Vatsa turposi valtavaksi ja oli kipeä. Iho ärtyi, ja sitä kutitti ja kihelmöi. Allergiaa tämä ei ole, kolmekymppinen Mia Salmi ajatteli oireistaan.
– Minulla oli ollut pikkulapsena allergioita, mutta silloin minulla oli pelkkää ihottumaa ja kutinaa ja vatsa voi ihan hyvin, nyt 44-vuotias Mia muistelee.
Mia ei osannut yhdistää oireitaan mihinkään tiettyyn ruokaan. Se oli hankalaa, sillä hän työskenteli ravintolassa ja oli päivittäin tekemissä lukemattomien eri ruoka-aineiden kanssa.
– Mummollani oli keliakia ja laktoosi-intoleranssi. Aloin epäillä, olivatko ne puhjenneet minullakin.
Mia tiesi, että keliakiaa ja laktoosi-intoleranssia hoidetaan ruokavaliolla ja että keliakian hoitona käytettävää gluteenitonta ruokavaliota ei pidä aloittaa omin päin. Muuten keliakia voi jäädä huomaamatta. Niinpä Mia hakeutui lääkäriin ja sai lähetteen tutkimuksiin sairaalan allergia- ja ihotautiyksikköön.
Tutkimukset kestivät neljä päivää. Niissä selvitettiin keliakiaa, laktoosi-intoleranssia, ruoka-aine- ja kemikaaliallergioita.
– Minulla ei ollut isoäitini vitsauksia, enkä saanut kemikaaleista pienintäkään reaktiota, mutta sopimattomia ruoka-aineita löytyi yllin kyllin.
Tutkimuksissa selvisi, että Mia on allerginen joillekin ruoka-aineille, kuten soijalle ja seesaminsiemenille. Osa ruoka-aineista aiheuttaa hänelle ristireaktion, jossa elimistö erehtyy pitämään samantyyppisiä valkuaisaineita allergian aiheuttajina ja laukaisee reaktion. Osalle ruoka-aineista Mia on yliherkkä: hänen elimistönsä ylireagoi tiettyihin ruoka-aineisiin, ja siitä aiheutuu vastaavia oireita kuin allergiassa.
– Sain oireita ohrasta, rukiista ja vehnästä. Ainoa keino välttää oireita on välttää näitä viljoja, joten siirryin gluteenittomaan ruokavalioon.
Lue myös Kotiliesi.fi: Keliaakikon elämä ei ollut helppoa 90-luvulla – Mia, 49: ”Tosin nyt oletetaan, että puhdas kaura sopii kaikille”
Gluteenia löytyi yllättävistä paikoista
Kotiruoan valmistaminen gluteenittomana oli Miasta helppoa. Sen kun keitti perunoita, paistoi palan kanaa ja kokkasi kylkeen salaatin. Jos teki mieli jälkiruokaa, Mia söi marjoja ja hedelmiä.
Leipien ja leivonnaisten kanssa oli hankalampaa. Luontaisesti gluteeniton tattari ei sopinut hänelle, ja nyt suositut, useimmille gluteenitonta ruokavaliota noudattaville sopivat kauraleivät vasta odottivat pääsyään kauppojen hyllyille.
Lisäksi tuolloiset gluteenittomat tuotteet olivat Mian mielestä pahoja.
– Leivät maistuivat ruisleipään tottuneessa suussa oudoilta. Osa niistä sisälsi minulle sopimatonta soijaa, joten en juuri syönyt leipää.
Kodin ulkopuolella Mia sai selitellä syömisiään. Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ilman keliakiaa oli tuohin aikaan vielä harvinaista.
– En aina jaksanut selitellä valintojani ja valehtelin, että minulla on ruoka-aineallergia.
Mia Salmi tietää, että raskausaika muuttaa elimistön puolustusjärjestelmää. – Gluteeniherkkyys puhkesi, kun kuopukseni oli kaksivuotias.
