Kuopiolainen Anne Salo koki selvän rytmihäiriökohtauksen ensimmäisen kerran syksyllä 2008. Hän oli viettämässä Kreikan-kodissaan rauhallista sunnuntai-iltapäivää, kun sydän alkoi tykyttää voimakkaasti. Anne hakeutui heti lääkäriin.
– Lääkäriasemalla selvisi, että syke oli yli 200. Koska yleisvointini oli hyvä, ei laajempia tutkimuksia vielä tuolloin päädytty tekemään, hän kertoo.
Vastaavia kohtauksia alkoi ilmetä säännöllisesti. Kreikassa asunut Anne vietiin toisinaan paikalliseen sairaalaan kesken työpäivän, sillä sydämen muljahtelu ja korkea syke tuntuivat hänestä pelottavilta.
– Kohtaukset tulivat kerta toisensa jälkeen kuin salama kirkkaalta taivaalta, eikä mikään tietty tekijä provosoinut niitä. Kohtauksen aikana tuntui usein siltä kuin hengitys salpautuisi.
Rytmihäiriöitä lääkittiin beetasalpaajilla
Rytmihäiriö on yleisnimitys kaikille sydämen tahdin poikkeavuuksille. Varsinainen diagnoosi sen mekanismista voidaan tehdä vain nauhoittamalla sydämen rytmiä rytmihäiriökohtauksen aikana.
Annen rytmihäiriökohtausten syitä ryhdyttiin selvittelemään aktiivisesti. Hänelle tehtiin esimerkiksi sydänfilmin pitkäaikaisrekisteröinti eli niin kutsuttu Holter-tutkimus ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.
Kreikassa tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että rytmihäiriökohtausten taustalla oli eteisvärinä ja -lepatus sekä supraventrikulaarinen takykardia, kaikki nämä ovat sydämen eteisistä lähteviä rytmihäiriöitä.
– Koska sydämeni todettiin tutkimuksissa terveeksi ja fyysinen suorituskykyni normaaliksi, rytmihäiriöni luokiteltiin hyvänlaatuiseksi. Lääkärit kuitenkin ohjeistivat minua aloittamaan päivittäisen verenohennus- ja beetasalpaajalääkkeen käytön, hän sanoo.
Katetriablaatio ei poistanut rytmihäiriöitä
Annen rytmihäiriökohtauksille oli tyypillistä, ettei syke palautunut normaaliksi itsestään, vaan sen palauttamiseksi tarvittiin sairaalassa annettavaa suonensisäistä rytmihäiriölääkettä.
Vuoden 2008 lopussa tehdyssä sähköisessä kardioversiossa eli rytminsiirrossa Annen rintakehälle kiinnitettiin sydämen rytmiä rekisteröiviä elektrodeja.
Niiden kautta sydämelle annettiin nukutuksessa sydäniskurilla kevyt sähköisku, jonka tavoitteena oli palauttaa sydämen rytmi normaaliksi.
Rytmihäiriöt ovat kannustaneet kuopiolaista Anne Saloa ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja.
© Matias Honkamaa
Seuraavana vuonna Annelle tehtiin Kreikassa myös kaksi katetriablaatiota. Katetriablaatio on paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide, jonka avulla pyritään vaikuttamaan eteisvärinän käynnistymismekanismiin jäädyttämällä tai polttamalla sydämen häiriöpesäkkeitä sydämeen verisuonia pitkin vietävien katetrien avulla.
Ulkomailla tehty katetriablaatio oli jännittävä kokemus.
– Toimenpide tehtiin hereillä ollessani, ja pesäkkeiden polttaminen teki kipeää. Laitteisto, jolla katetriablaatio tehtiin, oli vanhanaikainen, eikä toimenpide juurikaan helpottanut kohtauksia.
Samana vuonna Anne muutti Suomeen, jossa katetriablaatiot uusittiin vuosina 2011 ja 2018, sillä rytmihäiriöt heikensivät edelleen elämänlaatua. Suurimmalla osalla hoidetuista potilaista oireet eivät uusiudu vuoden seurannassa toimenpiteen jälkeen.
– Kuuluin kuitenkin niihin, joille katetriablaatioista ei ollut täyttä hyötyä, vaikka ne lievittivätkin kohtauksia jonkin verran. En silti ole katunut etenkään Suomessa tehtyjä toimenpiteitä.
Toimenpiteiden jälkeen Anne on kärsinyt ikävän tuntuisista sydämen lisälyönneistä, joita saattaa olla päivässä useita kymmeniä.
Hänen mukaansa ne tuntuvat siltä kuin sydän jättäisi lyöntejä välistä.
– Runsaina esiintyessään ne voivat laskea verenpainetta ja aiheuttaa huonovointisuutta. Pikkuhiljaa olen kuitenkin oppinut elämään niiden kanssa.
Mieli maassa
Terveysongelmat ovat vaikuttaneet myös mielialaan. Vaikka oireet on todettu vaarattomiksi, tiedetään eteisvärinän lisäävän aivoinfarktiriskiä sen toisinaan aiheuttamien verihyytymien vuoksi.
– Muutama vuosi sitten mieli alkoi olla terveyshuolien vuoksi niin maassa, että koin masennusoireita ja jouduin olemaan pitkään poissa toimistotyöstäni. Kuolemanpelko otti vallan, onhan sydän kuitenkin kehomme toiminnan keskus.
Suomalaisen terveydenhuollon ammattilaisten tuki ja paluu rakkaan valokuvausharrastuksen pariin kohensivat vähitellen oloa. Matkustamista rakastava Anne on viime vuosina uskaltautunut myös lentokoneeseen.
– Monta vuotta jännitin, että saisinko kohtauksen kesken lentomatkan, enkä edelleenkään uskaltaisi matkustaa kaukokohteeseen. Lomakohdetta miettiessä on aina varmistettava, että lähistöllä on sairaala.
Myös Annen vanhemmat ovat kärsineet rytmihäiriöistä, joiden tiedetään olevan osin perinnöllisiä. Hyvillä elintavoilla voi kuitenkin pyrkiä estämään rytmihäiriöiden provosoitumista.
– Rytmihäiriöt ovat kannustaneet minua ylläpitämään terveellisempiä elintapoja. En ole koskaan käyttänyt runsaasti alkoholia, mutta nykyään se on jäänyt kokonaan pois. Vältän myös kofeiinia ja liian suuria ruoka-annoksia.
Myös erilaiset jännittävät tilanteet ja stressi lisäävät Annen sydänoireita.
– Pyrin elämään mahdollisimman tasaista elämää. Nautin kävelylenkeistä luonnossa, vesijuoksusta ja rauhallisista hetkistä läheisten kanssa. Terveyshuolet ovat opettaneet nauttimaan jokaisesta päivästä ja tavallisesta arjesta.
