Ruoan hinta on noussut viime vuosien aikana selkeästi. Yksittäisten elintarvikkeiden hinta on voinut nousta jopa usealla kymmenellä prosentilla. Hintojen nousun ja yleisesti kiristyneen taloustilanteen vuoksi suomalaiset ovat alkaneet tarkastella entistä tarkemmin, mitä ostoskoreihinsa laittavat.
Kulutustutkija Terhi-Anna Wilskan mukaan ihmiset tapaavat pihistellä ensimmäiseksi ruokaostoksissaan, kun taloudellisesti menee huonosti. Wilskan mukaan hintojen nousu johtaa tyypillisesti siihen, että kuluttajat alkavat suosia kauppojen omien merkkien edullisempia tuotteita sekä ylipäätään edullisempia ruokakauppoja.
”Lisäksi tingitään kalliimmista ruoka-aineista, kuten kalasta ja lihatiskin tuotteista. Tilalle ostetaan yksinkertaisempia ruokia ja eineksiä.”
Wilskan mukaan myös hedelmät ja vihannekset jäävät tiukassa taloustilanteessa kaupan hyllylle. Sen sijaan yhden tuoteryhmän kulutus nostaa päätään laskusuhdanteiden aikana.
”Herkkujen ostaminen lisääntyy. Ihmiset kuluttavat aiempaa enemmän karkkeihin, sipseihin, pikaruokaan ja limsoihin.”
Wilskan mukaan herkkujen kulutuksen kasvu käy järkeen. Ihmiset hakevat sokerista ja rasvaisista ruoista mielihyvää ja lohtua, kun ei ole varaa lähteä kaupungille hurvittelemaan. Hän näkee siinä myös ristiriitaisia piirteitä.
”Ihmiset tilaavat kotiin ruokaa Woltilla, vaikka se ei ole mitenkään taloudellista. On tavallaan ristiriitaista, että tingitään kaupassa terveellisen ruoan ostamisessa, mutta sitten tilataan kotiin mättöruokaa.”
Wilskan mukaan terveellisten ruoka-aineiden ostaminen on mahdollista, vaikka taloustilanne olisikin tiukka. Etenkin syksyisin kotimaisia juureksia, salaatteja ja omenoita saa edullisesti. Metsään menemällä voi saada pakastimen täyteen marjoja koko talven ajaksi.
”Ei meidän tarvitse odottaa, että thaimaalaiset poimijat tekevät sen puolestamme.”
Wilska ei halua kuitenkaan antaa ylhäältä päin neuvoja, kuinka muiden tulisi tiukassa taloustilanteessa toimia. Hän muistuttaa, että terveellisen ruoan valmistaminen vaatii taitoa, jaksamista ja aikaa. Rahahuolien kanssa kamppailevalla ihmisellä on tutkitusti vähemmän energiaa.
”Silloin voi olla vaikeaa olla aloitekykyinen ja reipas.”
Annan lukijat kertovat, mistä ruoka-aineista ovat säästäneet:
Monista tuotteista on tullut luksusta
Ulla Ruotsalainen kokee, että kotimaisuuden lisäksi hän on joutunut luopumaan välillä myös ruoan mausta ja laadusta. ”Harmi, että perusasioista, kuten ruoasta, tulee ajoittain haaste”, Ulla kertoo.
© Ulla Ruotsalaisen kotialbumi
Kuopiolainen Ulla Ruotsalainen, 46, kertoo, että ruoan hinnan nousu on tuntunut selvästi yksin asuvan kukkarossa. Hän kertoo aina seuranneensa ruokien kilohintoja tarkasti, mutta viime aikoina hintoihin on joutunut kiinnittämään erityistä huomiota.
Ulla kertoo, ettei varsinaisesti ole joutunut luopumaan minkään ruoka-aineen ostamisesta. Tiettyjä tuotteita, kuten leikkeleitä, juustoja, siemeniä, pähkinöitä ja mysliä hän ei kuitenkaan pysty ostamaan yhtä usein kuin aiemmin. Myös leivän ostaminen on jäänyt vähäiseksi, sillä Ulla suosii vatsaystävällistä ja hiivatonta leipää, joka on nykyisin todella kallista.
”Näistä on tullut vähän kuin luksustuotteita. Jokainen kalliimpi ostos pitää perustella itselleen, ei voi vain ostaa ja nauttia.”
Yleisesti ottaen tuotteet ovat vaihtuneet halvempiin ja kotimaisuudesta on joutunut tinkimään. Ulla kokee, että ruoan hinnan nousu on vaikuttanut myös siihen, miten terveellisiä valintoja ruokaostoksilla pystyy tekemään.
”Jos alat vaikka kananfileestä tekemään salaattia, niin nopeasti tulee salaatille hintaa, kun ostat siihen avokadot, kasvikset ja öljyt. Salaatti voi olla jopa puolet kalliimpi kuin muutama vuosi sitten.”
Kun kahvin hinta kipusi korkealle, Ulla lopetti hetkellisesti sen juomisen. Tällä hetkellä kaapeista löytyy kuitenkin useampi paketti kahvia. Ne hän kertoo hamstranneensa tarjouksesta.
”Mutta jos tarjouksia ei ole jatkossa tulossa, kahvin juonnin lopettamista on vakavasti harkittava.”
Jotain hyvääkin hintojen tiukasta tarkkailusta on seurannut. Ulla kertoo hyödyntävänsä nykyään enemmän satokauden vihanneksia ja hedelmiä, joiden huokeat hinnat sopivat kukkarolle. Uunissa tulee tehtyä myös isompia annoksia pannulla paistettujen yksittäisannosten sijaan.
