Muovipullot, crocs-tyyppiset jalkineet, sampoot ja ihovoiteet ovat asioita, joiden käyttö on nykyihmiselle arkistakin arkisempaa. Niiden käytölle on kuitenkin yhteistä riski altistua hormonihäiritsijöille nimeltä ftalaatit. Ne ovat kemiallisia aineita, joita käytetään pehmentiminä muovien, erityisesti PVC-muovin, valmistuksessa.
Lisäksi ftalaatteja käytetään esimerkiksi leluissa, elintarvikekontaktimateriaaleissa, kosmetiikassa, pakkauksissa ja lääketieteellisissä laitteissa. EU:n alueella riski ftalaateille altistumiselle on pienempi, sillä EU on kieltänyt useiden ftalaattien käytön pikkulasten leluissa ja kosmetiikassa.
Altistuminen haitallisinta sikiökaudella ja murrosiässä
Kosmetiikassa ftalaatit tekevät ihovoiteista helpommin levittyviä. Niitä käytetään myös hajuvesissä tuoksun voimistajina. Ftalaatteja voi löytyä myös muun muassa hiuslakoista, kynsilakoista ja deodoranteista.
Altistumme ftalaateille eniten elintarvikkeiden kautta eli syöden ja juoden, mutta kosmetiikan sisältämät ftalaatit ovat toinen merkittävä altistustekijä. Tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että runsas ihonhoitotuotteiden käyttö on yhteydessä ftalaattien tavallista runsaampaan pitoisuuteen lasten virtsassa.
Tulos on sikäli huolestuttava, että ftalaateille altistuminen voi olla erityisen haitallista juuri lapsuudessa ja murrosiässä, kertoo Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari. Suurimmat riskit liittyvät sikiökaudella tapahtuvaan altistukseen:
”Sikiönkehityksen aikana elimet rakentuvat ja ohjelmoidaan koko tuleva terveys. Tällöin voi tapahtua palautumattomia muutoksia, jotka johtavat kehityshäiriöihin.”
Vasta osaa ftalaateista on tutkittu
Osa ftalaattien aiheuttamista haitoista voi syntyä jo ennen kuin raskaus on saanut alkunsakaan, hän muistuttaa.
”Isän kautta välittyvät haitat voivat syntyä miehen siittiönkehityksen aikana, jolloin ne siirtyvät siittiön mukana hedelmöittyneeseen munasoluun ja alkioon.”
Murrosiässä ftalaattien välttäminen on Topparin mukaan viisasta siksi, että pojilla käynnistyy tuolloin siittiöntuotanto ja tytöillä munarakkuloiden toiminta aktivoituu. Liiallinen ftalaattialtistus voi muodostaa riskin kummallekin. Aikuisilla miehillä ftalaattien on havaittu estävän testosteronituotantoa.
Ftalaatit ja niiden haittavaikutusten tutkiminen on valtava savotta. Vasta osaa ftalaattityypeistä on tutkittu, eikä suuren osan turvallisuudesta ole vielä minkäänlaista tietoa. Teollisuus on myös alkanut korvata haitallisiksi tiedettyjä ftalaatteja muilla muovinpehmentimillä, joita ei välttämättä ole vielä juurikaan tutkittu.
Myös hormonaalisten haittavaikutusten tutkiminen on hankalaa, sillä haittavaikutukset eivät välttämättä ole lineaarisia, Toppari kertoo. Toisin sanoen vaikutus ei lisäänny, vaikka määrät lisääntyisivät.
”Tutkimuksissa on huomattu, että hyvin pienellä ftalaattimäärällä voi tulla haittavaikutus, mutta vähän isommalla ei tulekaan. Ja sitten huomattavasti suuremmalla vaikutus taas nähdään.”
Pään iho on ohutta, ja sen kautta ftalaatit pääsevät imeytymään. ”Lapset eivät tarvitse sampoopesua”, sanoo asiantuntija.
© iStock
Ftalaatit – kuinka välttää altistusta?
Ravinnon mukana tulevan ftalaattialtistuksen välttäminen voi Topparin mukaan olla visainen tehtävä. Ftalaatti on kemialliselta liitokseltaan varsin löysä, mikä tarkoittaa, että se ajan myötä liukenee muovipakkauksen sisältämään elintarvikkeeseen.
Jos muovipullo ei puristettaessa enää palaudu entiseen muotoonsa vaan jopa rapsahtaa rikki, tarkoittaa se sitä, että muovinpehmenninftalaatit ovat irronneet nesteeseen. Erityisen herkästi ftalaatti liukenee rasvapitoisiin elintarvikkeisiin. Esimerkiksi pieniin annospakkauksiin pakatut margariini- ja voinapit ovat todennäköisiä ftalaatin lähteitä.