© Sara Pihlaja
Kauppareissut venyivät, kun Mia tavasi hyllyjen välissä tuotepakkauksia. Hän sai olla tarkkana, sillä gluteenia löytyy yllättävistä tuotteista.
– Esimerkiksi maissihiutaleet eivät ole aina pelkkää maissia, vaan niissäkin saattaa olla ohramallasuutetta. Jopa maustekastikkeessa voi olla ruisjauhoja.
Muutamassa kuukaudessa gluteeniton ruokavalio tuotti tulosta. Mian vatsan turvotus väheni, eikä ihoa enää kutittanut. Puolen vuoden kuluttua oireet olivat kadonneet lähes kokonaan.
– Gluteeniton ruokavalio on tehokas, mutta kallis. Kulutin ruokaan aiempaa enemmän rahaa.
Pieni määrä gluteenia ylläpitää sietokykyä
Kymmenessä vuodessa gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut, ja Mian mukaan moni tuote päihittää maussa vastaavan gluteenia sisältävän tuotteen.
– Markkinoille on tullut kauppojen omien merkkien tuotteita, joista voi löytää edullisempia vaihtoehtoja.
Gluteeniton ruokavalio tulee silti yhä kalliimmaksi kuin tavallinen sekaruokavalio, ja siksi Mian perheessä muut eivät syö erityisiä, gluteenittomia ruokia. Kahden kattauksen taktiikkaa tosin tarvitaan harvoin, sillä Mia koettaa suunnitella ateriat luontaisesti gluteenittomiksi.
– Ehkä meillä syödään minun vuokseni keskimääräistä enemmän kasviksia ja kaurapuuroa.
Toisin kuin ruoka-aineille allergisoitunut henkilö tai keliakiaa sairastava, ei-allergisista oireista kärsivä saattaa sietää pieniä määriä oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta. Oireet riippuvat yleensä syödyn ruoan määrästä.
– En kieltäydy ruoasta, joka on valmistettu samassa tilassa gluteenia sisältävien ruokien kanssa.
Mia levittää huoletta leivälle levitettä samalla veitsellä kuin muu perhe ja syö tavallista, kaurasta valmistettua leipää.
– Toisin kuin keliakiaa sairastava, minä sain lääkäriltä ohjeeksi syödä viikoittain hivenen gluteenia sisältäviä tuotteita. Näin pidän yllä sietokykyäni eikä yliherkkyyteni pahene.
Gluteeniherkkyys vaikeuttaa elämää kodin ulkopuolella
Mia on huomannut, että tutkimustulokset ja oireet voivat puhua eri kieltä. Vaikka hänellä ei ole todettua laktoosi-intoleranssia, hän saa vaihtelevasti oireita laktoosista.
– Voin syödä tavallista jäätelöä ja saksalaista jogurttia, mutta kotimainen laktoosia sisältävä jogurtti ja ruokien laktoosi aiheuttavat ilmavaivoja.
Mian oireet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Keväällä ja kesällä siitepölyaikaan pienikin gluteenihippu tuntuu vatsassa, mutta syksyllä sama määrä ei välttämättä tunnu missään. Oli vuodenaika mikä tahansa, Mia ei laita suuhunsa vehnää.
– Jos syön vehnäsämpylän, vatsani kerää merkitseviä katseita. Näytän siltä kuin olisin seitsemännellä kuulla raskaana.
Kun Mia syö ulkona, hän varmistaa aina tarjoilijalta, että ruoka on gluteenitonta. Silti joskus sattuu vahinkoja.
– Tilasin pikaruokapaikassa karkkirouhetta sisältävän jäätelön, mutta sain vahingossa samannäköisen, kekseillä höystetyn annoksen.
Vahinko paljastui ajoissa, kun seurana ollut tytär halusi maistaa äidin jäätelöä. Mia antoi väärästä tuotteesta palautetta, joka otettiin asiallisesti vastaan. Pikaruokapaikka pahoitteli tapahtunutta ja lupasi vastata mahdollisista seuraamuksista.
