Vaaleista toiseen pohditaan, voiko Puolustusvoimien ylipäällikön tehtävään astua presidentti, joka ei ole suorittanut varusmiespalvelusta. Väitellessä olisi hyvä muistaa, mitä palveluksessa tosiasiassa opitaan, kirjoittaa Iltalehden erikoistoimittaja Emil Kastehelmi. Kuvitellaan tilanne, jossa Suomi valmistautuu käymään eksistentiaalista sotaa Venäjää vastaan. Venäläisten prikaatit kerääntyvät rajalle, Suomi perustaa joukkoja, upseerit hiovat puolustussuunnitelmia ja presidentti kiertää Nato-maita läpi maksimaalisen tuen varmistamiseksi. Kun sota syttyy, presidentti jatkaa korkean tason ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotehtävissä ja päättää liikekannallepanosta yhdessä valtioneuvoston kanssa. Presidentti ei suunnittele sotilasoperaatioita, vaan hänelle näytetään muiden tekemät suunnitelmat. Hän saattaa myös luovuttaa ylipäällikkyyden kokonaan toiselle henkilölle, lähtökohtaisesti Puolustusvoimien komentajalle.