Herkkujen syönti on hänen mukaansa vähentynyt entisestään. Ainoastaan Ullan lempisuklaapatukan yli 30 sentin hinnan nousu harmittaa.
”Välillä sen voi ostaa reissuun, että minäpä tässä nyt oikein pröystäilen.”
Valmisleivät vaihtuivat itse leipomiseen
Marja Johansson kertoo ostavansa nykyään kalliimpia ruoka-aineita vain juhlapyhinä.
© Marja Johanssonin kotialbumi
Salolainen Marja Johansson, 39, kertoo ruoka-aineiden hintojen nousun näkyneen ennen kaikkea siinä, millä tavoin pystyy herkuttelemaan viikonloppuisin. Ennen hän tapasi miehensä kanssa ostaa viikonloppuisin esimerkiksi lohta, mätiä tai erilaisia juustoja.
”Jos 100 gramman juustopalanen maksaa yli kympin, ollaan jo kipurajoilla.”
Ranskalaiset tuhkajuustot ovat vaihtuneet nyt kotimaiseen homejuustoon. Kallistuneen mädin Marja on korvannut merilevävalmisteilla ja lohen savusilakoilla. Marja kertoo, että heillä on ollut tapana valmistaa viikonloppuisin sunnuntaipaistia, mutta siitä on nyt jouduttu luopumaan.
”Ainakaan mitään harmaasuolattua sianniskaa ei ole pystynyt enää ostamaan. Enemmän on tullut sitten tehtyä täytettyä lihamureketta.”
Marja kertoo tottuneensa jo lapsena siihen, että kaupasta voi ostaa mitä mieli tekee. Viime aikoina tilanne on muuttunut, ja hän joutunut laskemaan ostosten hintoja ennen kassalle menoa.
Säästöä on syntynyt siinä, että Marjan mies on alkanut valmisleipien ostamisen sijaan leipomaan itse leipänsä. He ovat panostaneet täysjyvä- ja kuitupitoisiin jauhoihin.
”Enää ei pysty ostamaan tuorepaistettuja leipiä päivittäin. Niidenkin hinnat kun ovat viidestä eurosta jopa kymmeneen euroon kappaleelta. Itse tekemällä säästämme varmaankin parikymmentä euroa viikossa.”
Edullinen porkkana on myös päihittänyt hinnallaan monta muuta kasvista Marjan ostoskorissa. Marja kertookin käyttävänsä porkkanaa monipuolisesti ruoanlaitossa. Välillä hän on lisännyt porkkanaa jopa pastakastikkeiden sekaan.
”Säästöä tulee siitä, kun suosii sadonkorjuukauden mukaisia tuotteita. Niissä hinta on aina halvempi.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Saana menetti luottotietonsa 19-vuotiaana yksinhuoltajana – näin hän selvisi veloista ja säästi 20 000 euroa
Herkut jäävät kaupan hyllylle
Sanna Välimäki on alkanut arvostamaan vanhoja perinneruokia hintojen nousun myötä.
© Sanna Välimäen kotialbumi
Porilaisen Sanna Välimäen, 44, perhe asuu syrjässä maaseudulla. Perheen käyttämä lähikauppa on nostanut viime vuosien aikana joidenkin tuotteiden hintoja jopa 30-50 prosentilla.
Hintojen nousun vuoksi raejuustot ja rahkat proteiininlähteinä ovat vaihtuneet kananmuniin.
”Kahden rahkapurkin hinnalla ostan jo ison kennollisen kananmunia.”
Sanna ei koe, että heidän perheensä olisi joutunut varsinaisesti luopumaan mistään ruoka-aineista, mutta lähtökohtaisesti kaikki on vaihtunut halvempaan.
”Lapsille ostan leivän päälle halvinta juustoa ja leikkeleet ovat vaihtuneet lauantaimakkaraan. Yleensä leivän päälle päätyy joko makkaraa tai juustoa, muttei molempia yhtä aikaa.”
Ruisleivät hän ostaa tarjouksesta. Sanna tinkii hedelmien ostamisesta, mutta kertoo ostavansa kotimaisia kasviksia satokauden mukaisesti. Salaatin virkaa toimittaa nykyään porkkanaraaste.
Ruoan hinnan nousu näkyy Sannan arjessa sillä tavoin, että ruokaa tulee mietittyä aiempaa enemmän ja sen tekemiseen kuluu enemmän aikaa. Hän valmistaa kerralla isompia annoksia, kuten uuniruokia ja keittoja.
Sannan perheessä metsästetään, joten lihaan ei kulu rahaa juuri lainkaan. Ympäri vuoden pakastimesta löytyy hirven-, kauriin- ja peuranlihaa. Perhe käy myös sienestämässä ja marjastamassa.
Muiden elintarvikkeiden hintojen nousu on johtanut siihen, että perheen syömä ruoka on aiempaa hiilihydraattipitoisempaa. Herkut jäävät kuitenkin yleensä kaupan hyllylle niiden korkean hinnan vuoksi.
”Herkkujen syöntiähän pitäisi muutenkin vähentää, mutta kyllä ne herkut on helppo jättää ostamatta, jos niiden loppusumma on 7 euron luokkaa.”
Yksi yllättävä ruoka-aine on löytänyt tiensä Sannan ostoskoriin.
”En ollut ennen kokeillut papuja, mutta nykyään käytän niitä esimerkiksi kanaruokien seassa.”
