Pitäisiköhän minun riisua aurinkolasini? Sitä mietin, kun istun vastapäätä Marianne Heikkilää, 56, joka katsoo intensiivisesti silmiin. Koen katseen kätkemisestä epämääräistä syyllisyyttä, vaikka suoraan silmiin paistava keskipäivän aurinko onkin pätevä syy.
Kun Marianne aikoinaan vihittiin papiksi, hän sai mahdollisuuden kohdata ihmiset paljaimmillaan. Siksi aina ihmisiä tavatessaan hän haluaa olla läsnä – ja katsoa silmiin.
Nykyisessä työssään Marttaliiton pääsihteerinä Marianne kohtaa satoja ihmisiä viikossa, mutta muulloinkin hän on magneetti ihmisille, jotka haluavat puhua elämästään.
”Ehkä se johtuu papin ammatista. Se voi kertoa myös siitä, miten iso tarve ihmisillä on kuuntelevalle korvalle.”
Tänään kuitenkin Marianne puhuu ja minä kuuntelen.
Liki koko elämänsä kolmannella sektorilla työskennellyt Marianne pohtii juuri nyt, miten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen käy. Muiden neuvontajärjestöjen ohella Marttojen saamasta valtiontuesta leikattiin hiljattain viidennes.
”Leikkaukset ovat lyhytnäköisiä, koska vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan tiedetään lisäävän hyvinvointia yhteiskunnassa.”
Aihe on hänelle rakas. Kun lapset muutama vuosi sitten muuttivat kotoa, Marianne tiesi heti, mihin haluaa vapaat iltansa käyttää.
Nyt hän on mukana parinkymmenen eri järjestön hallituksessa, joista puolessa puheenjohtajana. Yksi tärkeistä pesteistä oli Suomen Mentorit ry:ssä, sillä siinä hän pääsi puheenjohtajana kehittämään mentoritoimintaa vastavalmistuneiden nuorten hyväksi.
Lasten ja nuorten keskuksessa hän oli mukana koordinoimassa Saapas-toimintaa, nuorten moottoripajatoimintaa ja uudenlaista walk-in-terapiaa nuorille.
”Tämä työ antaa aina enemmän kuin ottaa. Kun elämä ei pyöri vain oman navan ympärillä, aivot, sydän ja sielu pysyvät virkeinä.”
Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut
Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.
Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.
Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.
Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.
