Uusimman Kotilieden haastattelussa tuore Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, 56, kertoo pohtineensa pitkään paikan hakemista. Ennen museonjohtajan virkaa Bonsdorff työskenteli Ateneumin taidemuseon intendenttinä.
”Hain, koska huomasin haluavani vaikuttaa asioihin laajemmin: vastata kokonaisohjelmistosta ja rekrytoida taloon uutta sukupolvea, joka tulee tekemään uusia avauksia”, Bonsdorff kertoo.
Yksi Anna-Marian missioista museonjohtajana onkin tehdä näkyväksi usein vuosia kestävää tutkimustyötä, joka on näyttelyiden taustalla.
”Meillä on huippuunsa viritetty koneisto, joka tätä työtä tekee. Aika usein ihmiset kysyvät, voisivatko he kuulla näyttelyn synnystä, ja olen pitänyt siitä esitelmiä”, Bonsdorff toteaa.
Varttuminen 1970- ja -80-lukujen Lahdessa teki Anna-Mariasta itsevarman ihmisen, joka on aina tullut toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.
”Kun me ’kasarilapset’ vietimme aikaa torilla, kaikki olivat samaa porukkaa. Ei kyselty, mistä kukin oli”, Bonsdorff kertoo Kotilieden haastattelussa.
Tuon aikaista omaa tyyliään Anna-Maria luonnehti uusromanttiseksi, mikä tarkoitti, että ”tukka ja korvakorut eivät koskaan voineet olla liian suuret”. Anna-Maria teki siivosi sairaalassa, oli lähettinä laboratoriossa ja myi opiskeluaikoina hampurilaisia Carrollsissa.
Ihan keskivertoa Anna-Marian oma perhe ei kuitenkaan Lahden ympyröissä ollut. Isä Kristian von Bonsdorff johti kaupungissa Helsingin Osakepankkia, äiti Paulalla oli kemikalionsa, isoisä oli kaupunginsairaalan ylilääkäri ja isoisoäiti taidemaalari Anna Bremer-von Bonsdorff. Anna-Maria saikin kuulla tuntemattomilta ihmisiltä kommentteja sukunimestään.
”Von Bonsdorff -nimisille Lahti ei ollut kauhean kiva paikka asua. Kun menimme isoäidin kanssa kauppaan, emme uskaltaneet puhua ruotsia, koska silloin olisi saanut huonoa palvelua. Yleensä kommentti oli, että oletteko te jotain ulkomaalaisia vai”, Bonsdorff kertoo Kotiliedessä.
Kun Anna-Maria ja puolisonsa, lahtelaislähtöinen muusikko Olli Kykkänen saivat aikanaan lapsia, oli selvää että heidän sukunimekseen tuli Kykkänen.
Silti Anna-Maria on lahtelaisuudestaan ylpeä.
”Lahtelaisuuteen liittyy sellaista puolikreisiä ajattelua, ja sillä olen pärjännyt elämässä hyvin. Minulla on yhä T-paita, jossa lukee Lahest tai jotai”, Bonsdorff toteaa.
Lue Anna-Maria Bonsdorffin koko haastattelu Kotilieden verkosta tai Kotiliesi-lehdestä 7/2024.
