On normaalia, että ihminen voi esimerkiksi rasituksessa tai jännittävässä tilanteessa tuntea sydämen lyönnit tavallista voimakkaampina. Tällöin kyse on normaalista sydämen sykkeen nopeutumisesta, ei rytmihäiriöstä.
Rytmihäiriöllä tarkoitetaan poikkeavuutta sydämen rytmissä.
– Rytmihäiriöt voivat ilmentyä sydämen tykytyksenä, hidaslyöntisyytenä tai sykkeen epäsäännöllisyytenä. Melkein kaikilla on joskus rytmihäiriöitä, ja usein ne ovat huomaamattomia, kertoo HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen.
Onko kyseessä lisälyönti vai jokin muu?
Raatikaisen mukaan rytmihäiriön tarkkaa mekanismia ei ole mahdollista päätellä oireiden perusteella, vaan tärkein tutkimus rytmihäiriön toteamiseksi on sydänfilmi eli EKG.
– EKG:n ja sydämen kaikututkimuksen avulla voidaan selvittää, onko rytmihäiriöiden taustalla jokin sydänsairaus. Koska sydänfilmi tulisi saada otettua rytmihäiriön aikana, voidaan tutkimuksia jatkaa pitkäaikaisseurannalla, jonka avulla rytmihäiriö saadaan nauhoitettua diagnoosia varten.
Sydämen rytmihäiriöt voidaan karkeasti jaotella eteis- ja kammioperäisiin rytmihäiriöihin, eli rytmihäiriö voi saada alkunsa joko sydämen eteisestä tai kammiosta.
– Tyypillisiä eteisperäisiä rytmihäiriöitä ovat eteisvärinä, eteislepatus ja eteislisälyöntisyys. Kammioperäisiin rytmihäiriöihin lukeutuvat esimerkiksi kammiolisälyönnit sekä kammiotakykardiat eli sydämen kammioiden tiheälyöntisyydet.
Vaarallisia vai vaarattomia?
Suurin osa rytmihäiriöistä on hyvänlaatuisia, eikä niistä ole terveydelle haittaa, mutta ilman tutkimuksia ei aina voida sanoa, onko rytmihäiriö vaaraton vai vaarallinen.
– Jos rytmihäiriöihin liittyy vaikeaa hengenahdistusta, rintakipua tai pyörtymisen tunnetta, on tärkeää hakeutua päivystykselliseen hoitoon.
Syyt toistuvien rytmihäiriöiden taustalla on aina hyvä selvittää. Esimerkiksi eteisvärinään liittyy kohonnut aivoinfarktin riski, ja varsinkin yli 65-vuotiailla eteisvärinän mahdollisuutta on seurattava aktiivisesti.
Jos eteisvärinä diagnosoidaan ajoissa, on verenohennuslääkkeiden avulla mahdollista ennaltaehkäistä aivoinfarktin syntyminen.
– Kaikkien iäkkäiden henkilöiden kannattaakin opetella tunnustelemaan pulssiaan säännöllisesti. Pulssin tunnustelu on helppoa, ja siihen on saatavilla ohjeita esimerkiksi Sydänliiton nettisivuilla.
Ablataatio on yksi hoitokeinoista
Jos sydän on muuten terve, on rytmihäiriöiden ensisijainen hoitokeino pyrkiä eroon niitä lisäävistä elintavoista. Esimerkiksi stressi, runsas kofeiinin käyttö, ylipaino ja tupakointi voivat altistaa rytmihäiriöille. Merkitystä on myös ruokavaliolla.
Sydänystävällisessä ruokavaliossa suositaan vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljan käyttöä. Lisäksi rasvan ja hiilihydraattien laatuun sekä suolan ja sokerin määrään kiinnitetään huomiota.
– Jos rytmihäiriöt edellyttävät lääkitystä, ensisijainen hoitokeino ovat yleensä beetasalpaajat.
Vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita myös katetriablaatiota, joka on nykyään tehokas ja turvallinen toimenpide.
– Toimenpiteessä sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä, Raatikainen sanoo.
Lähteenä on käytetty myös Sydänliiton verkkosivuja.
