Kysyimme ravitsemusterapeutti Hanna Partaselta, millainen on hyvä välipala ja missä tilanteissa sille on tarvetta.
Välipalan tärkein tehtävä on huolehtia, ettei päivän aikana kerry nälkävelkaa. Jos päivällä syö liian harvakseltaan tai liian kevyitä annoksia, illan pimeinä tunteina nälkä saattaa ottaa vallan. Tämä näkyy usein jääkaappirallina ja suurina annoskokoina.
Milloin välipala tulee tarpeeseen?
– Välipalan tehtävä on antaa energiaa ja tukea päivän säännöllistä ateriarytmiä. Välipala varmistaa, ettei esimerkiksi lounaan ja päivällisen väli venähtäisi liian pitkäksi, esimerkiksi reilusti yli viiteen tuntiin.
Milloin on aika syödä hyvä välipala?
– Välipala on hyvä ajoittaa oman päivärytmin mukaan: jos herää kovin aikaisin, voi välipala tulla tarpeeseen jo aamiaisen ja lounaan välissä – useimmille sopivin ajankohta välipalalle on lounaan ja päivällisen välissä.
Jos työpäivän jälkeen on menossa liikkumaan, eikä siinä välissä ehdi syömään päivällistä, voi aivan hyvin vaihtaa iltapalan ja päivällisen paikkaa. Päivällistä kevyempi välipala ehtii myös sulaa ennen liikuntasuoritusta.
Hyvä välipala on syöty välipala.
Kuinka monta välipalaa päivässä on sopiva määrä?
– Välipalojen tarve on yksilöllinen ja se riippuu ihmisen päivärytmistä. Toisten päivä aikatauluttuu niin, ettei välipaloille ole tarvetta lainkaan. Tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja tarkkailla päivän ateriarytmiä. Jos iltaisin on kova ja pohjattomalta tuntuva nälkä, se on usein viesti siitä, että päivän mittaan on syönyt liian kevyesti tai harvakseltaan.
Millainen on hyvä välipala?
– Itselle sopiva välipala täytyy pohtia ennen kaikkea sen mukaan, millaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia. Ihmiset tekevät erilaista työtä, ja arki kuluu erilaisessa ympäristössä. Kaikkien työpaikoilla ei ole jääkaappia, osa syö välipalan auton ratissa. On paljon turvallisempaa haukata ratissa välipalakeksi kuin kauhoa lusikalla rahkaa ja marjoja liikennevaloissa.
Hedelmät ovat usein hyvä vaihtoehto, mutta joskus omena voi olla riittämätön välipala, jos vaikkapa lounas on ollut kevyt keitto- tai salaattilounas. Välipalan koko hyvä suhteuttaa päivän muihin aterioihin. Jos syö kevyen lounaan, tukevampi välipala on tarpeen. Jos lounas on tuhti, pelkkä hedelmä voi riittää.
Hedelmän kanssa voi syödä kourallisen pähkinöitä tai jogurtin, rahkan tai viilin. Jos tarvitsee tuhdimpaa välipalaa, se voi olla voileipä tai kaksi, puuro tai tuorepuuro. Markkinoilta löytyy myös erilaisia smoothieita, juotavia jogurtteja sekä proteiinijuomia, jotka ovat käteviä menevässä työssä.
Lue myös: Kannattaako proteiinipatukoita popsia välipalaksi tai makeannälkään? Ravitsemusterapeutti kertoo
Millainen on huono välipala?
– Huonoin mahdollinen välipala on se, jonka tarpeesta huolimatta jättää syömättä. Joku voi jättää keksin tai patukan syömättä, koska ajattelee sen olevan epäterveellinen vaihtoehto. Jos se puolestaan johtaa siihen, että koko illan ravaa jääkaapilla, on siinä suhteessa laukun pohjalta löytynyt suklaapatukkakin parempi vaihtoehto kuin tarpeettoman nälkävelan kerryttäminen.
Tärkeintä on muistaa, että kokonaisuus ratkaisee. Ei pitäisi miettiä liikaa yksittäisiä, erillisiä aterioita vaan katsoa kokonaiskuvaa. Jos välipalakeksin valinta kaupassa arveluttaa, kannattaa katse suunnata sydämerkin sisältäviin tuotteisiin, joita löytyy jo useita.
Millaisia välipaloja ravitsemusterapeutti itse suosii?
– Oma kestosuosikkini on kuitenkin banaani, joka on helppo ottaa mukaan ja kuoria sekä syödä kiireessäkin. Lisäksi se imeytyy hyvin ennen urheilusuoritusta. Lisäksi kannan usein mukanani erilaisia pähkinäpusseja hedelmän lisäksi.
Jos päivä on oikein kiireinen, suosin proteiinijuomia tai välipalapatukoita, joiden mausta pidän ja joiden annoskoko on kohtuullinen. Minä syön itse vaikka sen suklaapatukan ennemmin kuin jätän aterian väliin.
Kotiliesi.fi: Millainen on oikeasti terveellinen välipala? Ravintovalmentaja neuvoo, miten koostat ravitsevan välipalan