Kosmetiikassa välttäminen on yhtä visaista, sillä mahdollisia altistuslähteitä on lukuisia. Hieman auttaa se, että EU:n nykylainsäädäntö kieltää monta haitalliseksi tutkittua tai epäiltyä ftalaattityyppiä kosmetiikan valmistuksessa. Esimerkiksi dibutyyliftalaatti (DBP) ja dietyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ovat EU:n alueella kiellettyjä ftalaatteja.
EU:ssa valmistettavassa ja myytävässä kosmetiikassa saa haitallisiksi todetuista tai epäillyistä ftalaateista käyttää ainoastaan dietyyliftalaattia. Sitä voidaan käyttää alkoholin denaturointiaineena. Dietyyliftalaattia voi olla tuotteissa, joiden INCI-luettelossa mainitaan ALCOHOL DENAT.
EU:n ulkopuolella valmistetuissa ja esimerkiksi verkkokaupan kautta ostetuissa tuotteissa ftalaattien käyttöä ei ole samalla tavalla säädelty kuin EU:ssa. Toppari huomauttaakin, että suomalaislapsilla ei ole vastaavissa tutkimuksissa löydetty yhtä suuria ftalaattipitoisuuksia virtsasta kuin amerikkalaistutkimuksessa. Se kertoo hänen mukaansa osaltaan siitä, että EU:n säätely toimii ja suomalaislasten altistuminen kosmetiikan kautta on vähäisempää.
”Turvallisinta olisi välttää kosmetiikan käyttöä niin paljon kuin mahdollista. Tärkeää on tiedostaa, että tiedämme ftalaattien haitoista vielä huonosti. Välttäminen on varovaisuusperiaatteen noudattamista ”, Toppari sanoo.
Lue myös Kotiliesi.fi: Hyvästit teflonpannuille? EU pyrkii kieltämään rasvaa ja likaa hylkivät ”ikuisuuskemikaalit” – näin pannuvalmistajat vastaavat
Asiantuntija: ”Liiallinen kosmetiikan käyttö ei suositeltavaa”
Erityisen hyödyllistä varovaisuusperiaatteen noudattaminen on hänen mukaansa odottaville äideille. Toppari vertaa tilannetta alkoholiin, jonka käytön varmasti tiedämme haitalliseksi sikiölle, eikä turvallista alarajaa käytölle ole.
”Kosmetiikan ftalaattien haitoista emme tiedä yhtä varmasti kuin alkoholin haitoista, mutta samanlainen varovaisuus kuin alkoholin suhteen on raskaana oleville viisasta.”
Liiallista kosmetiikan käyttöä Toppari ei muillekaan suosittele. Hän pitää tarpeettomana esimerkiksi hiusten hoitoaineen käyttöä. Lapsille hän ei suosittele hoitoaineen lisäksi niin sampoota kuin suihkusaippuaakaan.
”Päänahan iho on ohutta, ja sen kautta osa sampoon ja hoitoaineen ftalaateista kyllä imeytyy. Pikkulasten hiuksille riittää vesipesu aina murrosikään asti, jolloin vasta hiukset alkavat rasvoittua.”
Onko ftalaatiton luonnonkosmetiikka turvallisempaa?
Luonnonkosmetiikassa ftalaatteja ei käytetä, mutta Toppari ei varauksetta suosittele niitäkään.
”En pitäisi luonnonkosmetiikkaa sen turvallisempana kuin synteettistäkään. Kaikki mikä on luonnosta peräisin, ei välttämättä ole myrkytöntä ja turvallista”, hän kommentoi.
Kosmetiikkahyllyllä pomminvarmoja keinoja haitallisten ftalaattien välttämiseksi ei Topparin mukaan ole tarjolla. Kemialliset nimet tuotteiden ainesosa- ja INCI -listoissa voivat olla maallikolle käsittämättömiä. Pakkausten QR-koodien avulla voi tarkistaa, sisältääkö tuote haitallisiksi tiedettyjä tai epäiltyjä ftalaatteja.
Huomattavasti varmempi keino ftalaattien välttelyyn voikin olla jättää tuote ostamatta.
”Kosmetiikan käytössä tulisi pyrkiä minimiin sitä punniten, mikä itselle on välttämättömintä, ja käyttää tuotteita riskejä ja hyötyjä punniten”, Toppari summaa.