Nykyään gluteenittomuutta ymmärretään todella hyvin, Mia kiittelee.
– Enää kukaan ei vähättele eikä ihmettele ruokavalintojani. Meitä gluteenittomia on tosi paljon.
Gluteeniherkkyys vaatii tarkkuutta ravintolassa
Ihminen voi olla herkistynyt periaatteessa mille tahansa ruoan ainesosalle ilman allergiaa tai keliakiaa ja saada ruoasta oireita. Useimmiten oireet ovat suolisto- ja iho-oireita.
– Gluteeniherkkyydessä viljan gluteeni aiheuttaa oireet, ja laktoosi-intoleranssissa maitosokerista tulee vaivoja, laillistettu ravitsemusterapeutti Sanna Arnala Keliakialiitosta kertoo.
Gluteeniherkkyyden diagnosointi on vaikeaa. Sitä voidaan miettiä, kun keliakia, vilja-allergia ja tulehdukselliset suolistosairaudet on suljettu pois terveydenhuollossa tehtävillä tutkimuksilla. Laktoosi-intoleranssin voi testata myös itse.
– Vaihda maitoa sisältävät tuotteet pariksi viikoksi laktoosittomiin ja seuraa oireita. Kun oireet ovat poistuneet, kokeile alkuun varoen laktoosia sisältäviä tuotteita. Jos oireet palaavat, kyse on melko varmasti laktoosi-intoleranssista, Arnala neuvoo.
Kun ruoasta tulee haittaavia oireita, niiden aiheuttaja karsitaan ruokavaliosta. Karsittujen ruoka-aineiden tilalle pitää tulla jotakin muuta samasta ruoka-aineryhmästä.
– Jos jättää kokonaan maitotuotteet, kalsiumin ja D-vitamiinin saanti vaikeutuu. Gluteenittomassa ruokavaliossa tulee kiinnittää huomiota riittävään kuidun saantiin, Arnala sanoo.
Laktoosia sisältävät maitotuotteet on helppo korvata vähälaktoosisilla, laktoosittomilla tai kalsiumilla täydennetyillä, D-vitaminoiduilla kasvipohjaisilla tuotteilla. Kaura on useimmille gluteenitonta ruokavaliota noudattavista sopiva, hyvä kuidun lähde. Viljavalmisteiden lisäksi kuitua saa siemenistä, pähkinöistä, palkokasveista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä.
Toisin kuin keliakiassa ja allergiassa, laktoosi-intolerantikon ja muun kuin keliakian vuoksi gluteenitonta ruokavaliota noudattavan mahdolliset oireet eivät uhkaa terveyttä. Ruokakokeiluja voi tehdä maltilla, omia oireita kuunnellen.
– Esimerkiksi laktoosi-intolerantikon vatsa voi sietää hapanmaitotuotteita.
EU-lainsäädännön mukaan ravintolan pitää kertoa asiakkailleen tietyistä allergiaa tai intoleransseja aiheuttavista ruoka-aineista, joita annoksessa on käytetty. Esimerkiksi vehnä, ohra ja ruis ovat allergeeneja, joista voidaan kertoa ruokalistassa kirjain-, numero- tai kuvasymbolein. Erityisruokavaliota noudattava saa olla silti erityisen tarkkana, kun hän syö kodin ulkopuolella.
– Gluteenittomuuden merkitseminen on ravintoloille ja kahviloille vapaaehtoista. Tapa kertoa siitä vaihtelee, Sanna Arnala kertoo.
Suomessa ruokalistassa oleva G-merkintä tarkoittaa useimmiten, että annos on gluteeniton. Mutta se voi tarkoittaa myös, että annos voidaan valmistaa tarvittaessa, asiakkaan pyynnöstä gluteenittomana. Joskus G-merkillä kerrotaan, että annos sisältää gluteenia.
– Erityisruokavaliota noudattavan kannattaa varmuuden vuoksi aina tarkistaa henkilökunnalta, mitä ruokalistan merkinnät tarkoittavat.
