Jarmo Karpakka, 65, luuli olevansa kuolematon. Sitten hän sai stressin keskellä vakavan sydänkohtauksen.
- Lääkäri Jarmo Karpakka sai toisen mahdollisuuden, kun hän selvisi hengissä vakavasta sydänkohtauksesta.
- Karpakan mielestä moni mies ei hoksaa miettiä lainkaan, mitä kaikkea iän karttuminen voi tuoda tullessaan ja mitä kaikkea se tarkoittaa.
- Seksi ja seksuaalisuus elämän keski-iän krouvissa on aihepiiri, josta miehet eivät puhu, vaikka pitäisi ja kannattaisi.
Nelikymppisenä mies luulee olevansa kuolematon, ja niin luuli myös lääkäri Jarmo Karpakka.
Hänellä oli äärimmäisen vaativa työ johtavana ylilääkärinä. Työpäivät saattoivat olla 20-tuntisia. Hän teki usein töitä puolille öin ja heräsi neljän tunnin unien jälkeen.
Karpakan iho alkoi oudosti oireilla. Se oli punajäkälää, jonka syynä voi olla stressi. Tämä ei soittanut 41-vuotiaan lääkärin mielessä hälytyskelloja.
Eräänä maanantaiaamuna Karpakka tunsi kovaa vannemaista puristusta rinnan ympärillä. Lääkärinä hän tiesi, että se voi olla sydäntapahtuman oire, mutta koska puristus hieman helpotti, hän meni tutun sisätautilääkärin juttusille vasta saman viikon lopulla.
Hän sai lähetteen jatkotutkimuksiin ja reseptin pitkävaikutteisiin nitroihin sekä beetasalpaajaan. Hän käväisi apteekissa, juoksi työpalaveriin ja nappasi samalla nitron.
Palaverissa häntä alkoi lääkkeen vuoksi huimata ja hikoiluttaa voimakkaasti.
– Pidin molemmin käsin kiinni pöydän reunasta. Vartin kuluttua helpotti.
Karpakka alkoi jo itsekin uskoa, että jotain oli pahasti vialla.
Lääkäri Jarmo Karpakan mielestä monelle miehelle tekisi hyvää hankkiutua positiivisten ja optimististen ihmisten pariin, sillä seura tekee kaltaisekseen. Avomaankurkustakin tulee suolakurkku, jos sen upottaa suolaliemeen. ANTTI NIKKANEN
Stressistä sydänkohtaus
Jatkotutkimuksissa selvisi sydänoireiden syy. Hänellä oli ollut niin sanottu takotsubokohtaus eli stressin aiheuttama sydänkohtaus, joka tunnetaan myös särkyneen sydämen syndroomana.
Oma sydänkohtaus keskellä kiireisimpiä työvuosia oli Karpakalle kova paikka myös henkisesti.
– Vuosikausia häpesin tapahtunutta. En kertonut siitä kenellekään. Pidin sydänkohtausta merkkinä siitä, että olen heikko.
Takotsubokohtauksesta tuli hänen elämänsä käännekohta. Ensin hän vaelteli sairauslomalla viikon verran metsäreiteillä, ajatteli itseään, tekemisiään ja elämäänsä.
Hänelle kirkastui, ettei hän halunnut kuolla ennenaikaisesti siksi, että teki liikaa töitä. Hän tiesi saaneensa elämässään toisen mahdollisuuden, sillä takotsubo voi olla hengenvaarallinen.
Hän oli aiemminkin ollut urheilullinen, mutta nyt hän alkoi kiinnittää elintapoihinsa huomiota entistä laajemmin. Muutokseen vienyt koulu oli ollut kova, mutta se oli käytävä.
