Pikkulapset nukkuvat päiväunia, se on selvä. Pieni lapsi tarvitsee valtavasti unta kasvuun ja aivojen kehittymiseen. Mutta entäpä aikuisen päiväunet, tarvitaanko sellaisia?
Lämpimän ilmastovyöhykkeen maissa on siestansa: kukaan ei jaksa paahtaa täysillä, kun lämpötila huitelee hellelukemissa. Kylmässä pohjolassa asuvan aikuisen päiväunien tarvetta voi olla vaikeampi ymmärtää, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila Terveystalo Unen Fokuksesta on huomannut.
– Päiväunia pidetään herkästi laiskan ihmisen touhuna ja hyödyttömänä huvina.
Peiton alle käpertyminen työkiireen keskellä tuntuisi ihanalta, mutta siitä on myös hyötyä. Nokosten jälkeen työteho kasvaa ja hommat luistavat helpommin. Kaikki hyödyt eivät karise työnantajan laariin.
– Oikein ajoitetut ja sopivan mittaiset päivänokoset voivat kohentaa terveyttä.
1. Mitä terveyshyötyjä päiväunilla on?
Päiväunilla voidaan paikata satunnaisia huonoja yöunia. Jos yöuni jää liian lyhyeksi tai se on rikkonaista, tulee univajetta.
Univaje lihottaa: se muuttaa hormonitoimintaa ja häiritsee elimistön nälänsäätelyä. Se lisää tapaturmien riskiä, laskee elämänlaatua ja mielialaa: väsynyt ihminen on usein alavireinen ja ärtyisä.
Jatkuva univaje muuttaa elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja kohottaa verenpainetta. Se kasvattaa tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja masennuksen riskiä.
2. Vahvistuuko vastustuskyky torkkumalla?
Univaje aiheuttaa elimistössä stressireaktion, minkä seurauksena stressihormonien pitoisuus nousee ja elimistöön kehittyy lievä tulehdustila. Tällöin vastustuskyky laskee ja esimerkiksi flunssa tarttuu herkemmin ja paranee hitaammin. Toistuvat flunssat kertovatkin usein liiasta kuormituksesta ja liian vähäisestä palautumisesta.
Päiväunet ovat hyvä konsti laskea kierroksia ja huolehtia riittävästä palautumisesta ja sitä kautta vastustuskyvystä.
3. Voivatko päikkärit parantaa muistia?
Pitkään yöuneen mahtuu syvyydeltään erilaisia unen vaiheita. Syvän unen aikana aivot puhdistuvat niihin kertyneistä kuona-aineista ja tallentavat muistiin päivän aikana opittuja ja kohdattuja asioita.
Lyhyiden päiväunien aikana uni on yleensä kevyttä. Se ei huolla aivoja samalla tavalla kuin syvä uni, mutta kevyenkin unen aikana lyhytaikaiseen muistiin tallentuneita asioita siirtyy pitkäkestoiseen muistiin ja muistijäljet vahvistuvat. Tämä selittynee sillä, että päiväunenkin aikana koetaan palauttavia unen vaiheita ja kevennetään stressiä. Stressi haittaa asioiden mieleen painamista ja keskittymiskykyä.
4. Miten aikuisen päiväunet vaikuttavat suorituskykyyn?
Päiväunet kohottavat vireystilaa, työtehoa ja suorituskykyä. Niistä voi olla hyötyä niin tiedonkäsittelyä vaativassa kuin fyysisessäkin työssä ja urheilussa.
Lyhyet torkut voivat olla kelpo keino terästäytyä ja ladata akkuja ennen tärkeää tapaamista: vireystila ja keskittymiskyky paranevat, stressi lievittyy ja olotila kohenee.
Urheilijalla päiväunet voivat parantaa esimerkiksi reaktioaikaa ja keskittymiskykyä. Ne tukevat palautumista ja helpottavat lihasväsymystä.
Päiväunet auttavat sopeutumaan aikaeroihin, kun matkustaa eri aikavyöhykkeille tai tekee vuorotyötä.
5. Miten nukutaan täydelliset päikkärit?
Ihanteelliset päiväunet kestävät enintään noin 20 minuuttia ja ajoittuvat puolenpäivän ja iltapäiväkolmen välille. Niitä ei kannata jättää loppuiltapäivään eikä venyttää yli puolituntisiksi. Liian pitkät ja liian myöhään nukutut päiväunet heikentävät seuraavan yön unta.
Nokosten virkistävää vaikutusta voi tehostaa, kun juo ennen niitä kupillisen kahvia. Kofeiinin virkistävä vaikutus tulee vajaassa puolessa tunnissa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Nukutko paljon ja pitkiä päiväunia? Päiväunet voivat olla merkki piilevistä terveysongelmista
6. Kannattaako päiväunet, jos ei nukuta?
Päiväunet eivät sovi kaikille, eikä niitä tarvitse varta vasten houkutella. Jos uni ei tule noin kymmenessä minuutissa, kannattaa nousta ylös. Akkuja voi ladata muutenkin kuin nukkumalla.
Parasympaattista, elimistöä rauhoittavaa hermostoa voi aktivoida esimerkiksi hengitysharjoituksilla: istu alas tai asettaudu makuulle ja sulje silmät. Hengitä syvään sisään nenän kautta ja pidätä hengitystä muutama sekunti, ennen kuin puhallat ilman hitaasti suun kautta ulos. Jatka näin muutama minuutti.
Hengitysharjoituksia kannattaa tehdä pitkin päivää. Jos kierroksia on liikaa, nukahtaminen on vaikeaa. Harjoitukset rauhoittavat ylivireää kehoa ja mieltä.
7. Miksi torkkujen jälkeen väsyttää?
Kun päiväunet venyvät pitkiksi, ihminen siirtyy unessa syvään uneen, josta herääminen aiheuttaa tokkuraisen olon. Unitokkurassa olemme unen ja valveen rajamailla ja aistit, ajattelu ja motoriikka ovat heikentyneet. Tällöin ihminen on kaikkea muuta kuin terävimmillään, ajokunnosta puhumattakaan.
Jotta unet eivät veny, kannattaa käyttää herätyskelloa. Osa ihmisistä suosii avainkikkaa, eli nappaa käteensä avainnipun ja ojentaa kätensä vuoteen laidan yli. Kun uni syvenee, avainnippua pitelevä käsi rentoutuu, avaimet kolahtavat lattiaan ja nukkuja havahtuu hereille.
8. Kenelle päikkärit ovat hyväksi?
Päiväunia voi suositella ikääntyneille. Iäkkäänä vuorokausirytmi aikaistuu ja unen laatu heikkenee, mutta unen tarve pysyy lähes samana läpi aikuisiän. Päivätorkut lujittavat päivän aikana opittua tietoa ja virkistävät oloa.
Vaihdevuosissa unesta tulee usein repaleista, sillä estrogeenin puute vaikuttaa unen laatuun. Hormonikorvaushoidolla voidaan monesti helpottaa vaihdevuosien uniongelmia, mutta hoito ei sovi kaikille. Univajetta voi tällöinkin paikata päiväunilla, jos mahdollista.
9. Voiko päiväunista olla haittaa?
Päiväunilla ei voi korvata yöunta. Jos jatkuvasti väsyttää ja tarvitsee päiväunia, kannattaa varmistaa, että nukkuu yöllä tarpeeksi: aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia yöunta.
Jos joka päivä väsyttää tai kärsii jatkuvista uniongelmista, kannattaa hakeutua lääkäriin. Väsymyksen taustalla voi olla uneen vaikuttavia terveysongelmia, jotka on syytä selvittää.
