Kipu kroonistuu herkemmin, jos sen kanssa jää yksin – näin aivojen tulkintaan kivusta voi vaikuttaa itse

1. Mitä krooninen kipu on?

Kipu jaotellaan sen keston mukaan akuutiksi tai krooniseksi. Akuutti kipu on äkillistä, lyhytaikaista kipua. Krooninen kipu on kestänyt vähintään kolmesta kuuteen kuukautta eli pidempään kuin kudoksen vaurion paraneminen kestää.

Äkillinen kipu on varoitusmerkki, joka suojaa ihmistä lisävaurioilta: Kun ihminen nyrjäyttää nilkkansa, kipu estää varaamasta jalalle painoa. Jos käsi hipaisee kynttilänliekkiä, kipu ohjaa automaattisesti vetämään käden kauemmas.

Kun kipu pitkittyy, siltä häviää akuutin kivun hyödyllinen varoitustehtävä. Kivusta tulee eräänlainen palohälytin, joka soi tavallista pienemmästä tai vaikka palo olisi sammutettu aikoja sitten.

2. Miten kiputuntemus syntyy?

Kipu syntyy aivoissa. Kun esimerkiksi kompastumme ja lyömme polvemme lattiaan, polven alueella olevat kipuärsykkeisiin erikoistuneet reseptorit aktivoituvat ja alkavat lähettää aivoihin viestejä. Reseptoreita ja vastaavalla tavalla toimivaa kipuhermoitettua aluetta on lähes kaikkialla kehossa.

Viesti meneillään olevasta tilanteesta kulkeutuu aivoihin hermosolujen muodostamia nousevia hermoratoja pitkin. Hermoratoja paitsi tulee aivoihin, myös lähtee pois niistä, kohti selkäydintä. Nämä laskevat hermoradat voimistavat tai vaimentavat kipuviestejä.

Aivot käsittelevät saamaansa tietoa ja päättelevät siitä sekä aiemmista kokemuksistaan, missä ja kuinka voimakasta kipu on.

3. Miksi kipu kannattaa hoitaa ajoissa?

Akuutti kipu voi muuttua krooniseksi, ellei sitä hoida. Kun kipu pitkittyy, keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka alkavat ylläpitää kipua.

Emme voi tietää ennakkoon, mikä kipu kroonistuu ja mikä ei. Kipu jää kuitenkin herkemmin päälle, jos se on hyvin voimakasta tai sitä on kehossa jo ennestään esimerkiksi olemassa olevan sairauden vuoksi.

Osa ihmisistä on muita herkempiä kivulle, ja heillä kipu vaikuttaa toimintakykyyn tavallista pienemmästä. Sairaudet ja tapaturmat, kuten välilevyn pullistuma, voivat vaurioittaa kipuviestiä kuljettavia hermoratoja. Kivunsäätelyjärjestelmässä voi myös olla häiriö, joka vaikuttaa aivojen tapaan tulkita kipua välittäviä viestejä. Syytä häiriöön ei tiedetä.

Kipu kroonistuu herkemmin, jos sen kanssa jää yksin. Kun esimerkiksi hammaslääkäri­pelkoista potilasta kohdellaan vastaanotolla ymmärtäväisesti ja kipua lievitetään riittävästi, seuraava käynti on yleensä helpompi.

Lue myös: ”Kipu on kamalaa, mutta kivulla mässäily ei helpota oloa mitenkään”– kolme naista kertoo, miten jatkuva kipu on muuttanut heidän elämäänsä

4. Mikä tekee kivusta voimakasta?

Kipu on yksilöllinen kokemus, jonka syntyä ja voimakkuutta kivunhoidon ammattilaiset kuvaavat niin sanotulla biopsykososiaalisella mallilla. Se kuvastaa sitä, että kipukokemus ei synny vain aivoihin hermoratojen perusteella välittyvän tiedon perusteella. Siihen vaikuttavat myös psykologiset ja sosiaaliset tekijät, kuten mieliala, selviytymiskeinot, stressitekijät, aiemmat kokemukset kivusta sekä muiden ihmisten suhtautuminen tilanteeseen.

