Lumi tanssii jäällä Helsingin Hernesaaren rannassa sijaitsevan ravintola Löylyn edessä. Myräkän iskettyä meri ja taivas sulautuvat toisiinsa vitivalkoisina eikä rantaviivaa erota.
Meri oli muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkalan, 39, inspiraation lähde, kun hän muutti Helsinkiin kymmenen vuotta sitten. Ensimmäinen työhuone sijaitsi venehalleissa tien toisella puolella.
Ravintola Löylyssä Anne-Mari oli silloinkin, kun hän kuuli, että näyttelijä Alma Pöysti oli saanut parhaan naisnäyttelijän Golden Globe -ehdokkuuden.
– Pian puhelimeni soi, ja Alma kysyi, voisinko suunnitella hänelle gaala-asun. Oli kunnia päästä mukaan suomalaisen elokuvan historialliseen hetkeen.
Anne-Mari on työskennellyt ison osan elämästään punaisen maton asujen parissa.
– Tämä tilaisuus oli uusi askel, sillä mukana oli kansainvälinen ulottuvuus. Seuraavat isommat haaveeni liittyvät ulkomaihin. Isot estradit ovat aina olleet minun juttuni.
Kun Anne-Mari suunnittelee uniikkiasua, hän miettii asiakasta ja tilaisuutta, jonne asu on tulossa.
– Juhla-asun pitää toimia omistajansa luottoystävänä. Se tuo itsevarmuutta ja on mukana ikimuistoisessa hetkessä.
Alman gaalapuvun inspiraation lähteenä toimi Kuolleet lehdet -elokuvassa toistuva punainen väri. Vaikka asu on klassinen ja tihkuu glamouria, siinä on taskut.
– Taskut edustavat rentoutta ja huumoria. Pukuhistoriassa ne symboloivat naisten itsenäisyyttä.
Anne-Mari Pahkalan juhla-asuilla on sanoma
Muotitaide on Anne-Mari Pahkalan tapa vaikuttaa maailmaan.
– Taiteen tehtävä on herättää tunteita, oivalluksia ja lumoutumista. Ajattelen, että muuttuvan ympäristömme keskellä on tärkeää luoda kauneutta.
Anne-Marin suunnittelemilla juhla-asuilla on usein jokin sanoma.
– Itselleni muodin parissa työskentelyn edellytys on, että koen merkityksellisyyttä työn tekemisestä. Siksi esimerkiksi kriittisen vastuullisuusajattelun kehittäminen on minulle tärkeää.
Anne-Mari pukeutuu töissä mustaan. Hän haluaa pysyä työnsä keskellä neutraalina ja antaa pukeutumisellaan tilaa luovuudelle.
– Minulla on muutamia lempivaatteita, joita yhdistelen arjen univormuksi. Usein puen mustan merinovillapoolon ja mustat housut tai hameen.
– Vannon pukeutumisessa minimalismin nimeen. Värit vaatteissani liittyvät vapaa-aikaan tai matkusteluun. Italiassa tai Pariisissa saatan kaivata ylleni väriä eri tavoin kuin Suomessa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Inga, 28, ompelee tilkuista, pöytäliinoista ja verhoista vaatteita ja asusteita: ”Koskaan ei ole liian vähän kangasta”
Joutilaisuudesta on tullut inspiraation lähde
Tänä vuonna neljäkymmentä täyttävä Anne-Mari on urallaan ehtinyt tehdä paljon ja monenlaista. Nykyisin hän työskentelee Samuji-vaatemerkin pääsuunnittelijana. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva muotisuunnittelija sanoo olevansa maanläheinen, vaikka rakastaakin glamouria.
– Luovassa työssä inspiraatiosta pitää huolehtia ja sitä pitää ruokkia. Huomaan, että joutilaisuudesta on tullut minulle entistä tärkeämpää. Kaipaan myös rauhaa ja luonnon ääreen vetäytymistä.
Uran varrelle mahtuu hetki, jolloin Anne-Mari pohti, mitä annettavaa hänellä oli suunnittelijana. Hän jutteli asiasta sattumalta kohtaamansa vanhemman ihmisen kanssa Bangkokissa.
– Hän kehotti minua luottamaan inspiraatiooni ja siihen, kuka olen. Voimistuin lauseesta valtavasti. Kannustan nuoria rakastumaan rohkeasti unelmiinsa, mutta tuolloin minun piti itse kuulla nuo sanat. Palaan hetkeen yhä silloin tällöin. Haluan pitää kannustavasta muistosta tiukasti kiinni.
Miten päivä jatkuu tästä?
Menen Samujin toimistolle jatkamaan töitä. Suunnittelen kesän 2025 mallistoa, ja valmistaudun parin viikon päästä koittavaan Pariisin messumatkaan.
Illalla soitan ystävälleni. Rakastan puhua pitkiä puheluita ystävien kanssa. Saatan tehdä joogaharjoituksen ja lukea kirjaa.
Luovassa työssä inspiraatio voi saapua myöhään illalla. Välillä se sekoittaa unirytmiä, mutta toisaalta rakastan myös aikaisia aamuja ja rauhallisia kahvihetkiä. Keitän silloin mutteripannulla espressoa.