Elintapasuosituksia noudattamalla voi saada peräti 6-8 tervettä vuotta lisää. Jarmo Karpakka lisää elintapasuosituksiin myös optimismin opettelun. ANTTI NIKKANEN
Muut miehet kuin gasellit
Karpakan mukaan moni mies voi luulla pitkään, etteivät ohjeet terveellisistä elintavoista koske häntä. Niin kävi hänelle itselleenkin silloin, kun hän rasitti ja stressasi itseään ankarasti työssään. Hän kuvitteli jaksavansa.
Karpakan pysähdyttivät ensin vakavat sydänoireet. Toisille voi käydä toisin, vähemmän dramaattisesti.
Jossain vaiheessa miehessä todennäköisesti alkaa herätä epäilys siitä, että jokin on muuttunut sitten nuorukaispäivien.
Ketteryys ei olekaan kuin ennen. Aamulla kroppa voi tuntua ajoittain kumman jäykältä. Voimat hupenevat, hyvin hitaasti, mutta kuitenkin.
Liikunnalliselle Karpakalle tämä tapahtui vaivihkaa. Vasta silloin hän havahtui todella, kun kovissa porrastreeneissä häntä nuoremmat miehet loikkivat kuin gasellit hänen ohitseen.
– Se oli jonkinmoinen järkytys, mutta se sai aikaan myös oivalluksen. On turha verrata itseään nuorempiin.
Takotsubon jälkeen Karpakka on juossut yli 20 maratonia.
LUE MYÖS
Lisa Marie Presleyn sydän pysähtyi - tällaisia syitä taustalla voi olla
”Ei enää seksiä tarvitse”
Herkkä ja arka osa miehen tietä voi olla se hetki, jolloin seksin suhteen tulee vaikeuksia.
Vastavalmistuneena lääkärinä 1980-luvulla Karpakka sai kerran kuulla kollegan suusta sellaisen seksuaalisuutta koskevan sammakon, joka ei unohdu.
67-vuotiaalle miehelle oltiin tekemässä eturauhassyövän leikkausta. Potilas sai varovaisesti kysytyksi ennen leikkausta kirurgilta, toimiiko ”etuveitikka” leikkauksen jälkeen entiseen tapaan. Kirurgi tokaisi: ”Ei tuon ikäinen mies enää seksiä tarvitse.”
Avustavana lääkärinä paikalla ollut Karpakka järkyttyi vastauksesta. Potilaan ilme oli sekoitus pelkoa ja pettymystä.
Eturauhassyövän diagnosointi ja hoito on noista ajoista kehittynyt huimasti. Nykyään ei ole mitään syytä vastata eturauhassyövän leikkauksen jälkeistä seksiä koskevaan kysymykseen samalla tavalla.
Seksiä ja seksuaalisuutta koskevat asiat taas ovat kuitenkin edelleen herkkiä ja niistä voi Karpakan kokemusten mukaan miesten olla vieläkin vaikea puhua edes lääkärille.
Miehen seksuaalisuudesta ja sen muuttumisesta Karpakka on puhunut usein silloin, kun hänet on kutsuttu miesryhmiin kertomaan miehen terveydestä.
– Nuorena miehen ei tarvitse nähdä kuin nilkka, kun tulee erektio. Iän myötä tämä muuttuu.
Ei mies eikä mikään
Karpakan mielestä miehelle seksi on usein hyvin yhdyntäkeskeistä.
– Miehet ovat panomiehiä, hän toteaa karrikoiden.
Tällainen ajattelu voi luoda kovia suorituspaineita, varsinkin silloin, jos ja kun iän myötä alkaa ilmetä erektio-ongelmia.
– Mies voi ajatella, että jos ei seiso, ei hän ole mies eikä mikään.
Karpakka korostaa, että myös miehen tärkein seksuaalinen elin on korvien välissä. Penis ei ole oma toimijansa, vaan osa kokonaisuutta.
Moni mies ei tiedä, miten monet asiat voivat vaikuttaa omaan seksuaalisuuteen ja haluun. Esimerkiksi alkoholi voi viedä seksiin liittyvät estot, mutta samalla myös erektion.
