Puoliso kuolee, leski perii puolet ja puolet menee lapsille – näin kuuluu yleinen uskomus. Se on kuitenkin sitkeässä elävä harhaluulo, jolla ei ole lainopillista pohjaa. Leski ei peri senttiäkään, jos vainajalla on lapsia. Jos pariskunta on lapseton, leski sitä vastoin perii kaiken. Aviopuolison perintöoikeus siis katoaa lasten myötä.
Tämä lainopillinen fakta tulee monelle yllätyksenä. Sen on huomannut työssään perhejuristina myös varatuomari Sanna Herrala lakipalvelutoimisto Lexlysta.
– Leski perii vain testamentilla, mikäli vainajalla on lapsia. Tämä on yleisesti ottaen melko heikosti tiedossa ihmisillä, hän vahvistaa.
Aviopuolison perintöoikeus: Perintö, avio-oikeus ja ositus menevät sekaisin
Mistä mahtaa johtua yleinen väärä uskomus, että leski perisi puolet vainajan omaisuudesta?
– Varmasti isona syynä on se, että ihmisillä menevät perintö ja ositus sekaisin. Ositus toimitetaan avioeron tai puolison kuoleman sattuessa, ja siinä avioparin avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja yksinkertaistetusti tasoitetaan puoliksi, sanoo Herrala.
Jos puolisoilla on suunnilleen yhtä paljon varallisuutta, leski käytännössä ei saa osituksessa oman omaisuutensa lisäksi tasinkoa. Vainajan omaisuus menee osituksen jälkeen kokonaisuudessaan perintönä kuolleen puolison lapsille eli rintaperillisille.
Mikäli ensin kuollut puoliso on huomattavasti varakkaampi kuin leski, kuolinpesä luovuttaa leskelle tasinkoa sen verran, että sekä leskellä että kuolinpesällä on yhtä paljon varallisuutta.
Yksinkertaistaen: Leski saa siis puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta puolet. Hän ei peri puolta vainajan omaisuudesta – toisin kuin usein luullaan.
Aviopuolison perintöoikeus on mahdollista turvata testamentilla
Tilanteesta saattaa muodostua lesken kannalta monimutkainen ja jopa kestämätön siinä tapauksessa, että avioliitossa on alaikäisiä lapsia. Tällöin osituksen toinen puolisko menee perintönä heille.
– Jos on pienet lapset ja toinen puolisoista menehtyy, jäljelle jää vain yksi huoltaja ja elättäjä. Se on usein taloudellisesti hirveän vaativa tilanne, Herrala huomauttaa.
Lisäksi alaikäisen lapsen omaisuutta ja sen käyttöä tulee valvomaan Digi- ja väestötietovirasto, kun lapsen omaisuuden määrä ylittää 20 000 euroa. Samalla tietyistä lapsen puolesta tehdyistä toimista tulee luvanvaraisia.
Joka tapauksessa alaikäisten lasten perintöasioiden hoitamiseen ja omaisuuden valvomiseen kuluu voimavaroja. Vaikka puolison kuolema on nuoremmissa lapsiperheissä harvinainen ja epätodennäköinen tapahtuma, sellaisen onnettomuuden varalle olisi hyvä olla jonkinlainen suunnitelma, Herrala painottaa.
– Olisi hyvä miettiä, miten pärjää jos jotain käy ja miten silloin saa elätettyä lapset ja arjen hoidettua. Tässä kohtaa ratkaisu tietenkin on testamentin teko. Jos testamenttia ei ole tehty, lapset perivät kaiken eikä heidän rahoillaan ruokakaupassa käydä; ne ovat lasten omaisuutta, johon ei niin vain kosketa.
Aviopuolisot voivat tehdä keskinäisen testamentin tai vain toinen puolisoista toiselle. Testamentti ei kuitenkaan vie rintaperillisten oikeutta lakiosaan, joka on puolet perittävän omaisuudesta.
Jos siis esimerkiksi toinen puolisoista kuolee ja heillä on keskinäinen testamentti, leski saa itselleen mahdollisen tasingon osituksesta sekä maksimissaan puolet perintöosuudesta. Lapsi tai lapset jakavat toisen perintöosan.
Oikea hetki testamentin tekemiseen on tänään
Testamentin teko on Herralan mukaan nykyisin yhä tavallisempi tapa turvata aviopuolison perintöoikeus myös nuoremmilla aviopareilla. Tietoisuutta asiasta olisi kuitenkin vielä rutkasti lisättävä.
– Monet kokevat, että testamentin teko on asia, jota on vaikea miettiä, puhumattakaan toteuttamisesta. Sitä voidaan lykätä lykkäämistään, vaikka asian tärkeys tiedostettaisiin.
Herrala muistuttaa, ettei testamenttia tarvitse heti kättelyssä tehdä loppuelämäksi. Sitä voidaan elämäntilanteiden muuttuessa päivittää.
– Pikkulapsivaiheessa ovat tarpeen toisenlaiset varautumiset kuin siinä vaiheessa, kun lapset ovat jo aikuisia.
Uusperhe on perimisen lainsäädännölle tuntematon
Varsinkin jos kyseessä on uusperhe, juridinen suunnittelu ja testamentin teko on Herralan mukaan suorastaan välttämätöntä.
– Meillä on perintöoikeuteen liittyen yli 100 vuotta vanhaa lainsäädäntöä. Se nojaa tiettyyn perhetyyppiin ja yhteiskuntaan ja tietynlaiseen käsitykseen oikeudenmukaisuudesta. Käsitykset ovat tänä päivänä monessa kohtaa erilaiset ja perhemuotoja on lukuisia. Testamentilla pystytään turvaamaan aviopuolison ja muiden läheisten perintöoikeus.
Testamentin teko on järkevää silloinkin, kun aviopari on lapseton. Vaikka leski tällaisessa tapauksessa lakimääräisestikin perii puolisonsa, kyse ei ole niin sanotusti absoluuttisesta perimisestä.
Toisin sanoen leski saa kyllä omistusoikeuden puolison omaisuuteen. Kun leski aikanaan kuolee, tulee hänen perintönsä jaettavaksi hänen omien perillistensä sekä ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten eli sukulaisten kesken.
– Tällöin voidaan olla tilanteessa, että kuolinpesää on jakamassa toisilleen täysin tuntemattomia ihmisiä ja hyvinkin kaukaisia sukulaisia.
Lähteenä jutussa käytetty haastattelun lisäksi: minilex.fi, lexly.fi
