Myydyimmät jogurtit ravitsemusterapeutin vertailussa – kaksi suomalaisten suosikkia sopii lähinnä herkkuhetkiin

Jogurtti on monen valinta aamiaiseksi, välipalaksi tai iltapalaksi. Paitsi että jogurtti on helposti lusikoitava ruoka, joka maistuu hyvältä, siinä on myös tärkeitä ravintoaineita, kuten proteiinia ja kalsiumia. Jogurteilla on kuitenkin paljon eroavaisuuksia, ja toiset niistä sopivat paremmin arkikäyttöön kuin toiset.

– Jos jogurtti on jokapäiväinen aamupala ja aamiaisen pääosa, ja samaa jogurttia tulee ehkä vielä syötyä väli- ja iltapalaksikin, etenkin rasvan määrään kannattaa kiinnittää huomiota. Tällaisessa tapauksessa jogurtti kannattaa valita vähärasvaisemmasta päästä, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen Laratesta.

Rasvattomiin ja vähärasvaisiin jogurtteihin kannattaa arkikäytössä siirtyä erityisesti myös silloin, jos itsellä tai lähisuvussa on todettu korkeaa kolesterolia.

Jos kolesterolin kanssa ei ole ongelmaa ja jogurttia on tapana syödä esimerkiksi vain pieni desin annos leivän kanssa tai puuron ohessa aamuisin, voi rasvaprosentiltaan pariprosenttinenkin jogurtti olla ihan hyvä vaihtoehto aamupalaksi. Ravitsemussuositusten mukaan noin kolmasosa suositellusta päivittäisestä rasvan määrästä saa olla kovaa rasvaa.

– Jos muuten onnistuu arjessaan valitsemaan ruokavalioonsa pehmeitä rasvanlähteitä, pienen jogurttiannoksen sisältämä kova rasva ei ole välttämättä niin huono juttu.

Eerikäinen nostaa esiin myös ikäihmiset.

– Jos energiansaanti on ikääntyneellä vähäistä eikä ruoka oikein maita, rasvaisempikin jogurttiannos voi olla hyvä vaihtoehto, jos se maistuu paremmin.

Lue myös: Koholla olevat kolesteroliarvot eivät oireile – tästä on kyse rasva-aineenvaihdunnan häiriössä eli dyslipidemiassa

Tarkista jogurtista myös lisätty sokeri

Kaikissa maidosta valmistetuissa jogurteissa on hieman sokeria, sillä maidossa itsessään on luontaisesti sokeria noin neljä grammaa 100 grammaa kohti.

– Moni hämmentyy, kun alkaa katsoa ravintosisällöstä sokerin määrää. Lisätty sokeri on kuitenkin se, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, Eerikäinen kertoo.

Lisätty sokeri paljastuu ainesosaluettelosta. Tavallisen sokerin lisäksi luettelosta voi löytyä maininta esimerkiksi hedelmäsoseesta tai -mehusta, jota on käytetty tuomaan jogurttiin makeutta.

Eerikäisen mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että sokerin määrän pitäisi pysyä alle kymmenessä grammassa sataa grammaa kohden.

– Jos sokeria on yli kymmenen grammaa, jogurtti on jo makeanpuoleinen.

Lue myös Kotiliesi.fi: Voileivän täytteillä on väliä terveydelle – 4 leivänpäällistä, joita ravitsemus­terapeutti ei söisi joka päivä

Entä jos sokeriton ja rasvaton jogurtti ei maistu?

Jos vähärasvaiset tai rasvattomat, maustamattomat jogurtit eivät omasta mielestä maistu oikein miltään, ja kyse voi olla siitä, ettei omaan makuun sopivaa tuotetta vain ole vielä löytynyt. Eerikäinen kannustaa kokeilemaan rohkeasti erilaisia jogurtteja, sillä myös vähärasvaisempien tuotteiden joukossa on täyteläiseltä maistuvia vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi kreikkalaisen jogurtinkin nimellä löytyy jogurtteja, joissa tyydyttynyttä rasvaa on vähän mutta jotka ovat maukkaita.

Maistuvuutta jogurttiin voi saada marjoilla ja hedelmillä. Marjat ja hedelmät sisältävät luontaisesti sokeria, mutta niistä sokeri imeytyy hitaammin kuin lisätystä sokerista.

– Marjojen päälle voi ripotella hieman sokeria tai hunajaa, jos sen avulla saa marjat syötyä. Marjojen hyödyt voittavat pienen määrän lisättyä sokeria.

Myös sataprosenttinen hedelmäsose, sokeriton mehukeitto ja mausteet, kuten kaneli ja kardemumma, sopivat jogurtin päälle. Sokerittomasta myslistä ja leseistä puolestaan saa kuituja.

Eerikäinen vinkkaa myös valmistamaan jogurtista tuorepuuroa, jos sen tekstuuri vain sopii itselle. Helppo, terveellinen ja ravitseva tuorepuuro syntyy, kun jogurtin joukkoon sekoitetaan esimerkiksi kaurahiutaleita tai -leseitä. Marjoja, pähkinöitä tai siemeniä voi käyttää höysteenä.