Kipu voimistuu, jos joutuu peittämään kipunsa ja tekemään asioita yli omien voimavarojen, muiden ihmisten reaktioiden pelossa. Kun elämässä menee muuten hyvin, kipu kiusaa vähemmän.

5. Millä tavalla krooninen kipu muuttaa ihmistä?

Akuutin kivun tehtävä on varoittaa, ja siksi siihen liittyy ahdistusta ja pelkoa. Kun kipu pitkittyy, mukaan tulee toivottomuutta, surua, pettymystä ja katkeruutta ja kipu muuttuu kärsimykseksi.

Kipu ja siihen liittyvät tunteet vievät voimat, ja ne lehahtavat herkästi muille elämänalueille. Kipu saa monesti seurakseen uniongelmia, masentuneisuutta ja ihmissuhdeongelmia.

6. Voiko aivojen tulkintaan kivusta vaikuttaa itse?

Aivoja kiinnostavat juuri sillä hetkellä tähdelliset asiat. Huomion suuntaaminen yhtä aikaa moneen asiaan on niille vaikeaa. Kipu jää taka-alalle, kun aivoille tarjoaa jotain kiinnostavampaa. Esimerkiksi halu leikkiä lastenlasten kanssa tai tavata ystäviä voivat vallata aivoista tilaa kivun kokemiselta.

Kivun tuntemus voimistuu, kun kipu koetaan uhkana. Mitä useammin ajattelee, että elämä on kivun vuoksi pilalla, sitä enemmän kipu kiusaa. Näin tapahtuu siksi, että käytetyt yhteydet hermoverkkojen välillä vahvistuvat. Myös toive täydestä kivuttomuudesta ylläpitää kipua, sillä se johtaa itsetarkkailuun.

Lue myös Kotiliesi.fi: Vaiettu vaiva aiheuttaa Riikalle, 40, kipua sukuelinten alueelle – jopa housujen käyttäminen tai istuminen voi tuntua sietämättömältä

7. Miten kroonisen kivun kanssa pärjää?

Elämä kroonisen kivun kanssa on tasapainon etsimistä. Hyvinä päivinä voi käydä ystävän kanssa kävelyllä ja kahvilla, mutta huonoina päivinä yhteys voi jäädä puhelimen päähän. Näinäkin päivinä kipuun voi vaikuttaa.

Itselle voi sanoa, että elämä on tällä hetkellä tällaista ja kipu kulkee mukana. Mitä enemmän tätä ajatusta vastaan taistelee, sitä tiukemman otteen kipu itsestä ottaa. Taistelu voi näkyä siten, että tekee kivusta huolimatta asioita väsymiseen asti – ja kipeytyy entistä enemmän. Yhteys kivun hoidon ammattilaiseen auttaa käsittelemään kipuun ja toimintakyvyn rajoitteisiin liittyvää surua.

Oman kehon ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on vastalääkettä kivulle. Se ei poista kipua, mutta kipu ei poistu silläkään, että sen vuoksi jää yksin neljän seinän sisään.

8. Ovatko aivoissa tapahtuvat muutokset pysyviä?

Aivojen plastisuus eli kyky muovata itseään toimintamme perusteella säilyy läpi eliniän. Tarpeelliseksi koetut yhteydet hermoverkkojen välillä vahvistuvat ja turhat karsiutuvat. Uusien yhteyksien muodostuminen vaatii toistoa ja harjoittelua.

Jokainen tilanne, jossa oman elämän sisältö on merkityksellisempää kuin kivun uhka, tuottaa aivoissa hyviä muutoksia. Kipua ylläpitävät muutokset kivunsäätelyjärjestelmässä korjaantuvat, kun uskaltautuu tekemään asioita kivusta huolimatta: aloittaa vaikka uuden harrastuksen, lähtee reissuun ja jaksaa tavata ystäviä.

Asiantuntijana työterveyspsykologi, kipupsykologi Anu Ylijoki, Mehiläinen