Kalenteri-iän lisäksi ihmisen ikä voidaan määritellä myös toisella tavalla. Biologinen ikä kertoo, kuinka vanha oma keho on.
Kalenteri-ikä eli kronologinen ikä ja biologinen ikä eivät aina vastaa toisiaan: toisilla keho voi vanheta nopeammin kuin toisilla. Biologinen vanheneminen on voimakkaasti periytyvää eli geenien määräämää, mutta myös omilla elintavoilla on merkitystä.
”Elintapatekijöistä tupakoinnilla ja ylipainolla on suurin yhteys siihen, että ihminen vanhenee biologisesti nopeammin kuin keskimäärin muut hänen ikäisensä”, kertoo molekyylifysiologian dosentti ja tutkija Sira Karvinen Jyväskylän yliopistosta.
Lue myös: Kuntosaliharjoittelu hidastaa vanhenemista: ”Biologiseen ikään voi vaikuttaa itse”
Biologinen ikä ei voi heittää vuosikymmenillä omasta iästä
Biologinen ikä kuvaa kehon todellista ikää, jota voidaan mitata laboratoriotesteillä. Saatuja tuloksia verrataan aina johonkin ihmisjoukkoon, jonka tulokset jo tiedetään.
Nyrkkisääntönä on, että biologinen ikä voi poiketa kalenteri-iästä joitakin vuosia, ei vuosikymmeniä. Viisikymppinen ei siis voi olla keholtaan kaksikymppinen.
”Jos mittaus näyttää, että eroa on kronologisen ja biologisen iän välillä reilusti yli kymmenen vuotta, tulos ei todennäköisesti ole luotettava”, Karvinen sanoo.
Biologista ikää voidaan mitata kolmella eri tasolla. Ensinnäkin voidaan mitata sitä, miten koko elimistö toimii yhdessä. Toinen tapa on mitata vain tiettyä kudosta. Kolmas vaihtoehto on mennä mittauksissa molekyylitasolle.
Yleensä, kun puhutaan biologisen iän mittareista, kyseessä ovat molekyylitasoa mittaavat eli veri- tai sylkinäytteisiin perustuvat testit.
Biologisen iän mittarit voivat antaa keskenään hieman eri tuloksen. Mitä useampaa mittaustapaa hyödynnetään, sitä lähemmäs totuutta todennäköisesti päästään.
Kovin luotettavia biologista ikää mittaavia testejä ei vielä ole tavallisen ihmisen saatavilla. Tietyistä merkeistä on kuitenkin itse mahdollista päätellä, onko oma keho ikäistään nuorempi vai vanhempi.
Kolme tapaa arvioida, missä haarukassa oma biologinen ikä liikkuu
1. Katso peilikuvaasi
Jossain määrin omasta peilikuvastaan voi päätellä, vastaako biologinen ikä kalenteri-ikää.
”Tämä pohjautuu esimerkiksi siihen, että tupakointi näkyy ihossa, eli tupakoinnin takia ihminen voi näyttää ikäistään vanhemmalta.”
2. Tee kuntotesti
Omaa fyysistä suorituskykyä voi itse mitata esimerkiksi kuuden minuutin kävelytestillä. Testi antaa osviittaa siitä, onko itse paremmassa vai huonommassa kunnossa kuin muut saman ikäiset.
Jos tulokset ovat keskimääräistä heikommat, oma kunto ei vastaa ikäluokan keskimääräistä kuntotasoa.
Lue myös: Yleiskunto – missä jamassa olet? Näillä 3+1 liiketoistolla sen voit testata!
3. Tarkista, mitä älylaite kertoo
Urheilukelloista ja älysormuksista voi löytyä ikään liittyviä mittareita. Esimerkiksi Suunnon urheilukello määrittelee oman ”kuntoiän”, joka tulkitsee hapenottokyvyn iän kannalta. Kuntoikä voi olla kronologista ikää nuorempi tai vanhempi.
Oura-sormus puolestaan kertoo ihmisen kardiovaskulaarisen iän, joka perustuu tietoon valtimoiden jäykkyydestä.
Karvisen mukaan älylaitteiden määrittelemät iät ovat mittareita muiden joukossa, mutta ne eivät kerro koko totuutta ihmisen biologisesta iästä.
Lue myös Kotiliesi.fi: Vanhenemme erityisen nopeasti 44- ja 65-vuotiaina – näillä keinoilla ikääntymistä voi hidastaa
Biologisen iän selvittäminen voisi herättää elämänmuutokseen
Ainakaan vielä omaa biologista ikää ei ole yksittäisen ihmisen mahdollista luotettavasti selvittää, mutta olisiko siitä hyötyä, jos päteviä testejä alkaisi tulla kaikkien saataville? Onko ihmisen tarpeellista tietää, mikä oma biologinen ikä mahdollisesti on?
”Biologisen iän selvittäminen voi olla hyvä asia, jos se tuo pontta elintapojen muutoksiin, jotta ihminen pystyy olemaan eläkeiässäkin vielä hyvässä iskussa”, Karvinen toteaa.
Kattavaa tieteellistä näyttöä siitä, miten elintapojen muutokset vaikuttavat biologiseen ikään, ei vielä hirveästi ole.
”Mutta jos ihminen on huonossa fyysisessä kunnossa ja hän lähtee korjaamaan tilannetta muuttamalla elintapojaan terveellisimmiksi, oma toimintakyky ja mieliala paranevat. Vaikka tulokset eivät näkyisi biologisen iän mittareissa, uudet elintavat voivat tuoda nuoremman fiiliksen.”
