Vanhojen kultakorujen kauppa käy tällä hetkellä todella hyvin, sillä kullan hinta on ennätyksellisen korkealla. Kullan tämänhetkinen korkea markkinahinta johtuu useista tekijöistä, kuten geopoliittisista jännitteistä ja talouden laskusuhdanteesta.
”Kultahan on vähän sellainen turvasatama mihin monesti sijoitetaan, kun osakemarkkinoilla on epävarmaa. Hinta nousee sitä mukaa, mitä enemmän kullalle on kysyntää”, Joensuun Timanttiset-liikkeen yrittäjä Olli Huttunen kertoo.
Huttusen mukaan tieto kullan hinnan noususta on saavuttanut kuluttajat, sillä vanhojen kultakorujen myyjiä on ollut aiempaa enemmän liikkeellä. Hän kuitenkin uskoo myyntihalukkuuden takana olevan useampia syitä, kuten heikosta taloustilanteesta johtuva rahan tarve.
Huttusen mukaan ihmiset ovat kuitenkin olleet positiivisesti yllättyneitä, miten suuria summia lipaston pohjalle pölyttymään jääneistä kultakoruista on saanut. Hänen mukaansa useamman kotoa löytyykin usein epämääräinen kasa vuosikymmenten saatossa kertyneitä koruja.
”Kolikkokuppien ja vanhojen jämien tonkiminen kannattaa, koska siellä voi piillä useamman satasen yllätys.”
Mistä hinta muodostuu?
Kullasta saatava hinta määräytyy maailmanmarkkinatilanteen mukaisesti. Vanhoja kultakoruja myyntiin kiikuttaessa niiden hinta perustuu kolmeen asiaan: markkinahintaan, painoon ja karaatteihin eli korun kultapitoisuuteen.
Huttusen mukaan kultakorut ovat Suomessa tavallisimmin 14 tai 18 karaatin kultaa. Myös 9 karaatin kultakorut ovat yleistyneet, juuri raakakullan hinnan nousun myötä.
”Jos korussa on esimerkiksi isoja kiviä tai rannerenkaassa hartsikovite sisäpuolella, ne täytyy tietysti ottaa irti, ennen kuin saadaan kullan todellinen paino selville”, Huttunen kertoo.
Laatukoru Oy:n myyjä Anne Pihlström kertoo, että he lähettävät kultakorut arvioitavaksi kultaseppänsä verstaalle. Myymälässä korun hinnasta annetaan punnituksen perusteella arvio, mutta kultaseppä tekee lopullisen päätöksen kullasta maksettavasta hinnasta.
”Koruissa voi olla esimerkiksi likaa, jolloin oikea paino selviää vasta puhdistuksen jälkeen”, Pihlström kertoo.
Kultasepänliikkeiden ja kullan ostajien kullasta tarjoamissa hinnoissa on myös eroja, välillä jopa merkittäviä. Kuluttajan voi olla hyvä vertailla ennakkoon, millaisia summia eri kullan ostajat tarjoavat.
Pihlström kertoo heidän vastaanottavan kaikenlaista kultaa. Kultakorun karaattipitoisuuden tunnistaa leimoista. Esimerkiksi 14 karaattisessa kultakorussa on 58,5 prosenttia puhdasta kultaa, jolloin leimassa näkyy promilleluku 585. Vastaavasti 18 karaatin korussa kullan osuus on 75 prosenttia eli leimaa koristaa luku 750.
Jos leimaa ei jostain syystä korussa näy, mutta korun uskoo silti olevan kultaa, voi Pihlströmin mukaan sen tuoda arvioitavaksi.
Lue myös: Yksi vuosikymmen oli korujen kulta-aikaa – näitä koruja trenditietoiset himoitsevat nyt
Kaksi grammaa painavasta 14 karaatin kultasormuksesta voi tällä hetkellä tienata noin 60-70 euroa hieman kullan ostajasta riippuen.
© iStock
Millaisia koruja voi tuoda?
Timanttisten Huttusen mukaan ihmiset tuovat pääasiassa romukultaa eli katkenneita vitjoja, rikkimenneitä korvakoruja ja vääntyneitä sormuksia. Sulatukseen päätyväksi kullaksi voikin tuoda millaisia kultakoruja tahansa. Designer-koruja sen sijaan myydään harvemmin raaka-aineeksi, eikä se ole suositeltavaakaan.
”Jos on esimerkiksi jotain Björn Weckströmin suunnittelemia koruja, ne kannattaa myydä ennemmin koruna. Suurin osa ihmisten myymistä kultakoruista onkin tavallisesti sellaista niin kutsuttua perusbulkkitavaraa.”
Pihlström kertoo heidän liikkeensä ostavan vain sulatukseen menevää romukultaa. Designer-koruja kauppaaville hän suosittelee korujen myymistä esimerkiksi antiikkiliikkeiden, panttilainaamojen tai huutokaupan kautta.
”Niiden kautta löytyy todennäköisesti ostaja, joka arvostaa kyseistä suunnittelijaa ja korua.”
Pihlström kertoo Laatukorun hyödyntävän kierrätettyä kultaa omissa tuotteissaan, joten siksi he myös mielellään ostavat kultaa. Hänestä rikkinäisiä kultakoruja on ylipäätään järkevää kierrättää, jotta uusien kultakorujen valmistus olisi ekologisesti kestävää.
”Jos kaapissa lojuu kultakoruja, jotka ovat rikki tai niitä ei voi antaa perinnöksi sukulaisille, niin ehdottomasti kannattaa laittaa kiertoon.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Löytyykö kaapistasi arvokas koru? Tästä hopeakorusta maksetaan nyt lähes 2000 euroa
Romukultakauppa jää kuluttajasuojalain ulkopuolelle
Yksityishenkilön yritykselle tekemä kullan myynti jää kuluttajansuojalain soveltamisalan ulkopuolelle ja siten myös kuluttajaviranomaisten toimivallan ulkopuolelle. Kuluttajansuojalakia kuitenkin sovelletaan mahdollisissa maksullisissa arviointipalveluissa, joissa yritys arvioi esimerkiksi kultakorun hintaa ennen kauppaa.
Kuluttajaviraston saamat yhteydenotot ovat koskeneet muun muassa tilanteita, joissa kultaa ostava yritys on tarjonnut maksullisia osto- ja arviointipalveluita puhelimitse, mikä on herättänyt kysymyksiä palvelun peruuttamisesta ja maksuvelvollisuudesta. Yhteydenottoja on tullut myös silloin, kun asiakas on saanut pienemmän hinnan koruista kuin mitä oli ennakkotietojen ja mainonnan perusteella olettanut.
Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto
