Korkea verenpaine uhkaa munuaisia – näin pidät huolta elintärkeistä elimistäsi

Munuaisten hyvinvointi on elintärkeää. Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Paula Mantula Tampereen yliopistollisen sairaalan Munuaiskeskuksesta kertoo, millaiset elintavat pitävät munuaiset kunnossa – vajaatoiminnan riskitekijät kun ovat suomalaisilla valitettavan yleisiä.

Lue myös: Korkea verenpaine ei tunnu miltään, mutta voi tappaa – näin mittaat itse oman verenpaineesi

1. Mikä on munuaisten tehtävä?

Munuaiset säätelevät elimistön neste- ja suola- sekä happo-emästasapainoa. Ne poistavat elimistön aineenvaihdunnassa syntyviä kuona-aineita virtsan mukana. Ne tuottavat hormoneja: esimerkiksi reniinihormonia, joka on tärkeä verenpaineen säätelyssä, sekä erytropoietiini- eli EPO-hormonia, jota tarvitaan punasolujen tuottamiseen ja hemoglobiiniarvon ylläpitämiseen. Hemoglobiinin tehtävänä on kuljettaa veressä happea.

Terve ihminen voi pärjätä tarvittaessa yhdellä munuaisella. Kun elinsiirrossa luovuttajalta poistetaan toinen munuainen, jäljelle jäävä munuainen tehostaa toimintaansa. Ilman yhtäkään toimivaa munuaista ihminen pysyy hengissä korkeintaan pari viikkoa.

2. Mitä suomalaisten munuaisille kuuluu?

Arviolta joka kymmenes aikuinen sairastaa meillä munuaisten vajaatoimintaa, jossa niiden kyky hoitaa tehtäviään heikkenee. Moni sairastaa sitä tietämättään, sillä vajaatoiminta on pitkään oireeton. Oireet tulevat, kun vajaatoiminta on pitkällä. Ne ovat hyvin epämääräisiä, kuten väsymys, eikä niitä ole aina helppo yhdistää munuaisten vajaatoimintaan.

Munuaisten toiminta voi heikentyä ikääntyessä, ja korkea ikä on munuaisten vajaatoiminnan riskitekijä. Diabetes, verenpainetauti, muut sydän- tai verenkiertoelimistön sairaudet, tupakointi ja merkittävä ylipaino altistavat vajaatoiminnalle. Nämä riskitekijät ovat suomalaisilla hyvin yleisiä, ja niitä on aiempaa nuoremmilla.

Lue myös: Elsa Vilen säästää nyt 800 euroa vuodessa – ”Tuntuu käsittämättömältä, että minulla on ollut niin pakottava tarve polttaa”

3. Miten munuaisia voi suojella?

Munuaisia suojellaan samoilla elintavoilla, joilla ehkäistään tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja. Tämä tarkoittaa terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa. Riittävästä unesta huolehtiminen on tärkeää, vaikka se ei vaikuta suoraan munuaisiin. Levänneenä jaksaa liikkua ja katsoa, mitä ja miten syö.

Pitkään koholla oleva verenpaine vahingoittaa munuaisia. Toisaalta munuaistauteihin liittyy usein verenpaineen nousu. Omaa verenpainetta kannattaa seurata säännöllisesti ja hakeutua lääkäriin, jos se on toistuvasti koholla. Terveellä ihmisellä normaali kotona mitattu verenpaine on alle 130/80. Tavoitearvon on hyvä olla matalampi, jos itsellä on muita munuaistaudin riskejä.

Jos lääkäri on määrännyt verenpaineen hoitoon lääkkeitä, niitä tulee käyttää säännöllisesti.

Säännöllinen liikunta laskee verenpainetta ja helpottaa painonhallintaa.

4. Millainen ruokavalio tukee munuaisterveyttä?

Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla ja kuitujen lisääminen ruokavalioon suojaavat verisuonia ja munuaisia. Maitotuotteet kannattaa valita rasvattomina tai vähärasvaisina ja korvata esimerkiksi ruokakermat kaurakermalla. Jos syö lihaa, kannattaa suosia luonnostaan vähärasvaista siipikarjan lihaa.

Pehmeää rasvaa saa esimerkiksi kasvi­öljyistä, pehmeistä rasiamargariineista, pullomargariineista, rasvaisista kaloista ja pähkinöistä. Kuituja saa täysjyväviljasta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista.

