PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on naisten yleisin hormonaalinen häiriö, josta kärsii arviolta ainakin joka kahdeksas lisääntymisikäinen nainen.
Häiriö voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa ja aiheuttaa masennusta ja ahdistusta sekä heikentynyttä sokerinsietoa, mikä lisää riskiä sairastua muun muassa diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään.
Hiljattain PCOS:n todettiin olevan yhteydessä myös keski-ikäisten naisten häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen, esimerkiksi tunnesyömiseen tai ruoan ahmimiseen.
Oulun yliopiston Synnytys- ja naistentautien klinikan ja ODL Liikuntaklinikan tutkimuksen mukaan erityisesti masennus ja ahdistus, aikaisemmat laihdutusyritykset ja ylipainoiseksi itsensä kokeminen lisäsivät syömisongelmien riskiä PCOS:ää sairastavilla.
Jo aiemmin on tiedetty, että PCOS-häiriöstä kärsivillä nuorilla on muita enemmän kehotyytymättömyyttä ja jopa kolminkertainen ahmintaoireisen syömishäiriön riski.
”PCOS:ää sairastavilla paino on usein koholla jo lapsuudesta lähtien, mikä viittaa geneettisiin taustatekijöihin. Lisäksi PCOS voi aiheuttaa insuliinin toiminnan ja energiankulutuksen häiriöitä sekä hormonaalisia muutoksia, jotka voivat altistaa painonnousulle, toteaa väitöskirjatutkija Emilia Pesonen.
Tutkimusten mukaan munasarjojen monirakkulaoireyhtymää sairastavilla on suurempi riski painonnousuun kuin heillä, jotka taudista eivät kärsi.
”Esimerkiksi liian vähäinen liikunta ja liian suuri energiansaanti ovat nostaneet painoa PCOS-potilailla enemmän kuin verrokkiryhmillä.”
Lue myös: Insuliini häiriintyy ylipainosta – tämän vuoksi painonhallinnan vaikeudet voivat kasautua
PCOS voi vaikuttaa painoon monin tavoin
Koska PCOS on alidiagnosoitu, moni kärsii siitä tietämättään. Kotilieden artikkelin mukaan arviolta jopa 50–70 prosenttia PCOS-tapauksista olisi diagnosoimatta. Lehti haastatteli aiheesta Oulun yliopiston naistentautien professori Terhi Piltosta.
Jos paino nousee selittämättömästi, syynä voi siis olla diagnosoimaton PCOS, mutta diagnoosi edellyttää muitakin oireita.
PCOS:n diagnostisia kriteerejä ovat epäsäännöllinen kuukautiskierto, miessukuhormonien liikatuotanto, mikä voi näkyä esimerkiksi liiallisena karvankasvuna miestyypillisillä ihoalueilla, kuten kasvoissa, rinnoissa ja vatsalla, sekä monirakkulaiset munasarjat.
Emilia Pesosen mukaan PCOS-potilaiden syömisongelmat voivat johtua sekä fysiologisista että psykologisista tekijöistä.
”Esimerkiksi liiallinen miessukuhormonien määrä ja heikentynyt sokerinsieto voivat vaikuttaa kylläisyyssignaaleihin ja lisätä impulsiivista syömiskäyttäytymistä. Toisaalta masennus, heikko itsetunto ja kehonkuvan kanssa kamppailu voivat johtaa tunnesyömiseen.”
Painonhallinta on yksi keskeisimmistä PCOS:n hoitokeinoista. Nyt tutkimusryhmässä havaittiin, että PCOS:ää sairastavilla jo pelkkä itsensä kokeminen ylipainoiseksi ja aikaisemmat laihdutusyritykset altistivat häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle.
”Jos paino ei yrityksistä huolimatta laske, potilaat voivat kokea epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunteita. Tämä puolestaan lisää psyykkistä kuormitusta ja ongelmia syömiskäyttäytymisessä.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Epäsäännölliset menkat, kaameita kipuja, runsasta karvankasvua – Tiia ja Pirja-Liisa elävät yleisen vaivan kanssa, jota lääkärit eivät tunne kunnolla
Näin häiriöstä kärsivä onnistuu painonhallinnassa
Tärkein asia, johon PCOS:ää sairastava voi itse vaikuttaa, ovat terveelliset elintavat. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää stressinhallintaan, säännölliseen ruokarytmiin ja ruoan ravintosisältöön.
Hoitosuositukset painottavat tasapainoista ruokavaliota, jossa on riittävästi kuituja ja alhaisen glykeemisen indeksin ruokia, kuten täysjyväviljoja.
Liikuntasuositus on 150–300 minuuttia kohtalaisen rasittavaa tai 75–100 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa, mutta pienenkin liikuntamäärän lisääminen arkeen hyödyttää terveyttä.
”Terveellisten elintapojen noudattaminen on kannattavaa riippumatta siitä, putoaako paino vai ei”, Emilia Pesonen sanoo.
Apua voi saada myös lääkkeistä. Pesosen mukaan diabeteslääke metformiini tulisi aloittaa kaikille PCOS:ää sairastaville naisille, joiden BMI on yli 30 eli merkittävän lihavuuden puolella. Se voisi auttaa painonhallinnassa riippumatta sokeriaineenvaihdunnan tilasta.
Lihavuudesta pitkään kärsineille voi olla apua myös lihavuuslääkkeistä tai -leikkauksista.
”Painonhallinnan suhteen armollisuus itseä kohtaan voi helpottaa tilannetta, sillä PCOS:ään liittyvä painonnousu ei ole täysin itsestä riippuvaista.”
Myös psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on oleellista.
”Jos kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta tai kamppailee syömisongelmien kanssa, apua kannattaa hakea esimerkiksi ravitsemusterapeutilta tai psykologilta. Yksin ei tarvitse jäädä.”
