla, että olen sokeutunut kuluttamiselleni”
Juri käyttää rahaa hyvinvoinnistaan huolehtimiseen.
– Se, mihin kulutan rahaa, voi tuntua monista hölmöltä ja turhamaiselta. Haluan edelleen satsata ulkonäkööni, kuten olen tehnyt nuoresta asti. Suhteeni rahaan on mielestäni käytännöllinen, mutta voi olla, että olen sokeutunut kuluttamiselleni. Itsestä huolehtimiseen ja kosmetiikkaan tulee ehkä tuhlattua liikaa, mutta toistaiseksi en ole onnistunut siitä karsimaan.
Suurin sijoitus, jonka Juri on ulkonäköään varten tehnyt, oli hiustensiirto.
– Päädyin operaatioon, koska päälakeni kaljuuntui. Hiustensiirto oli iso satsaus ulkonäkööni ja maksoi paljon. Monen mielestä se oli varmasti turhamainen ja tyhmä juttu, mutta tein siihen aikaan vielä paljon mallintöitä. Operaatio maksoi itsensä nopeasti takaisin niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
Vaikka Juri kuluttaa huolettomasti itsensä hemmotteluun, hän saattaa nuukailla pikkuasioissa.
– Minua ärsyttää, ettei raitiovaunulle ole omaa, edullisempaa lippua, kuten aiemmin. En raaski ostaa kalliimpia luomuvihanneksia, vaikka kulutan ruokaan varmasti keskivertoa enemmän.
Lue myös Kotiliesi.fi: Kirjailija Tiina Piilola elää alle tonnin tuloilla – näin hän pärjää: ”Olen ollut huoleton eläjä”
Kahden hengen talouden ruokaostokset maksavat arkena noin 30 euroa päivässä ja viikonloppuisin satasen.
– Vähemmälläkin pärjäisi. Käytän paljon rahaa ulkona syömiseen, vaikka rakastan ruoanlaittoa. Olen tullut kriittiseksi. Käyn mieluiten ravintoloissa, joissa tiedän saavani rahoilleni vastinetta.
Juri on kuullut hämmästelyä hienoista mökkikattauksistaan.
– Joidenkin mielestä on kummallista, että syömme mökillä hyvin ja katamme pöydän hienosti: miksi hemmottelemme itseämme mökkipahasessa? Jos mökillä tekee mieli hummeria, ostamme sitä. Se ei ole pröystäilyä, vaan nautinnonhalua.
Pihistän matkanteossa. Taksilla ajaminen on jäänyt, eikä ulkomaanreissuihin tule kulutettua samalla tavoin kuin ennen. Oma mökki vetää enemmän puoleensa kuin satunnaiset ulkomaanmatkat.
© iStock
Suurin haaveeni on kasvihuone. Siitä ei tonnilla selviä, sillä minulla on tietyt kriteerit. Kasvattaisin siellä kaikkea, mitä kasvatan nyt avomaalla. Pärjäisin ilmankin, mutta eiköhän se jonain päivänä pihalla törrötä.
© Juri Silvennoisen kotialbumi
Paras ostokseni on Pirkanmaalla sijaitseva vapaa-ajanpaikkamme. Se on onnistunut loppuelämän sijoitus.
Viimeisin ostokseni olivat Museokortit itselleni ja kumppanilleni.