Lue myös: Kasvipohjainen leipärasvakin voi olla sydämelle haitaksi – näin valitset terveellisen margariinin

5. Mitä ruoka-aineita kannattaa syödä säästellen?

Suola kuormittaa munuaisia: se kerää elimistöön nestettä ja kohottaa verenpainetta. Saamme valtaosan suolasta elintarvikkeisiin lisättynä suolana. Sitä löytyy erityisesti leivistä, leivänpäällisistä, valmisruoista ja suola-alkuisista elintarvikkeista, kuten suolapähkinöistä ja suolakurkuista. Moni ruoan­laitossa käytettävä aine sisältää yllättävän paljon suolaa – esimerkiksi maustekastikkeet, liemikuutiot ja ketsuppi.

Makuaisti tottuu vähäsuolaiseen ruokaan muutamassa viikossa. Ruokaan saa makua yrteillä ja kirpeällä ja happamalla sitruunalla sekä viinietikalla.

Osalla ihmisistä lakritsin ja salmiakin sisältämä lakritsihappo eli glykyrritsiini kohottaa verenpainetta. Sitä sisältävät mustat makeiset kannattaa unohtaa kokonaan, jos sairastaa verenpainetautia.

6. Kärsiikö munuaisten hyvinvointi liiasta proteiinin syömisestä?

Munuaisten vajaatoiminnassa niiden kyky poistaa proteiiniaineenvaihdunnassa syntyvää kuona-ainetta heikkenee, jolloin proteiinin saantia voidaan joutua rajoittamaan. Kun tavoitteena on ehkäistä munuaissairauksia, kannattaa noudattaa yleistä proteiinin saantisuositusta, joka on vuorokaudessa reilu gramma ihannepainokiloa kohden.

Terve ihminen ei voi saada ruoasta liikaa proteiinia. Proteiinijauheista ja ravintolisinä myytävistä proteiinilisistä voi olla munuaisille haittaa, jos niitä käyttää pitkään.

Lue myös: Treenaaja ei yleensä tarvitse proteiinilisää – tällainen ruokavalio takaa palautumisen ja tulokset

7. Miksi on tärkeä juoda riittävästi vettä?

Nestehukka heikentää munuais­ten verenkiertoa ja toimintaa ja voi jopa johtaa äkilliseen mu­nuaisvaurioon. Jatkuvalla runsaalla veden nauttimisella ei silti voi suojata munuai­sia. Jos virtsa on tumman keltaista, kannattaa juoda enemmän vettä. Jos se on väritöntä, vettä juodaan vähemmän.

Helteellä, flunssassa, vatsataudissa, hikiliikunnassa ja saunassa kannattaa huolehtia riittävästä juomisesta. Krapula on riski munuaisille, sillä se kuivattaa elimistöä.

8. Kärsiikö munuaisten hyvinvointi tulehduskipulääkkeiden käytöstä?

Tulehduskipulääkkeet heikentävät munuaisten toimintaa. Jo yksi lääkekuuri voi sopivassa tilanteessa aiheuttaa akuutin munuaisvaurion. Se korjaantuu useimmiten itsestään, kun tulehduskipulääkkeiden käyttö loppuu. Toistuvasta akuutista munuais­vauriosta voi kehittyä myöhemmin pysyvä vaurio.

Tulehduskipulääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön, eikä pakkauksessa mainittua annosta pidä ylittää. Kuumetta kannattaa alentaa parasetamolilla. Kuumeen aiheuttama nestehukka ja tulehduskipulääke ovat munuaisille vaarallinen yhdistelmä.

Lue myös Kotiliesi.fi: Kun Minnalla todettiin vaikea munuaisten vajaatoiminta, ystävä Henna luovutti hänelle toisen munuaisensa: ”Itkimme molemmat, sillä helpotus oli niin suuri”

9. Miten omaa munuaisterveyttä voi seurata?

Munuaisten terveys selviää verikokeesta ja virtsanäytteestä. Niitä kannattaa alkaa seurata kahden kolmen vuoden välein 40–50-vuo­tiaana. Jos sairastaa diabetesta, munuais­arvoa seurataan vuosittain.

Munuaisarvot kuuluvat yleisiin verikokeisiin, joita otetaan, kun herää epäily lähes mistä tahansa sairaudesta. Verikoe ei ainoana paljasta munuaisten vajaatoimintaa. Lisäksi tulee tutkia virtsanäytteestä, onko siinä valkuaista.