Miten kohentaisin eläkekertymääni?
Yritä varmistaa, että pysyt kiinni työn syrjässä. Varmin tapa vaikuttaa työeläkkeeseen on kokopäivätyö, hyvä palkkakehitys ja työura ilman pitkiä katkoksia. Tulevaa eläkettä ajatellen ei esimerkiksi kannata kieltäytyä tarjotusta esihenkilötehtävästä siksi, että verotus kuitenkin söisi osan palkankorotuksesta. Jokainen ansaittu euro vaikuttaa eläkkeeseen.
Toki kaikille meistä ei sada ylennyksiä emmekä aina voi vaikuttaa omaan ansiotasoomme. Silti moni voi vaikuttaa työuraansa: nykyään saa jatkaa työssä jopa noin 70-vuotiaaksi ja kerryttää eläkettään. Työnantaja ei saa päättää työsuhdetta iän perusteella ennen ylintä eläkeikääsi.
Työnteosta alimman eläkeiän jälkeen kertyy tavallista enemmän eläkettä: jokainen kuukausi kerryttää 0,4 prosenttia enemmän eläkettä normaalin 1,5 prosentin karttuman lisäksi.
Eläketurvakeskus selvitti, että etenkin naiset hyötyvät eläkkeessään, kun ovat jatkaneet työntekoa alimman eläkeikänsä yli. Jo vuoden jatko kasvattaa mukavasti eläkekertymää.
Nuorille ikäpolville kertyy eläkettä myös lasten kotihoidosta. Ennen vuotta 2017 sitä ei kertynyt. Jopa työttömyysjaksoista alkoi kertyä hieman eläkettä vuodesta 2017 lähtien. Silti kaikenikäisille työnteko on pääasiallinen ja tärkein vanhuuseläkkeen lähde.
Riittävätkö eläkevarat Suomessa?
Eläkkeillä on perustuslaissa omaisuudensuoja, joten eläkevaroja ei niin vain siirretä muihin kuluihin. Suomessa eläkkeet on osittain rahastoitu, mutta iso osa eläkemenoista katetaan työssäkäyvien eläkemaksuilla.
Eläkejärjestelmää kuitenkin jäytää kestävyysvaje, koska ikäluokat ovat pieniä ja lapsia syntyy vähän. Siksi maahanmuuton merkitys korostuu, sanovat tutkijat.
Paljon puhutut suuret ikäluokat ovat jo vuosia olleet eläkkeellä tai kuolleet. Tätä nykyä Suomessa suurin ikäluokka ovat vuonna 1983 syntyneet.
Kannattaako säästää pankkitilille?
Moni pankki on alkanut maksaa pientä korkoa säästötililleen. Silti inflaatio syö tilillä makaavia euroja. Jos edes osan rahasta siirtää osakkeisiin tai rahastoihin, varallisuus säilyy ja voi ajan mittaan vahvistua.
Tilillä voi pitää pientä hätävaraa. Tosin sijoituksistakin saa halutessaan nopeasti kotiutettua varoja omalle tilille.
On turvallista jakaa osa sijoituksista vähäriskiseen ja osa pitkällä aikavälillä tuottaviin. Mitä vanhempi on, sitä vähemmän voi ajatella pitkää aikaväliä – paitsi jos sijoittaa jättääkseen varallisuutta perillisilleen. Moni arvostaa myös osakkeita, joista maksetaan vuosittain osinkoa.
Kannattaisiko asuntosijoittaminen?
Yhä useammat ovat ryhtyneet asuntosijoittajiksi. Samalla monet asuntosijoittamisen riskit ovat viime vuosina lauenneet. Vuokrataso junnaa monissa kaupungeissakin liki samana kuin kymmenen vuotta sitten, ja vuokra-asunnoista on paikoitellen ylitarjontaa. Taloyhtiölainojen korot ja sijoittajan oman lainan korot ovat tehneet hommasta huonosti kannattavaa tai jopa tappiollista.
Eräs kiinteistövälittäjä arveli, että tilanne on nyt tervehtymässä asuntosijoittamisen ylikuumentuneiden vuosien jälkeen.
Hyvinäkin aikoina asuntosijoitukset vaativat enemmän vaivaa kuin rahastot ja osakesijoitukset. On vain yksi käypä neuvo: hajauta sijoituksiasi eli ei ainakaan kaikkea kiinni sijoitusasuntoon.
Miten yrittäjä turvaa eläkepäivänsä?
Tärkein keino on huolehtia YEL-maksuista. YEL sisältää elinikäriskin eli siitä kertyvä vanhuuseläke kilahtaa kuukausittain tilillesi kuolemaasi asti. Lisäksi eläkettäsi korotetaan matkan varrella.
Toki yrittäjä voi hajauttaa eläketurvaansa säästämällä ja sijoittamalla. Jotta sijoitusomaisuus kattaisi edes keskimääräisen suomalaisen eläketulon verran eli liki 2 000 euroa kuukaudessa, sijoituksia pitäisi olla mojova ja hajautettu potti. Harvalta yrittäjältä se onnistuu.
Kauanko ihmiset ovat eläkkeellä?
Eläkevuodet kestivät 1980-luvulla noin 8,6 vuotta ja nykyään keskimäärin 20 vuotta.
Elämme nykyään pitkään. Eliniänodotteen mukaan nyt 50-vuotias nainen elää keskimäärin yli 85-vuotiaaksi ja 55-vuotias mies yli 81-vuotiaaksi. Todennäköisesti eläkevuosia kertyy ainakin pari vuosikymmentä. Onkin järkevää miettiä pärjäämistään jo etukäteen.
Juttu on julkaistu Viva-lehden numerossa 2/2024.
Tiesitkö, että…
l Nykyään kaikki yli 50 euron tienestit kerryttävät eläkettä. Vuorotyön ja vastaavan lisistä sekä ylitöistä eli kaikesta ansiotulosta kertyy eläkettä. Ansiotulosta eläkekertymä on 1,5 prosenttia. Se voi tuntua pieneltä, mutta vuosikymmenien työura kerii kokoon eläkekertymäsi.
l Jos olet työntekijä, eläkemaksusi maksaa pääasiassa työnantajasi, ja pieni osa menee suoraan palkastasi. Yrittäjän työnantaja, oma yritys, maksaa hänen eläkemaksunsa.
l Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Väestöstä noin kolmannes on eläkeläisiä. Valtaosa eläkeläisistä saa vanhuuseläkettä.
l Vuonna 2022 mediaanieläke oli 1 614 euroa kuukaudessa eli puolet eläkeläisistä sai sitä vähemmän. Kahdella kolmasosalla eläke jää alle 2 000 euroon. Naisten keskieläke on 1 658 euroa ja miesten 2 070 euroa. Vain 10 prosenttia eläkkeistä ylittää 3 000 euroa.
l Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke on vielä vähemmän kuin vanhuuseläke eli 1 210 euroa kuukaudessa.
l Kansaneläkkeen ajatus on turvata niitä vanhuksia, joille ei ole kertynyt työstä tarpeeksi eläkettä. Vuonna 2022 täyden kansaneläkkeen sai, jos vanhuuseläkettä oli kertynyt vain 61,95 euroa. Lisäksi monet tulomuodot vähentävät kansaneläkkeen määrää. Vuonna 2023 täysi kansaneläke yksinasuvalle oli 732 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa olevalle hieman vähemmän.
Lähteitä: Eläkeliitto, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus sekä kirja Eläketieto, toim. Suvi Ritola ja Niko Väänänen.
