Lotta Backlund hassaa patonkilounaisiin ja kynsihoitoihin – yksi säästövinkki hänellä on kaltaisilleen tuhlareille

Televisioesiintyjä ja yrittäjä Lotta Backlund, 43, ei tunne huonoa omaatuntoa ulkoistaessaan sellaisten asioiden tekemisen, joista ei nauti.

– Inhoan siivoamista ja ruoanlaittoa. Olen paljon mukavampi ihminen, jos minun ei tarvitse tehdä niitä asioita jatkuvasti. Meillä käy siivooja kotona. Olen järkeillyt sen niin, että jos käytän kolmen ja puolen tunnin siivousajan työntekoon, jään silti mahdollisesti plussalle.

Lotta myöntää, että kaikenlaiseen ”arkipöllöilyyn” menee enemmän rahaa kuin hän toivoisi.

– Suuri osa rahoistani menee laiskuuteen, eli siihen, etten halua tai viitsi laittaa ruokaa itse. Olen siinä mielessä hedonisti, että ruokaan, juomaan ja juhlimiseen pitää mielestäni vähän tuhlata. Syömme 15-vuotiaan tyttäreni kanssa aika paljon ulkona. Emme käy hienoissa ravintoloissa, mutta wolttaamme joskus iltaisin ruokaa kotiin ja käymme lounaalla Picnicissä. Tiedän kyllä, miten saan tarvittaessa säästettyä: marssimalla ruokakauppaan ja tekemällä ruoan itse.

Lue myös: Pippa Laukan perheen ruokaostokset maksavat vain 60 euroa viikossa

Lotta varmistaa, että rahaa jää aina säästöön

Arkituhlailuista huolimatta Lotta on aina pyrkinyt säästäväisyyteen. Äiti opetti hänelle jo pienenä, että naisen pitää olla itse vastuussa omista talousasioistaan.

– Sain lapsena ekonomi-kummisedältäni joululahjaksi Monopolin, jotta voisin opetella rahankäyttöä ajoissa. Vaikka äiti oli koko elämänsä naimisissa saman ihmisen kanssa, hän painotti avioehdon, oman pankkitilin ja säästösuunnitelman tärkeyttä.

Vaikka Lotta tähtää talousasioissa vakauteen, hän myöntää olevansa huono miettimään, paljonko tänään on mennyt rahaa.

– En ole arjessa erityisen säästäväinen, mutta pidän huolta, että minulla on puskuria. Sen ansiosta en ole koskaan joutunut ottamaan muuta kuin asuntolainan. Tililtäni menee tiettynä päivänä kuussa rahaa säästöön. Sitä voisi varmasti mennä enemmänkin. Olen ollut pörssiyhtiön viestintäjohtaja, mutten silti ole kiinnostunut osakesijoittamisesta. Sijoitan mieluummin rahastoihin. Jokaisen kannattaisi sijoittaa edes satanen kuussa keskiriskin rahastoon. Se kasvaa siellä jonkin verran, jos on mahdollisuus odottaa.

Lue myös Kotiliesi.fi: Sijoittaja paljastaa isoimman sijoitusmokansa – ja varoittaa muita sijoittajia 4 yleisestä virheestä

Rikkaus houkuttaa, mutta vapaa-aika on tärkeämpää

Lotta oli aiemmin kova shoppailemaan mutta ei halua enää haalia ylimääräistä kotiinsa.

– Karsastan tavaran ostamista, sillä kerrostalokolmio ei ole hyvä paikka tavaran säilyttämiseen. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tavarapaljous ärsyttää. En halua lahjaksi yhtään kippoa tai kuppia, en tarvitse mitään. Joskus minunkin tulee hankittua hölmöyksiä. Viime vuonna ostin virtuaalilasit, joilla pelasimme tyttäreni kanssa kolme tuntia päivässä aivan hiessä. Se oli hauskaa hetken, mutta nyt lasit ovat olleet kaapin perukoilla kahdeksan kuukautta.

Lotta on pärjännyt koko elämänsä ilman omaa autoa.

– Minulla ei ole edes ajokorttia. Olen aina asunut Helsingin keskustassa ja liikun joka paikkaan julkisilla. Omistaminen alkaa muutenkin olla aika ysäriä. Omistusasunnon kannattavuuden pystyy vielä perustelemaan matematiikalla, mutta kesämökkiä ja loma-asuntoa ulkomailta ei. Sellaisen omistaminen olisi liian työlästä, enkä halua lomailla aina samassa paikassa.

Viimeiset viisi vuotta Lotan elämään on kuulunut lottorivin täyttäminen säännöllisesti Veikkauksen sovelluksessa.

– En lottoa investointimielessä, vaan ostan lottoarvalla hauskaa haaveilua ja hassuttelua itselleni. Lottoon käytetty raha on samanlaista hupailurahaa kuin Netflixin kuukausiveloitus. Se on hauska tapa viettää aikaa ja siitä saa dopamiinia.

Jonain päivänä lotto-onni toivon mukaan suosii, sillä Lotta toivoisi olevansa rikkaampi.

– Tykkään rahasta ja toivon, että minulla olisi sitä enemmän. Olisi kivaa olla tosi rikas, mutten ole valmis panostamaan siihen tarpeeksi. Rikkaaksi voi tulla säästämällä ja sijoittamalla tai tekemällä helkkarin paljon enemmän töitä kuin teen nyt. En ole valmis luopumaan vapaa-ajastani.

Lotta ihmettelee, miksi rahasta puhuminen on edelleen niin iso tabu.

– Meillä on vallalla ajatus, että palkka on yksityinen asia. Silti syynäämme veropäivän lehtijutut siitä, kuka on saanut mitäkin. Ei ihme, että muiden palkat kiinnostavat, sillä raha on joka päivä läsnä elämässämme. Vaikka rahaa olisi mukavasti, ostoksia tehdessä joutuu aina miettimään, onko se fiksua. Niitä ihmisiä on todella vähän, joiden ei tarvitse koskaan harkita, mitä ostavat.