Kuulokojeet ovat nykyään pieniä, huomaamattomia tietokoneita, ja sellaiset kapistukset katoavat herkästi, Liisi Kukkola, 87, tietää.
”Olen hukannut kojeen kahdesti ja ihme kyllä, saanut aina kojeeni takaisin.”
Liisillä on kuulokoje kummankin korvan takana. Ensimmäisen kerran toinen niistä hukkui korona-aikana. Silloin korvien takana oli ahdasta: oli maski, silmälasit ja kuulokoje, ja kuulokoje päätti poistua porukasta Helsingin keskustassa.
”Onneksi joku tarkkasilmäinen oli löytänyt kojeeni ja postitti sen ystävällisesti sairaalan kuulokeskukseen.”
Toisen kerran koje katosi lomamatkalla Dubaissa. Liisi huomasi kesken aterian, että toisen korvan takana on tyhjää. Kuulokojeen hukkaaminen kaukana kotoa voisi saada kenet tahansa hätäännyksiin, mutta Liisi kaivoi rauhallisena puhelimen käsilaukustaan ja otti tekniikan avuksi. Hän painoi puhelimensa etsi-näppäintä ja puhelin näytti, missä koje piileskeli.
”Nykyään kuulokoje ja puhelin toimivat laiteparina, ja kojetta voi ohjata kätevästi puhelinsovelluksella”, Liisi selittää.
Puhelin tulee apuun silloinkin, kun kuulokojeen volyymi ei riitä. Liisi näpyttää puhelinta, ja johan kuuluu. Eikä ääni pääse katoamaan kojeesta yllättäen, sillä puhelin kertoo ajoissa, koska kuulokoje kaipaa uutta paristoa.
”Heikkokuuloisen elämä on nykyään paljon helpompaa kuin ennen. Aina on joku tai jokin, joka auttaa.”
Kesti vuosia ennen kuin kuulonalenema löydettiin
Liisillä on ollut huono kuulo nuoresta saakka. Koska kuulo heikkeni tasaisesti, Liisi tottui siihen, eikä osannut hakea apua.
”Äidillänikin oli huono kuulo, eikä sitä hoidettu mitenkään. Taisin ajatella, että minunkin kuuluu olla huonokuuloinen.”
Myöhemmin sairaanhoitajaksi valmistunut Liisi tiesi, että kuuloa tulee seurata ja kuuloa voidaan kuntouttaa kuulokojeella. Hän teki työterveyshoitajana asiakkailleen alkuvaiheen kuulontutkimuksia ja ohjasi heitä jatkotutkimuksiin. Liisin omaa kuuloa ei kuitenkaan tutkittu missään, ennen kuin Liisi muutti 1980-luvun alussa Pohjois-Suomesta pääkaupunkiseudulle ja uuteen työpaikkaan.
Liisi Kukkola jaksaa keskittyä keskusteluihin paremmin kuulokojeen ansiosta.
© Heli Hirvelä
”Työhöntulotarkastuksessa minulta löydettiin kuulonalenema. En saanut kuulokojetta, vaan ohjeen tutkituttaa kuuloni kahden vuoden välein.”
Otoskleroosi on sisäkorvan sairaus – taipumus siihen periytyy
Liisillä on otoskleroosi. Se on sisäkorvan sairaus, jossa äänten kulkeutuminen sisäkorvaan vaikeutuu ja kuulo huononee. Se löytyi tutkimuksissa, jonne Liisi päätyi erään kovaäänisen konsertin laukaiseman tinnituksen vuoksi. Hän sai kuulla, että taipumus otoskleroosiin kulkee perimässä ja että sairautta hoidetaan leikkauksella tai kuulokojeella.
”Olisin halunnut kuulokojeen siltä istumalta. Mutta julkisin varoin hankittavalle kuulokojeelle on olemassa tarkat kriteerit, eikä oma kuuloni vielä täyttänyt niitä.”
Kotona Liisi huudatti radiota ja televisiota. Teatterinautinnot latistuivat, kun hän ei saanut selvää näyttelijöiden vuorosanoista. Kokouksissa Liisi keskeytti toistuvasti puhujan ja pyysi tätä toistamaan sanomisensa – tai antoi asioiden mennä ohi korvien.
”Kuulovaikeudet vievät voimia ja aiheuttavat väärinkäsityksiä. En ihmettele, että moni sulkeutuu niiden vuoksi kotiinsa.”
Kuulokojeesta on apua vain korvassa
Kun Liisi 12 vuotta sitten viimein sai kuulokojeen, kävi kuten monelle tapahtuu.
”Hölmöilin ja jätin välillä laiskuuttani kuulokojeen yöpöydälle. Se on siinä ihan turha”, Liisi kertoo.
Liisi haki ja pääsi kaksi vuotta sitten Kuuloliiton sopeutumiskurssille. Siellä hänelle kerrottiin, että kuulokojeen kanssa tulee sinuiksi vain käyttämällä sitä koko valveillaoloajan. Näin aivot tottuvat uuteen äänimaailmaan ja kojeen käyttäjä oppii tunnistamaan kadoksissa olleita ääniä paremmin.
”Tällaisten iäkkäiden ihmisten pitäisi pitää kuulokojetta säntillisesti. Huono kuulo voi jouduttaa muistisairauden puhkeamista”, Liisi huomauttaa.
Hänen on vaikea ymmärtää, miksi osa iäkkäistä lykkää kuulokojeen hankintaa viimeiseen asti.
”Ikään liittyvä kuulonalenema on normaali vanhenemiseen liittyvä asia. Näkökin heikkenee ikääntyessä, mutta tuskin kukaan jättää sen vuoksi silmälasit hankkimatta.”
Nykyään Liisi jättää kuulokojeensa yöpöydälle vain, kun hän nukkuu, käy suihkussa tai lähtee uimahallille. Hän liikkuu vedessä viidesti viikossa, käy kahvakuulajumpassa, kuntosalilla ja venyttelyjumpassa. Lisäksi Liisi osallistuu eri yhdistysten ja seurakunnan toimintaan ja toimii vapaaehtoisena kuuloyhdistyksessä.
”Ilman kuulokojetta ainakin minun arkeni olisi kaikin tavoin hiljaisempaa. Minulle kuulokoje merkitsee itsenäistä elämää.”
”Jaksan keskittyä keskusteluihin, kun minun ei tarvitse pinnistellä”
Kuulokoje ei tee kuulosta normaalia. Konsertissa ja teatterissa Liisi tarvitsee kuulemiseensa lisätukea ja kytkee kojeeseensa induktiosilmukan. Se on lisälaite, joka siirtää langattomasti ääntä huonetilasta kuulokojeeseen.
”Induktiosilmukan toiminta-alue on merkattu katsomokarttoihin, ja varaan lippuni sille sopivalta alueelta.”
Teatterikahvilassa ja muissa hälyisissä paikoissa kuuleminen on kuulokojeesta huolimatta vaikeaa.
”Ilman kuulokojetta arkeni olisi kaikin tavoin hiljaisempaa”, Liisi Kukkola sanoo.
© Heli Hirvelä
”Juttukaveri auttaa puhumalla rauhallisesti ja selvästi niin, että näen hänen huultensa liikkeet.”
Tarvittaessa Liisi pyytää keskustelukumppania toistamaan sanomisensa. Enää hän ei anna keskustelujen soljua korviensa ohi.
”Jaksan keskittyä keskusteluihin entistä paremmin, kun minun ei tarvitse pinnistellä kuullakseni. Saan kuulokojeesta lisää virtaa.”
Juttu on julkaistu Vivan numerossa 5/2024.
Kuulokojeen käyttöön saa apua
1 Kuulokoje voidaan myöntää henkilölle, jolla on 30 desibelin kuulonalenema paremmin kuulevassa korvassa. Kojeen saa lääkinnällisenä kuntoutuksena maksutta käyttöön sairaalan kuulokeskuksesta tai -asemalta tai itsemaksavana asiakkaana yksityiseltä palveluntarjoajalta.
2 Kuulokoje vaatii säännöllistä huoltoa, jotta se toimisi moitteettomasti. Esimerkiksi korvantauskojeen korvakappale tulee pestä päivittäin ja korvakappaleen väliletku vaihtaa kuukauden–parin välein, ettei se pääse kovettumaan. Kovettunut väliletku heikentää äänen laatua.
3 Kuuloliiton jäsenyhdistysten kuulolähipalvelu on vertaistukeen perustuvaa kuuloneuvontaa, ja se tekee pieniä kuulokojeiden huoltoja. Kaikille avoin palvelu on maksutonta. Palvelupaikat löytyvät osoitteesta kuuloliitto.fi > kuuloneuvonta.
Lähde: Kuuloliitto