Mieshormonin eli testosteronin pitoisuus hiipuu vähitellen. 70-vuotiaalla miehellä testosteronipitoisuus voi olla jopa 40 prosenttia matalampi kuin nuorella miehellä. Stressi ja vyötärölihavuus jouduttavat testosteronin tason laskua.
Verenpainetautiin määrätyt beetasalpaajat ja eräät nesteenpoistolääkkeet voivat aiheuttaa erektion heikentymistä erityisesti suurina annoksina.
Erektiohäiriöitä voi tulla myös joistain masennuksen hoitoon käytetyistä lääkkeistä. Myös vahvojen kipulääkkeiden pitkäaikaisella käytöllä ja erektiohäiriöillä on yhteys.
LUE MYÖS
Monen naisen seksihalut ovat kateissa samasta syystä – lääkäri Emilia Vuorisalmi avaa yhtälön
Yksinäinen mörökölli
Useimmat ikääntyvät miehet haluaisivat Karpakan mukaan olla seksuaalisesti aktiivisempia kuin ovat.
Erektio-ongelmiin on olemassa lääkkeiden lisäksi monenlaisia apuja, vaikka tabletin nielaiseminen voi olla se vaihtoehto, joka tulee ensiksi mieleen.
– Suomalaiset miehet voivat olla melkoisia mörököllejä. Meillä voi olla iso kynnys hakea apua, vaikka sitä olisi olemassa. Avun hakeminen on vahvuutta, Karpakka kannustaa.
Karpakka on suorittanut positiivisen psykologian opintoja.
– Haluan tuoda positiivisen psykologian oppeja miesten maailmaan, miehille ominaisin termein ja esimerkein.
– Me miehet jäämme turhan usein ongelmissamme yksin, Karpakka sanoo.
Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä näiden edistämiseen.
Karpakka uskoo, että positiivisuus ja optimistisuus elämänasenteena on tietoisia valintoja joka päivä. Se tarkoittaa vaikeuksien tullen ratkaisujen etsimistä ja huomion kiinnittämistä kiitollisuudenaiheisiin.
Yömyssy on Jarmo Karpakan mukaan täysin väärä termi illalla otettavalle alkoholille, sillä alkoholi heikentää yöunta. – En sylje lasiin, mutta pidän huolta siitä, että päivässä alkoholiannosten määrä pysyy enintään kahdessa ja viikon aikana enintään seitsemässä. ANTTI NIKKANEN
Hellyyteen ei kyllästy
Parisuhdetta ja rakkautta Karpakka, kerran eronnut mies, kannustaa vaalimaan ja hoitamaan. Hän kehottaa puhumaan, kuuntelemaan ja osoittamaan hellyyttä.
– Kaiken sen minkä antaa, saa tuplasti takaisin, hän uskoo.
Hellyyttä voi osoittaa monin tavoin eli elein, sanoin ja teoin.
– Kauniilla sanoilla on iso merkitys. Puolisoni sanoo, ettei hän kyllästy, vaikka sanoisin hänelle joka päivä, että rakastan sinua.
Karpakka miettii hetken ja myöntää sitten, että hän saattaa silti toisinaan unohtaa tämän lauseen puolisolleen sanoa.
Myös hellyyden vastaanottamista kannattaa ja voi opetella. Se ei aina tarkoita seksiä, vaan hyvää tekevää kosketusta.
Karpakka suostuu paljastamaan, millaista on hänen miehenmielensä mukainen kosketus. Joka ilta, juuri ennen nukkumaanmenoa, hän saa puolisoltaan hetken verran juuri sitä.
Se on lempeää selänrapsutusta.
Jarmo Karpakan Eläköön mies! Enemmän terveitä vuosia -teos (SKS Kirjat) on juuri ilmestynyt.
Juttu on julkaistu alun perin 28.1.2023.