– Tällaisesta aamupalasta saa proteiinia ja kuitua, ja se on kolesterolinkin näkökulmasta hyvä aamiainen.

Myydyimmät jogurtit vertailussa

Pyysimme Keskoa, Lidliä ja S-ryhmää kertomaan myydyimmät jogurttinsa, ja poimimme vertailuun kuusi suomalaisten suosimaa jogurttia. Ravitsemusterapeutti Reetta Eerikäinen arvioi jogurtit:

Milbona maustamaton kreikkalainen jogurtti 2% (1 kg)

Ravintosisältö 100 grammassa:

Energia: 58 kcal

Rasva: 2 g, josta tyydyttynyttä 1,4 g

Hiilihydraatit: 4,0 g, joista sokereita 4,0 g

Proteiini: 6 g

Ravitsemusterapeutin kommentti: ”Tämä voisi mennäkin arjessa, sillä tyydyttynyttä rasvaa ei ole kovin paljon. Etenkin silloin, jos maitotuotteet ovat vähäisesti käytössä, mieluummin käyttää pariprosenttista jogurttia kuin ei käyttäisi ollenkaan. Ja varsinkin silloin tämä jogurtti on ihan hyvä valinta, jos vaihtoehtona on, että aamiainen tai vaikka marja-annos jäisi kokonaan välistä.”

Valiojogurtti hedelmäpommi (1 kg)

Ravintosisältö 100 grammassa:

Energia: 73 kcal

Rasva: 2,0 g, josta tyydyttynyttä 1,2 g

Hiilihydraatit: 9,8 g, josta sokereita 9,6 g

Proteiini: 3,4 g

Ravitsemusterapeutin kommentti: ”Tämä on tyyppiesimerkki edullisesta arkijogurtista, jossa on noin viitisen grammaa lisättyä sokeria maidon sokerin lisäksi. Jos tällaista jogurttia syö välillä vaikka välipalana, energian ja sokerin määrä eivät välttämättä ole ongelma. Suosittelisin kuitenkin syömään tätä vaikka puuron tai tai vähäsokerisen myslin kanssa, sillä silloin ateriasta tulisi kuitupitoisempi ja riittoisampi.”

Milbona maustamaton kreikkalainen jugurtti 10 % (1 kg)

Ravintosisältö 100 grammassa:

Energia: 121 kcal

Rasva: 10 g, josta tyydyttynyttä 6,6 g

Hiilihydraatit: 3,2 g, joista sokereita 3,2 g

Proteiini : 4,6 g

Ravitsemusterapeutin kommentti: ”Energiamäärä tuplaantuu, kun rasvaprosentti nousee kahdesta kymmeneen. Silloin, jos jogurtissa on enemmän rasvaa, niin siinä on myös vähemmän proteiinia. Tätä en suosittelisi arkikäyttöön vaan enemmin herkkuhetkiin.”

Valio A+ luonnonjogurtti, laktoositon ja rasvaton (1 kg)

Ravintosisältö 100 grammassa:

Energia: 46 kcal

Rasva: 0,4 g, josta tyydyttynyttä 0,2 g

Hiilihydraatit: 5,2 g, josta sokereita 5,2 g

Proteiini: 4,7 g

Ravitsemusterapeutin kommentti: ”Tämä on tyypillinen arkijogurtti ja hyvä sellaisenaan. Maitohappobakteerit ovat hyvänä lisänä.”

Valio kreikkalainen jogurtti vadelma-granaattiomena, laktoositon (150 g)

Energia: 118 kcal

Rasva: 4,7 g, josta tyydyttynyttä 2,8 g

Hiilihydraatit 13 g, josta sokereita 12 g

Proteiini 5,5 g

Ravitsemusterapeutin kommentti: ”Tämä on ehdottomasti jälkiruokatuote, sillä sokeria on lisätty enemmän ja rasvaakin on. Tällainen herkkujogurtti on mainio vaihtoehto silloin, jos sillä korvaa vaikka jäätelöannoksen tai suklaapatukan. Jogurtissa on kuitenkin enemmän kehon aineenvaihduntaa tukevia ravintoaineita, proteiinia ja kalsiumia kuin vaikka kermajäätelössä.”

Pirkka maustamaton AB jogurtti, laktoositon (1 kg)

55 kcal

Rasva 2,5 g, josta tyydyttynyttä 1,5 g

Hiilihydraatit 4,5 g, josta sokereita  4,5 g

Proteiini 3,3 g

Ravitsemusterapeutin kommentti: ”Jos löytää jogurttihyllyltä vähärasvaisemmista tai rasvattomista jogurteista vaihtoehdon, se voi olla parempi kuin tämä. Mutta jos maitotuotteiden käyttö on vähäistä muuten, tätä jogurttia voi hyvin käyttää. Jos taas arjessa kermat, juustot ja kaikki maitotuotteet ovat rasvaisia, energiansaannin näkökulmasta olisi hyvä, jos jotkin tuotteet voisi valita vähärasvaisempina.”