Muusikko Olli Herman oli jo hyväksynyt, ettei saisi lasta puolisonsa kanssa – sitten alkoi tapahtua, pahimpaan mahdolliseen aikaan

Muusikko Olli Hermanin, 40, elämän suurin seikkailu alkoi muutama vuosi eron jälkeen. Olli tutustui somessa Tyttiin, jonka kanssa hän lähti moneksi viikoksi reissuun vain pari kuukautta ensitapaamisesta. Loma alkoi Meksikosta ja päättyi värikkäiden vaiheiden jälkeen Costa Ricaan, syrjäiseen surffareiden suosimaan kylään, bungalowiin Tyynenmeren rannalle.

Nyt pariskunta on ollut yhdessä viitisen vuotta ja heillä on kaksivuotias poika Robin.

– Tytin kanssa elämä tuntuu edelleen päivittäin seikkailulta. Unelmoida ja suunnitella voi vaikka kuinka, mutta kun liikoja pelkäämättä elää elämäänsä, tulee ihmeellisiä asioita vastaan.

Tytti on Ollia viisi vuotta nuorempi. Hän välttelee julkisuutta eikä siksi halua sukunimeään tähänkään juttuun. Hän tekee sosiaalisen median töitä, mutta mieluiten kameran takana. Julkisuutta ja yrittäjän arkea hän on nähnyt sen verran, että ymmärtää Ollia ja tämän työtä.

Seikkailunhalun lisäksi pariskuntaa yhdistävät ainakin musiikkimaku ja visuaalisuus.

– Tytti tykkää hyvin paljon samannäköisistä asioista kuin minä. Pidän runsaista yksityiskohdista. Liika simppeliys tai skandinaavinen neutraalius eivät ole minun juttuni ollenkaan.

Ollin rokkityyli hanskoineen, buutseineen, hattuineen ja hapsutakkeineen on hänen oma luomuksensa.

– Jos jokin näyttää Tytin mielestä ihan hirveältä, hän kyllä sanoo sen, mutta en minä välitä siitä. Ikinä, Olli lisää leveästi hymyillen.

Lapsi sai tulla, jos oli tullakseen

Perheen perustamista ja pojan syntymää Olli kuvaa uskomattomaksi seikkailuksi. Pariskunnalla oli nimittäin tiedossa, että lapsen saaminen olisi hyvin epätodennäköistä. Hedelmällisyyshoitoja he eivät halunneet. Olli ja Tytti olivat seuranneet tuttavien vastaavia prosesseja ja ymmärtäneet, miten kallista ja rankkaa siitä tulisi. Lapsi sai tulla, jos oli tullakseen.

– Koska mitään ei tapahtunut, ajattelimme, että tuskin jatkossakaan tapahtuisi. Se ei tuntunut isolta päätökseltä vaan jotenkin luonnolliselta. Olemme sen verran hyvin yhteen sopiva pariskunta, että olisimme olleet onnellisia myös keskenämme.

Ja sitten.

– Yhtenä kauniina päivänä pahimpaan mahdolliseen aikaan se tapahtui.

Ollin bändillä oli sovittuna pitkä kiertue niin, ettei häntä juuri nähtäisi kotona. Lasketun ajan tienoilla keikkoja oli tiedossa Etelä-Amerikassa saakka. Tilanne tuntui katastrofilta, mutta ratkesi lopulta itsestään. Viimeinen korona-aalto iski, ja keikat oli siirrettävä.

– Sain olla mukana poikani syntymässä. Isäksi tuleminen on hienointa, mitä on. Ja samalla kauheinta, Olli kuvailee.

– Se on todella rajua. En alkuun ymmärtänyt, millaista odotusajasta tulisi ja mikä kaikki mahdollinen voisi mennä vikaan. Ensimmäisessä rakenneultrassa kätilö kertoi, mitkä asiat siinä tarkistetaan. Lista oli järjetön! Siinä penkissä istuessani mietin heitä, jotka joutuvat tutkimuksen jälkeen vaikean päätöksen eteen.

Olli puistelee päätään. Puhelias mies harkitsee sanojaan.

– Lapsen syntymä on ihmeellisin asia, mitä on elämässä tullut koettua. Sitä ei ylitä mikään. Prioriteetit ovat ihan samassa järjestyksessä kuin ennen lasta. Kärkeen vain kiilasi yksi pieni tyyppi. Kaikki muu siirtyi pykälällä alaspäin.