Moni on joskus kokenut tilanteen, jossa elämään on hiipinyt kuormittava ystävä. Erilaiset tunnuspiirteet kielivät siitä, että ystävyyssuhde kaipaisi muutoksia voidakseen toimia. Tässä muutama esimerkki:
1. Ystävä soittelee koko ajan
Pitkät puhelut voivat olla ihania hetkiä jakaa elämää ystävän kanssa, mutta kukaan ei jaksa jatkuvasti päivystää puhelin kädessä. Jos ystävä soittelee päivittäin, saattaa houkuttaakin jättää vastaamatta – varsinkin jos soittajan asia on tasoa, ostaako kaupasta laktoositonta vai hylamaitoa.
Samaa voi ilmetä myös viestitulvana, jos odotus on selvästi se, että niihin pitäisi vastata heti.
– Jos toinen haluaa vain tylsänä hetkenä höpötellä eikä edes kysy, ”onko nyt hyvä hetki”, kannattaa miettiä, mihin haluaa oman aikansa kuluttaa. Omien rajojensa kunnioittaminen on tärkeää, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo muistuttaa.
Voi myös olla niin, että kuormittava ystävä ottaa yhteyttä vain kaivatessaan apua eikä ole vastavuoroisesti tukena, kun itsellä elämä potkii päähän.
– Ystävällä ei välttämättä ole kiinnostusta sinun elämääsi kohtaan tai hän ei halua soitella yhteisen ilon äärellä, vaan ainoastaan tarvitessaan myötätuntoa ja kuuntelijaa.
Heikinheimo kannustaakin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sanomaan sen toiselle ääneen ystävällisesti, että kaipaisi taukoa puheluihin. Rehellinen on parempi olla ennen kuin oma kuppi on jo nurin.
Asia erikseen on kuitenkin vaihe, jossa ystävä kohtaa kriisin, esimerkiksi avioeron tai sairastuu.
Ollessaan hukassa voi olla äärimmäisen tärkeää saada nojata luottoystäväänsä. Siksi siinä kohtaa kannattaakin psykoterapeutin mielestä olla kärsivällinen ja jaksaa puheluja, jos se vain on mahdollista.
– Mutta jos omassa elämässä on paljon kuormittavia asioita, ei ole viisautta lisätä kuormaa, koska sitten pian yhden sijaan uupuukin kaksi ihmistä. Ystävällekin tulee helposti syyllinen olo, jos se kehen on nojannut, kuormittuu liikaa.
2. Kuormittava ystävä pyytää usein palveluksia
Jos ystävä pyytää avuksi muuttoon, moni auttaa mielellään. Tilanne mutkistuu kuitenkin, jos palveluksien kaipuu on jatkuvaa.
Esimerkiksi kun kokkia pyydetään leipomaan ystävän moniin juhliin ja vielä ilmaiseksi, se voi tuntua kuormittavalta. Tai jos lääkärikaverille näytellään paiseita ja häneltä pyydetään jatkuvasti reseptejä, vähitellen se alkaa rasittaa.
Psykoterapeutti ohjaakin tekemään näkyväksi toiselle, kuinka suuri vaivannäkö jokin palvelus on.
– On hyvä oppia myös sanomaan suoraan, että nyt en pysty, eikä sitä aina tarvitse edes selittää sen kummemmin.
Vastavuoroisuus yleensä vähentää kuorman tuntua. Palveluksia on helpompi tehdä ystävälle, kun tietää hänen myös auttavan tarvittaessa.
Jos ystävä pyytää apua asiassa, mikä kuuluu oman työhön, Heikinheimo hoitaisi asian nimenomaan työajalla.
– Toiselle voi vaikka ehdottaa, että varataanko aika huomiselle, kun olen töissä. Tai sitten voi ohjata ystävänsä kollegalle, jos ei pysty tai ehdi itse auttamaan.
Onnea on ystävä, joka ottaa selvää ja keksii yhteistä puuhaa. Tiettyyn rajaan asti.
3. Ystävä haluaa päättää kaikesta
Hiekkalaatikolla jotkut lapset haluavat leikkiä vain omien sääntöjensä mukaan.
– Sama ilmiö voi olla aikuisellakin. Vaikka olisi kasvanut ikää ja kokoa, kyky asettua toisen asemaan ei olekaan kasvanut, Kirsi Heikinheimo vertaa.
Jos kuormittava ystävä haluaa aina tehdä päätökset esimerkiksi siitä, missä ja milloin nähdään ja mitä tehdään yhdessä, hälytyskellojen tulisi soida.
– Kannustan silloin miettimään, mitä minä saan tästä ystävyydestä. Onko tämä minulle iloa tuottava ystävyys?
Aina tilanne ei kuitenkaan ole näin hälyttävä, vaikka ystävä turhan paljon pitäisikin tahtipuikon itsellään. Silloin Heikinheimo kannustaa nostamaan kissan pöydälle, vaikka pilke silmäkulmassa: sinä sait päättää viimeksi, nyt on minun vuoroni.
– Jokainen tarvitsee tilaa sanoa omat ideansa, mikä totta kai vaatii myös sitä, että on omia ideoita ja vaihtoehtoja. Ja jos toinen sitten toteaa, että sinun ideasi ovat tyhmiä, silloin on syytä pohtia, kaipaako elämäänsä sellaista ystävyyttä.
Samalla psykoterapeutti huomauttaa, ettei kaikilla ole varaa valita ystäviänsä vaan he ottavat mitä on tarjolla.
– Se on surullista, koska silloin tulee helposti hyväksikäytetyksi.
4. Kuormittava ystävä jakaa vain negatiivista
– Monilla on loputon jano tulla nähdyksi. Vaikka ystävä olisi kuinka lähellä, mikään ei oikein riitä, Kirsi Heikinheimo pohtii.
Kukaan ei kuitenkaan voi loputtomiin vastata toisen tarpeisiin – kuunnella ystävän murheita ja huolia sekä vastaanottaa elämän kaaosta.
– Meidän tulee vetää rajat, kuinka paljon omasta energiasta ja ajasta annamme toiselle.
Jälleen ystävällisesti voikin todeta toiselle, kuitenkaan mitätöimättä ystävän ongelmia, ettei pysty kaikissa haasteissa auttamaan ja kannattelemaan. Psykoterapeutin mielestä voi olla paikallaan myös ohjata ammattiavun puoleen.
Ystävälle voi vinkata, että hän saattaisi hyötyä vaikka terapiasta ja ulkopuolisesta näkökulmasta asioihinsa.
– Ystävän tehtävä ei ole olla terapeutti, vaikka hyvät keskustelut voikin kokea myös terapeuttisina.
